En uskalla kirjoittaa otsikkoon Demokratia. Pelkään, että se ei ole riittävän kiinnostava sana.

 

 

Jostain selittämättömästä syystä demokratiaan kuuluva mahdollisuus äänestää – esimerkiksi kuntavaaleissa – ei ainakaan viime kuntavaalien perusteella ole trendikästä.

 

Kuntavaalien äänestysaktivointikampanjaa suunnitellessa iskeekin siksi ajoittain lievä lamaantuminen. Mikä ihme on se sana, lause, tapahtuma, tunne, jonka avulla saa perusteltua, että kannattaa äänestää? Onko sellaista ylipäätään?

 

Jos haluaa mainostaa äänestämisen vaikuttavuutta voi palata muutaman kuukauden ajassa taaksepäin ja muistuttaa Brittien EU-kansanäänestyksestä. Brexit-äänestys on hyvä esimerkki siitä, että äänestämisellä todellakin vaikutetaan lopputulokseen, vaikka tämä ilmeisesti oli joillekin äänestäneille yllätys. Samalla kansanäänestys Iso-Britanniassa osoitti myös toisen vaaleihin liittyvän asian – kuinka helppoa on sekoittaa ajankohtaiset aiheet ja ajankohtainen äänestämismahdollisuus toisiinsa – ja käyttää vaaleja kanavana purkaa tunteita.

 

Suomessakin on valtakunnan tason kuntavaalikeskustelussa helposti keskiössä eri puolueiden linjaerot yleensä, ei niinkään ne kuntien ja kaupunkien asiat, joista luottamushenkilöt todellisuudessa päättävät. Tietyllä tavoin tämä on toki ymmärrettävää, yksityiskohtainen yksittäisen paikkakunnan kaavoitukseen tai päivähoitoon liittyvä keskustelu olisi liian suppea puheenaihe television vaaliväittelyyn.

 

Samalla on kuitenkin riski, että mennään toiselta laidalta yli. Kunnallisalan kehittämissäätiön muutama vuosi sitten julkaisema tutkimus Kuntavaalit 2012 mediassa on kiinnostavaa luettavaa siitä, mistä ja miten vaalien alla asioista puhutaan. Kyseisen tutkimuksen mukaan kunnille kuuluvat politiikan asiakysymykset pääsivät esille kaikkiaan 42 prosentissa vaalijournalismin jutuista viime kunnallisvaaleissa. Monilta osin lopputulokseen oli tutkijoiden mukaan perusteltuja syitä esimerkiksi valtakunnallisen vaaliuutisoinnin näkökulmasta, mutta triviana voinee kuitenkin muistuttaa, että viimeksi mukana vaalikeskustelussa olivat myös sellaiset aiheet kuin ulkopolitiikka, maanpuolustus ja YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyys. Ainakaan toistaiseksi nämä eivät kuulu kuntien vastuulle.

 

Miten siis innostaa ihmisiä äänestämään edes vain äänestämisen ilosta jos vaalikeskustelussa enimmäkseen puhutaan muusta kuin niistä asioista, joihin kyseisessä äänestyksessä voi vaikuttaa?

 

Tässä kohtaa tulee mieleen kolmaskin asia, se ehkä viestinnällisestä näkökulmasta opettavaisin juttu Brexit-äänestyksessä: Mikäli brittiäänestäjät kokivat, etteivät he hahmottaneet, mistä he olivat äänestämässä, onko myös kysyttävä, miten Euroopan unionin olisi viestittävä kansalaisille siitä, mitä EU-jäsenyys merkitsee?

 

Ja tästä jatkokysymyksenä, onko meillä brittien ja EU:n päivittelyn sijaan sittenkin peiliin katsomisen paikka? Osaammeko paikallistasolla omalta osaltamme kuvata mitä kunnat tekevät ja mihin kuntavaaleissa äänestämisellä todellisuudessa vaikutetaan?

 

Kuten aiemmissakin vaaleissa, haluamme Kuntaliitossa myös ensi keväänä muistuttaa siitä, kuinka suuri rooli kunnilla ja kuntien luottamushenkilöillä on jokaisen Suomessa asuvan arjessa. Avasimme keskustelun Kuntatalolla Helsingissä Kuntamarkkinoiden puoluejohtajien paneelilla ja kuntavaalien äänestysaktivointikampanjan ilmeen julkistuksella.

 

Se, mitä me asian puolesta teemme ei kuitenkaan riitä, joten toivottavasti tulevissa vaaleissa saadaan aikaiseksi hyvää yhteiskunnallista keskustelua, niin puolueiden kuin mediankin virittämänä. Sellaista keskustelua, joka innostaa mahdollisimman monia hyödyntämään oikeuttaan äänestää. Mukaan äänestyspaikalle tarvitaan vain henkilöllisyystodistus ja mielipide.

krogell-magni-pi_blogg

Pi Krogell-Magni

Kuntaliiton tiedotuspäällikkö

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*