Kolumnit 15.12.2016

Pääkirjoitus: Kunta-alaa uudistaa ihmislähtöisyys

Edelläkävijyys liitetään usein nuoreen ikään. Kuntamaailmassa nuoruus on suhteellinen käsite. Siinä missä Linda Liukas on 30-vuotiaana yksi kansainvälisesti arvostetuimpia ohjelmoinnin puolestapuhujia ja mielipidejohtajia, Suomessa kunta-alalla alle 50-vuotias naisjohtaja hakee vielä uskottavuutta. Kunnan- ja kaupunginjohtajien keski-ikä asettuu reilusti yli 50 vuoden kypsemmälle puolelle, ja naisjohtajia on yhä alle 20 prosenttia.

Mutta kuten ”nuoreksi” usein tituleerattu kunnanjohtaja Heidi Rämö vakuuttaa, edelläkävijyys on asenne. Se ei ole ikään tai sukupuoleen sidottu ominaisuus, vaan se liittyy uteliaisuuteen ja rohkeuteen tehdä asiat eri tavalla kuin aina ennenkin, paremman lopputuloksen saavuttamiseksi. Puhutaan muodikkaasti disruptiosta eli vakiintuneiden toimintamallien murtamisesta tai toimialamurroksesta.

                                      *                   *                   *

Helsingissä järjestettiin jälleen maailman suurin disruptiota edistävä startup-tapahtuma Slush, joka törmäytti 17 000 edelläkävijää, yrittäjää ja rahoittajaa. Suomalaisista kaupungeista näkyvästi paikalla olivat Tampere ja Oulu, jotka auttoivat nostamaan pienyrittäjiään maailmankartalle. Uusia innovaatioita esiteltiin etenkin terveysteknologian ja oppimisen alueilta. Nämä jos mitkä ovat kuntien toiminnan ytimessä.

Slushissakin esiintynyt Linda Liukas toivoo, että lapsille opetettaisiin ohjelmointia jo pienestä lähtien, kuten mitä tahansa uutta kieltä. Hän on huomannut, kuinka etenkin tytöt on helpompi saada innostumaan teknologiasta ennen 10–12 vuoden ikää, jonka jälkeen perinteiset roolimallit alkavat vaikuttaa. Ja kuten tiedämme, nämä roolimallit vaikuttavat syvästi yhteiskuntamme rakenteissa. Slushissa osallistujista vain murto-osa oli naisia – ehkä pian on toisin.

                                      *                   *                   *

Kunnissa perinteisiä roolimalleja murtaa muutama rohkea johtaja. Kiinnostavaa on, että kunta-alan disruptio perustuu ihmislähtöisyyteen ja yhteisöllisyyteen – vanhoihin arvoihin, jotka ovat jossain vaiheessa päässeet etääntymään päätöksenteosta. Edelläkävijäasenne on käytännössä avoimempaa kommunikaatiota ohi jäykäksi rakennetun byrokratian sekä kokeilukulttuuria. Suositut uudet kaupunkiaktivismin muodot, kuten ravintolapäivä tai erilaiset ruokapiirit, perustuvat ikiaikaiseen jakamistalouteen ja yhteisöllisyyteen.

Nuorisovaltuustojen toiminnasta tulee ensi vuonna pakollinen osa kuntien päätöksentekoa. Nuvan puheenjohtaja Kimi Uosukainen näkee haasteena yhteisen kommunikaation löytämisen ja toivoo, että nuorten kuuleminen ei jäisi näennäis-
demokratian tasolle. Myös hän peräänkuuluttaa asennetta: pitää aina miettiä ja tehdä jotain uutta. Mentoroinnin on usein nähty olevan jotain, missä senioritason tekijä siirtää viisautta ja neuvoja nuoremmilleen. Tosiasiassa se on kaksisuuntainen tie, jossa kehittymisen kannalta on välttämätöntä jakaa ymmärrystä ja tietoa molempiin suuntiin.

                                      *                   *                   *

Digitalisaatio muuttaa perustavalla tavalla maailmaa ja yhteiskunnan rakenteita. Sen ansiosta ja sen takia häviää monia itsestäänselvinä pidettyjä ammatteja ja tilalle tulee uusia ansaintamalleja. Onkin poliittisesta päätöksenteosta kiinni, annetaanko vääjäämättömän muutoksen lisätä tuloeroja, kahtiajakoa ja syrjäytymistä vai saadaanko muutos valjastettua hyvinvoinnin lisäämiseen. Tässä päätöksenteossa disruptio, avoin kommunikaatio, uteliaisuus ja rohkeus ovat välttämättömiä. Ja se on mahdollista, kun päättäjissä on monipuolisesti erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, miehiä ja naisia.

Muutoksen tarpeesta kertonee jotain se, että syrjäytymisen ehkäisyyn on kehitetty jo 1990-luvun lopulla etsivä nuorisotyö, jonka yhtenä tarkoituksena on edelleen toimia tulkkina virkakielen ja suomen kielen välillä. ”Yhteiskunta pitää huolen siitä, että nuorella voi olla iso pinkka diagnooseja kainalossaan, mutta nuori ei pysty kenenkään kanssa pohtimaan, mitä hän haluaisi ja miten tulisi onnelliseksi.”

marja_honkakorpi

Marja Honkakorpi, Kuntalehden päätoimittaja

Kirjoitus on Kuntalehden 13/2016 pääkirjoitus

 

Jaa artikkeli

Kirjoita oma kommenttisi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.