Menee muiden töiden ohessa… Johtuu siitä, että sote-palvelut ovat nyt kuntayhtymän hoidossa.
Tärkeä asia, mutta pienellä kunnalla nykytilanteessa mahdotonta lisätä resursseja, vaan valmistelutyö tehdään muitten töitten ohella. Kuntien kuuleminen ja lausuntojen antaminen on erittäin tärkeää, mutta viime vuosina annetut kymmenet lausunnot ovat myös turhauttaneet. Lainvalmistelu on viime vuosina ollut ala-arvoista.
Arvio on hyvin ylimalkainen – kaikki tuleva ei ole tiedossa.
Henkilötyövuosien ja kustannusten arviointi on erittäin vaikeaa, koska useat henkilöt ovat mukana ja panostus vaihtelee. Lisäkustannuksia ei välttämättä paljoa ole, mutta tietysti jotakin muuta jää tekemättä. Erilaisissa työryhmissä on Vihdistäkin useita henkilöitä, matkakulut ja palkka jäävät luonnollisesti kunnan maksettavaksi. Toisaalta entistä parempia sosiaali- ja terveyspalveluja tässä asukkaillemme tavoittelemme, toivottavasti se on myös lopputulos.
Johtavat viranhaltijat osallistuvat valmisteluun työryhmissä oman työnsä ohella.
Järjetöntä touhua. Kaikki tämä häsääminen valuu todennäköisesti taas kerran hiekkaan. Kun homma kaatuu ja lakeja ei synny.
Kainuulle asia ei ole niin suuri muutos kuin muualla Suomessa.
Kainuussa valmistelu suurimmalta osalta tehty maakuntakokeilun yhteydessä
Kohdat 4-6 erittäin vaikea vastata ja etenkin tulkita kuntien erilaisuuksien vuoksi
Kokoniaisuus on niin hajallaan, että on vaikea arvioida edelllä kysyttyjä asioita eikä valitettavasti ole resurssia sen selvittämiseen.
Koska Etelä-savossa Essote kuntayhtymän valmistelu toteutettiin 1.1.2017 alkaen käynnistyväksi, teimme vastaavaa uudistustyötä, kun tuleva maakunta-sotemuutos vaatisi jo vuonna 2015-2016. Työssä oli mukana vahvasti kunnanjohtaja, taloussuunnittelija, tietohallintosuunnittelija, arkistonhoitaja, tekninen johtaja, perusturvan esimiehet, palkkasihteeri. Arvio käytetystä määrästä em. henkilöiden osalta on henkilötyövuosissa vuodelle 2016 4 HTV:tä. Tämä jouduttiin ottamaan oman kunnan kehittämistoiminnasta pois. Siihen ei ollut aikaa sotemuutoksen vaatiman aikataulun vuoksi. Lisäksi johtavat viranhaltijat tekivät paljon työtä työajan ulkopuolella ja esim. kunnanjohtajan lisääntynyttä ja työajan ylittävää työtä ei ole erikseen korvattu, vaan se on mennyt 24/7 työaikaan.
Kunnan sote si-palvelut ovat siirtyneet 1.1.2017 alkaen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymälle. Kunnasta ei siirry omaa tuotantoa maakuntaan, vaan ko. palvelut järjestetään yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa eikä koske kunnan palveluksessa olevaa henkilöstöä.
Kunnanjohtajan työaikaa noin 20%. Matkakuluja noin 2.000 €
Kunnastamme ei siirry mitään toimintoja maakuntaan ellei oteta huomioon mahdollista keittiöhenkilökunnan (2 hlöä) siirtymistä maakuntaan, koska siirtyvät toiminnot ovat jo yhteistoiminta-alueilla kuten ympäristöterveydenhuolto ja nämä organisaatiot tekevät itse maakuntaan siirtymistyön. Meillä yksi luottamushenkilö osallistuu maakunnallisiin kokouksiin. Kunnanjohtaja käy yleisissä tiedotustilaisuuksissa ja yksi luottamushenkilö on maakunnallisesta poliittisen tason ohjausryhmässä. Maakuntauudistus tarkoittanee kohdallamme sitä, että sote-kuntayhtymän ym. luottamushenkilöpaikat poistuvat ja reaalisesti kunnan toiminta jatkuu muodossa, jossa se on ollut vuosikausia. Olemme olleet ikään kuin tulevaisuuden kunta pitkään eli elinvoima, kaavoitus ja sivistys ovat olleet kuntaan jäljelle jääneitä toimialoja. Eri asia on, kuinka maakunnan palvelut ovat käytettävissämme eli kyse on palvelutasolinjauksista.
Kunnille ei ole annettu riittävästi tietoa siitä, miten niiden odotetaan osallistuvan kustannuksiin. Valtio on odottanut, että kuten aiemminkin kunnat maksavat kustannukset esitetään niille valmistelusta mitä tahansa. Reiilua ja varsinkin kun kunnilta viedään valtaa ja vastuuta että valtio olisi varannut määrärahat selvityksiin ja resurssoinut valmistelun asianmukaisesti. Tässä on kuin mestauslavalle menijältä kysyttäisiin voitko itse maksaa pyövelin kustannukset?
Kuntien tulevaa roolia tulisi miettiä samanaikaisesti maakuntauudistuksen kanssa. Pitäisi miettiä sitä minkäkokoiset ja tyyppiset kunnat jatkavat vuoden 2019 jälkeen noin 40%:lla nykyisestä talousarviosta. Kuntaliiton kannattaisi ottaa tässä näkyvämpi rooli ja panostaa tähän.
Kustannukset muodostuvat työajan menetyksistä ja matkakuluista
”Kymmenkunta ihmistä meiltä työskentelee maakuntavalmistelun työryhmissä ja vähintään yhtä monta henkilö kerää tietoja kyselyihin, joita valmistelukoneisto kuntiin lähettää. Lisäksi kunnassa suunnitellaan kuntaan jäävää toimintaa, tiedotetaan luottamushenkilöille, kuntalaisille ja medialle.

Ostamme myös konsultointipalveluja 5.000 eurolla.

Tämän kaiken muuttaminen oikeiksi henkilötyövuosiksi ja euroiksi on mahdotonta.

Tätä kaikkea tehdään, vaikka ei ole edes hallituksen esitystä saati valmista lakia!

Huomattavaan määrään edessä olevia kustannuksia ei vielä edes ole maksajatahoa tiedossa > ict-järjestelmien uusiminen!”
Kyselynne on varsin hankala, koska emme ole erikseen pitäneet tuntikirjanpitoa sotetyöstä. Vastaamme haasteisiin tarpeen mukaan olemassa olevilla resursseilla. Tällä hetkellä meiltä on siirtynyt kaksi työntekijää kokonaan maakunnan palveluun.
Liian suuri ja sekava ja uudistus, jonka vaikutuksia on vaikea arvioida.
Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot ja matkakulut ovat suurin kulu. Viranhaltijoiden työpanosta tarvittiin enemmän viime vuonna kun tehtiin nykytilaselvitys. Kuntayhtymä järjestää sote palvelut, joten sieltä resursseja ohjautuu huomattavasti enemmän valmisteluun kuin kunnasta.
Luvut tässä ovat puhtaita mutu arvioita. Valmistelua ei ole toistaiseksi mitenkään organisoitu tai käynnistetty. Kunnan edustajia on nimetty joihinkin Uudenmaan liiton valmisteluryhmiin, mutta kokouksia ei toistaiseksi ole pidetty. Sote ja maakuntauudistus näkyy kunnan portfolioissa mainintana, mutta konkretia puuttuu.
”Maakunta rakentaa oman organisaation joka valmistelee uudistusta. Kaupungin osalta osallistutaan työryhmiin, mutta selkeää työpanosta ei anna muut kuin ne yksiköt jotka siirtyvät maakunnan tehtäviin. Kustannusmielessä tämä toki tarkoittaa, että palavereissa käytetty aika voisi käyttää muuhun.

Numerot ovat puhtaasti arvauksia.”
Maakuntauudistukseen tulee varata muutoksen suuruus huomioon ottaen riittävät resurssit. Maakuntauudistuksen valmistelua ei saa maksattaa kunnilla valionosuuksia pienentämällä tai muulla vastaavalla tavalla.
Maakuntauudistustyöhön käytettävät resurssit kohdentuvat pääosin kunnan virka- ja luottamusmiesjohdon osallistumisiin ohjaus- ja eri toimialatyöryhmien työskentelyssä.
Maakuntauudistusvalmistelu vie osan kunnanjohtajan työajasta. Kustannukset syntyvät lähinnä matkakustannuksista. Tietysti pitäisi arvioida vielä uudistusvalmistelun takia tekemättä jäävät työt omassa kunnassa ja laskea näille hinta. Edellisessä arvioissa on vain matkakulut.
Nyt käytetty työpanos on osa valmisteluun osallistuvien työtehtävää, ei sijaisi vaan tehtäviä on järjestelty uudelleen. Ainoa lisäkulu on kokouksista aiheutuvat matkakulut.
”Olen vastannut nyt tiedossa olevasta työmäärästä. Tarve työntekijöille on suurempi. Tällaisiin tarkkoihin arvioihin on mahdotonta antaa vastausta. Pirkanmaalla on noin 60 eri ryhmää jotka jtkn valmistelevat asiaa. Selvityksien tietoaineisto kerätään kunnista ja työ tulisi tehdä oman työn ohessa.
Jokainen kokoontuu oman rytminsä mukaan. Asia on levällään ja kenelläkään ei ole kokonaiskäsitystä asian suuruusluokasta. Saati euroista.”
On omituista että kunnalle sälytetään kustannuksia jotka sille ei tosiasiassa kuulu. Valtiohallinon toteuttama projekti pitäisi maksaa kokonaisuudessaan valtion rahoista ja ennenkaikke pitäisi tuoda esiin paljonko tämmöien projekti ylipäänsä maksaa.
Osallistumme valmistelutyöhön parhaamme mukaan. Useita työntekijöitämme on Pirkanmaan valmistelutyössä erilaisissa työryhmissä.
Ostopalveluja joudutaan käyttämään.
pieni kunta ja pienet resurssit
”Pohjois-Karjalassa on Siun soten myötä suurin osa työstä jo tehty.
Kysymykseen 3 ei voi vastata kyllä/ei, jos kunnassa ei ole ollenkaan korvamerkitty resursseja ko. tehtävään.”
Pohjois-Karjalassa on tehty Siun sote -kuntayhtymä talkooperiaatteella ja toiminta alkanut 1.1.2017. Teemme yhdessä myös maakuntauudistusta. Jos uudistuksia halutaan tehdä, ne pitää sitten tehdä eikä valittaa kustannuksista, vaivannäöstä tms. Motto: tehdään enemmän, valitetaan vähemmän. Selvittelytyöstä syntyy kustannuksia, mutta se on rajallinen aika ja on lopulta sama mikä organisaatio ne maksaa, maksajana ovat kuitenkin kansalaiset eli veronmaksajat. Nyt pitää saada loputon vatvominen ja valittaminen loppumaan ja joku ratkaisu tehtyä, jotta vihdoin päästään kehittämään palveluprosesseja ja tehostamaan toimintaa.
Pohjois-Karjalassa Siun sote on jo tehty mukaellen sote-uudistusta. Siihen mennyt tolkuttomasti aikaa ja rahaa. Nyt uudet kuviot tehdään kokonaan kunnan rahalla (sairaanhoitopiirit, maakuntaliitot ja kunnat) TIlanne on aivan sietämätön, koska kyseessä valtion hanke. Käsittämätöntä, että kunnat tämän valmistelun rahoittavat. Pohjois-Karjalassa olemme hyvätahtoisia ja haluamme osallistua hankkeeseen ja siksi meiltä ei ole tullut asiasta niin suurta numeroa kuin muista maakunnista. Henkilökohtaisesti en olisi ollut valmis tekemään valmistelutyötä lainkaan, ennenkuin valtion rahoitusperiaate omaan hankkeeseensa toteutuu täysimääräisenä. Koko hankkeen aloitus on mennyt väärin päin, ensin olisi valtionhallinnonn pitänyt turvata riittävä rahoitus hankkeeseen, joka ei ole kuntien hanke kuin rajapintojen muodossa.
Pohjois-Karjalassa sote ratkaisuun liittyvä valmistelu tehtiin jo viime vuonna. Tähän valmisteluun Lieksa käytti resursseja useita henkilötyövuosia.
Pohjois-Savossa pienet kunnat on ulkoistettu näistä valmisteluprosesseista, joten emme osallistu kovin paljon valmisteluun ainakaan konkreettisesti.
Päälkäneen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut on siirretty 2014 vuonna Kangasalan yhteisotiminta-alueelle, joten sieltä syntyviä valmistelukustannuksia Pälkäneen kunnalle ei ole tässä pystytty huomioimaan. Tässä on huomioituna kunnanjohtajan, talousjohtajan, ruokahuoltopäällikön ja teknisen johtajan käyttämä aika noin-arviona.
Sote, palo- ja pelastustoimi jo siirtyneet, samoin ympäristöterveydenhuolto siun sotelle maakuntaymristöön vuoden 2017 alusta. Maakuntahallintouudistuksen osalta maaseutu ja lomituspalvelut valmistelussa kuntapalveluista. Kunnan organisaatiorakenteen uudistustystyö tänä vuonna työllistävintä ja toimintamallien luominen soten ja kunnan välille.
”Tarkkaa henkilötyövuosi- tai kustannusarviota on vaikea ellei lähes mahdoton antaa, koska tilanteet muuttuvat jatkuvasti ja uusia valmisteluryhmiä sekä perustetaan, että lopetetaan.

Suoranaisia lisäkustannuksia ei välttämättä rahallisessa mielessä synny kovinkaan paljon, vaan kyse on enemmän siitä, kuinka paljon aikaa maakuntien valmistelutyö vie muulta kehitystyöltä ja kuntien varsinaiselta toiminnalta. Rahallisessa mielessä käytetty työaika toki maksaa varsin paljon.”
Terveyspalvelut on jo toisen kunnan tuottamana mutta sosiaalipalvelut omana. Käytännön valmistelu kuitenkin työllistää useita henkilöitä jonkin verran.
Tilanne Uudellamaalla on vielä epäselvä ja valmistelu alkuvaiheessa. Moni on sitä mieltä ettei 2019 voida aloittaa.
Todella vaikea arvioida
”Uudenmaan maakunnan valmistelu on vasta alkuvaiheessa. Nyt Uudenmaan liiton organisoimassa esiselvitysvaiheessa (>> 1.7.2017) muutamia Vantaan kaupungin edustajia on nimetty eri ohjaus- ja työryhmiin, mutta suurin osa ryhmistä on vielä nimeämättä. Työmääräarvioista ei ole tiedossa. Liiton oma resursointi on erittäin vähäinen. Loppuvuosi 2017 on resurssitarpeiltaan vielä avoimempi.

Kaupungin sisällä varautuminen mahdolliseen uudistukseen on aloitettu projektoimalla hanke. Kaupungin sisäisten työryhmien toimintaan osallistuu noin 80 henkilöä oman työnsä ohella.
Uudistuksen valmisteluun ei ole palkattu lisähenkilöstöä. Kun henkilömitoitus on laadittu normaalia operatiivista oman kaupungin tomintaa varten, ei valtakunnallisen uudistuksen resursointiin. Samaan aikaan sosiaali- ja terveystoimessa on meneillään valtava tietojärjestelmähanke, joka myös kuluttaa samoja resursseja.”
”Uudistusta valmistellaan paljolti muiden toimijoiden kuin pienten kuntien toimesta. Kaikki valmistelevat tahot mm. sote- ja ict-toimijat ym. on syytä huomioida tällaista kyselyä tehtäessä, että saadaan kokonaiskuva muutoksen vaatimista resursseista.

Todellisuudessa muutokseen kuuluu suuri määrä eri valmistelutyöryhmien ja muiden muutosta valmistelevien ja toteuttavien tahojen resursseja.

Saapa nähdä mikä on lopputulema. Lähtötilanteessa muutosta perusteltiin mm. kustannussäästöillä ja paremmilla palveluilla, jotka molemmat tuntuvat hukkuneen johonkin muutosviidakkoon..”
Valmistelu kysyy erityisesti henkilöresurssia eri toimialoilta. Valmistelun HTV muodostuu useamman henkilön osa-aikaisesta panoksesta valmisteluun.
Valmistelua tehdään yhdessä koko maakunnan alueella Turun vetovastuulla. K
Valmistelutyöhön osallistumme oman työn ohella. Pirkanmaalla valmistelu tapahtuu pääosin Tampereella. Kustannuksia kunnalle syntyy matkakuluista sekä työajan käytöstä. Yhteisesti on sovittu, että kukin kunta maksaa omista kustannuksistaan. Valmistelutilanne on sikäli erikoinen, ettei lakipakettia ole vielä edes jätetty eduskunnalle. Kyllä me kunnissa olemme kilttejä ja helposti vedätettäviä.
Valmisteluun osallistuminen tapahtuu muutamien työntekijöiden toimesta oman työn ohessa. Ulkoisia kustannuksia ei käytännössä synny.
Valtion tulisi osallistua merkittävämmin ao kustannuksiin.
Vastaukset kertovat Vimpelin kuntaorganisaation resurssoinnista ja lähinnä kunnanjohtajan työpanoksesta. Vimpelin kunta maksaa välillisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyön kustannuksia Järvi-Pohjanmaan perusturvan kautta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan osallistuessa valmistelutyöhön. Lisäksi valmistelutyöhön osallistuvat kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen alla olevat maaseututoimi ja sivistystoimi sekä ostopalvelujen kautta ICT- yhtiö. Tässä kyselyssä annetut vastaukset eivät kuvaa missään nimessä kokonaisuudessaan kuntaan kohdistuvia sote- ja kuntauudistukseen kustannuksia.
Vi har ännu inte kommit igång med de konkreta förberedelsearbetet så detta är en preliminär uppskattning.
”Vieläkään kukaan ei pysty kertomaan, miksi tätä tehdään Uudellamaalla. Taloudelliset ja hallinnolliset riskit ovat valtavat, ja kukaan ei pysty kertomaan hyötyjä? Kuka uskaltaa panna pelin poikki, ennen kuin on liian myöhäistä.
Too big to fail? Kalliiksi tulee.”
Vieremän kunta on toteuttanut siote -palvelut jo vuosia kuntayhtymän kautta. Tuleva muutos ei toiminnallisesti ole kunnalle kovin suuri. Lisäkustannukset syntyvät tänä vuonna lähinnä lisääntyvistä kokouskuluista.