Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaksi rahoitusmalliksi kaavailtu kapitaatiomaksu on pienten ja köyhien kuntien näkökulmasta erittäin epäoikeudenmukainen, kirjoittaa Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.

Kapitaatiomaksu pysyy samana riippumatta siitä, paljonko kuntalaiset käyttävät sote-palveluita. Jos kunnalla on keskimääräistä enemmän sairaita ja vanhoja asukkaita, sen verotulot ovat keskimääräistä alempana mutta laskennallinen palveluntarve keskimääräistä korkeammalla, ja tällöin ainoaksi keinoksi selvitä jää kunnallisverotuksen kiristäminen.

– Pienten ja köyhien kuntien veronmaksajat joutuvat maksamaan keskimääräisestä palveluiden käytöstä, vaikka he ovat käyttäneet palveluita todelliseen tarpeeseen nähden vähemmän kuin muut, Hiilamo kirjoittaa.

Hiilamo pitää kapitaatiota ”piilokuntauudistuksena”, jonka kautta pakotetaan pieniä kuntia liittymään muihin kuntiin.

– Ilman korkeatasoista valtionosuusjärjestelmää on oikeastaan mahdotonta rahoittaa sote-palveluja kuntien suorittamilla maksuilla tarkoituksenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti, Hiilamo kirjoittaa.

Vieraskynä 17.2. HS:n digilehdessä

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kunnat ja maakunnat: itsehallinto, suora demokratia, verotusoikeus, valtionosuudet sanoo:

    Perustuslaki 121 §

    Lainaus alkaa

    Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto

    Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

    Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

    Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

    Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.

    Lainaus loppu

    MAAKUNTAITSEHALLINTO

    Säädetään laki maakuntaitsehallinnosta, maakuntademokratiasta ja maakuntien verotusoikeudesta.

    Sekä kuntien että maakuntien asukkailla on itsehallinto.

    DEMOKRATIA

    Sekä kunnanvaltuustot että sote-maakuntavaltuustot valitaan suoralla vaalilla puolueiden asettamista ehdokkaista. Vaalitapa on oltava perustuslain kestävä.

    VEROTUSOIKEUS

    Sekä kunnilla että maakunnilla on oikeus asettaa vuosibudjettia vastaava kuntaveroprosentti.

    1) Kuntien budjettiin verot kerätään kuntaverovelvollisilta.

    2) Maakuntien sote-budjettiin rahat kerätään kuntaverovelvollisilta.

    VEROTIETOKONE JA VEROVELVOLLINEN

    Verotietokone laskee erikseen jokaiselta maakunnan kuntaverovelvollisilta osuuden sekä kunnan budjettitilille että maakunnan sote-budjettitilille.

    Manner-Suomen 18 maakunnan sote-vuosibudjetti pitää sisällään maakunnan itsehallinnollisten asukkaitten sairastavuutta ja ikärakennetta vastaavan rahoitustarpeen.

    Tästä tullaan rahoitusvastaavuusperiaatteeseen:

    – mitä suurempi on maakunnassa sairastavuudesta ja ikärakenteesta seuraava suhteellinen rahoituksen tarve, niin sitä suurempi on maakunnan sote-vuosibudjettiin tuleva sote-valtionosuus.

    Maakuntien saamat sote-valtionosuudet kuluvat maakuntien valtuustojen järjestämiin ja rahoittamiin sote-palveluihin.

    Kunnat saavat valtionosuuksia järjestämiinsä palveluihin.

    RAHOITUSVASTAAVUUSPERIAATE: VALTAKUNNALLINEN YHDENVERTAISUUS

    1) Eduskunnan perustuslakivaliokunta on johtanut perustuslain 121 pykälästä – kuntien ja maakuntien itsehallinnon turvaamiseksi – rahoitusvastaavuusperiaatteen.

    2) Rahoitusvastaavuusperiaate turvaa valtionosuusjärjestelmästä myös perustuslain 19 pykälän mukaiset yhdenvertaiset sote-palvelut Suomen kuntien ja maakuntien asukkaille valtionosuusjärjestelmän avulla. Esimerkiksi yhdenvertaisiin jonotusaikoihin korvamerkityt sote-valtionosuudet.

  2. Maakuntien on tiedettävä tuleva sote-valtionosuus ennen maakunnan sote-veroprosentin asettamista sanoo:

    Turhaa sote-verotusta maakunnissa voidaan välttää, kun maakuntien sote-valtuustot saavat tietää sitovasti sote-vuosibudjettiin kohdistuvat sairastavuudesta ja ikärakenteesta tulevat sote-valtionosuudet ennen kuin maakunnan sote-kuntaveroprosenttia asetetaan.

    Kuntien ja maakuntien perustuslain 121 pykälän mukaisten itsehallinnollisten asukkaitten sekä sote-verotus että sote-valtionosuudet ovat oikeudenmukaisia perustuslain 19 ja 121 pykälän huomioon ottavalla tavalla.

    Sekä kuntien että maakuntien budjetit pysyvät tasapainossa.

    Mahdolliset alijäämät katetaan sekä kunnissa että maakunnissa kuntalain mukaisesti.

    KUNNAT

    Suora demokratia, valtuustossa poliittiset voimasuhteet.

    Vuosibudjetti.

    Kuntaveroprosentti.

    Perustuslaista johdetun rahoitusvastaavuusperiaatteen mukaiset korvamerkityt valtionosuudet, jotka tiedetään ennen kunnan kuntaveroprosentin asettamista.

    MAAKUNTA

    Suora demokratia, valtuustossa poliittiset voimasuhteet.

    Vuosibudjetti.

    Kuntaveroprosentti.

    Perustuslaista johdetun rahoitusvastaavuusperiaatteen mukaiset korvamerkityt valtionosuudet, jotka tiedetään ennen maakunnan kuntaveroprosentin asettamista.

  3. Maakuntien sote-kustannusten nousun hillintä on Suomen julkisen talouden etu sanoo:

    Manner-Suomen 18 maakunnan valtuustot

    1) innovoivat omia sote-palveluiden tuottavuutta, laatua ja hoidon vaikuttavuutta parantavia menetelmiä, käytäntöjä.

    2) Jokaisen maakunnan on otettava käyttöön muiden maakuntien innovoimia parhaita käytäntöjä jatkuvasti.

    KILPAILU

    Julkisen palvelun, maakunnalliset soten valtuustot, kilpailevat

    1) tuottavuudella

    2) laadulla

    3) hoidon vaikuttavuudella.

    Valtio ja Kela palkitsevat ja motivoivat yhä parempiin palveluihin samalla kun lähipalvelut – perusterveydenhoito – paranevat tuottavuudesta saaduilla säästöillä.

    VALTAKUNNALLINEN KUSTANNUS- JA LAATUREKISTERI

    Rekisteriä ylläpidetään automaattisesti valtakunnallisen sote-tietojärjestelmästä, sote-ict:stä siepatuilla tuedoilla.

    OSAOPTIMOINNIN POISTO

    Maakunnallisille sote-integraation perustuslaillisille järjestäjä-rajoittajille annetaan vastuu seurata, että mikään sote-toimija ei siirrä kustannuksia toisten sote-toimijoiden tai Kelan maksettavaksi.

    ROJALTIT

    1) Kela maksaa rojalteja maakunnallisille sote-valtuustoille tottavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden paranemisesta, esimerkiksi lyhyistä jonotusajoista, joilla Kelan sairaspäivärahojen ja matkakorvausten maksut minimoituvat.

    2) Osaoptimoinnin poistamisesta.

    ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ JA TEHOKAS KUNTOUTUS

    Maakunnalliset sote-valtuustot parantavat lähiperuspalveluja, joilla Kela voi hillit sairaspäivärahojen ja matkakorvausten maksua.

    1) Ennaltaehkäisevät lähterveyspalvelut ja lähisosiaalityö.

    2) Nopean toiminnan erikoissairaanhoito, jolla ehkäistään hoidon aloituksen pitkittymisestä seuraavat pitkittyneet kalliit hoitoajat.

    3) Tehokas kuntoutus.

  4. -SoTe-soppa on aivan liian sivistynyt luonnehdinta kyseisen lain valmistelun osalta! Tosiasia on että pienet kunnat ovat hoitaneet kyseiset palvelut ihmisarvoisesti ja lähellä.Esimerkiksi Rautavaaralla ei tarvitse jonottaa edes hammaslääkärille /hoitajalle, puhumattakaan terveyskeskukseen.
    Rahoituksesta ei juurikaan tule tietoa , Rautavaarallakin odotellaan kuinka aloitellaan 2016 talousarvion valmistelu 11.82%:n efektiivisellä veroasteella!

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä