Kaksoiskuntalaisuus ehkä toteutuu – Vehviläinen käynnistää selvityksen pääsiäisen jälkeen
Monet viettävävät entistä enemmän aikaa mökkikunnassaan. (Kuva: Ville Miettinen)
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., käynnistää pääsiäisen jälkeen laajan selvityksen kaksoiskuntalaisuudesta.
Vehviläisen mukaan tarkoituksena on tutkia, onko kaksoiskuntalaisuus ylipäätään mahdollista. Hän itse on suhtautunut jo pitkään hyvin myönteisesti kaksoiskuntalaisuuteen, mutta haluaa, että asia selvitetään perusteellisesti.
Vehviläinen huomauttaa, että monelle arki on asumista kahdella, jopa kolmella paikkakunnalla. Hänen oma kotikuntansa on Joensuu, mutta hän asuu viikot Helsingissä. Monet viettävät entistä enemmän aikaa mökkikunnissaan
Yksi kiperimmistä kysymyksistä kaksoiskuntalaisuudessa on verotus.
Vehviläinen pohdiskelee, voisiko veroista osan maksaa toiseen kuntaan. Tämä on yksi tärkeä asia, joka tulee selvittää.
Hän myöntää, että kaksoiskuntalaisuuden toteuttaminen ei ole yksinkertainen hanke ja vaatii isoja lainmuutoksia. Silti sen toteuttamista on hänen mielestään vakavasti harkittava.
Kaksoiskuntalaisuus on noussut alkuvuoden aikana voimakkaasti keskusteluun.
Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen ihmetteli Kuntalehden (2/2017) haastattelussa helmikuussa, miksei kaksoiskuntalaisuus ole mahdollista.
– Miksei me sallittaisi kaksoiskuntalaisuutta, kun yhä useammat eläköityneet ja etätyöläiset käytännössä asuvat kahdella paikkakunnalla, hän kysyi.
Kaksoiskuntalaisuuden salliminen olisi Aaltosen mielestä parasta aluepolitiikkaa, jossa ei menetä kukaan. Verotuksen voisi jakaa suhteessa sen, mukaan kuinka paljon oleskelee kunnassa, hän visioi.
Selvityksen käynnistämisestä kertoi ensimmäisenä Suomenmaa.
Aiheesta aiemmin Kuntalehdessä:
Vehviläinen selvittäisi kaksoiskuntalaisuuden
Kelan pääjohtaja: Kaksoiskuntalaisuus sallittava
Verotulon jakamisen kuntien välillä voi toteuttaa ihan koska vaan. Ensin tosin pitää purkaa kuntien valtionosuusjärjestelmän tasausmekanismi, jossa jo on otettu huomioon palveluiden käyttö eri kunnissa. Jokainen kunta pitäköön omat verotulonsa.
Ja veronmaksusta luonnollisesti seuraa äänioikeus. Se onkin tulevaisuudessa jännää keskustalaisissa kunnissa, että miten ne kaupunkilaiskesäasukkaat vaaleissa äänestävät.
En ymmärrä tämän hankkeen tarpeellisuutta. Kiinteistöstä maksetaan mökkikunnalle kiinteistöveroa ja jätehuoltomaksut. Sote menee maakunnille ja tähänkin asti vieraskuntalaista on saanut laskuttaa kotikunnalta. Perusopetuksessa on kotikuntakorvausjärjestelmä ja kaikkia muita sivistystoimen palveluita (liikuntapaikat, kirjastot, kansalaisopistot) on tähänkin asti voinut käyttää kuntalaisuudesta riippumatta.
Kalle K:n mainitsema äänioikeus ja kaikenlainen väestötilastointi tulisivat erittäin suuriksi ongelmiksi. Turha selvitys.
Hieno homma! Tämä täytyy sitten yleistää siten, että työssäkäynti esimerkiksi toisen kunnan alueella aiheuttaisi sen, että verotus jaetaan työssäkäyntikunnan ja asuinkunnan kesken. Hyötyjiä on silloin useampia, eikä kukaan häviä.
Ensimmäisenä askeleena pitäisi muuttaa rekisteriöintikäytäntö vapaa-ajan asunnoissa asuville. Tuntuisi oudolta, kun mökkiläiset rekisteröidään nykyisin irtolaisiksi, että heidän verotulonsa siitä huolimatta jaettaisiin kahden tai useamman kunnan kesken.
Keskustalaiset kannattavat tulonsiirtoa keskustalaisille kunnille.