Pomoni on robotti?
Puheemme digitalisaatiosta ja sähköistä palveluista ovat näpertelyä. Tai vähintäänkin vain alku ajalle, johon kuuluvat mitä ilmeisimmin myös robotit.
Maataloustuotannosta teollisuustuotantoon ja edelleen palvelutuotantoon. Teknologia on muuttanut työtämme ja sen tekemistä historiassa suuresti eikä se muutos ole pysähtynyt. Robotisaation aiheuttama murros on jo ovella ja se myllertää palvelutuotannon. Se varmaan on uskottavissa, koska teollisuudesta on loppunut viimeisten vuosien aikana paljon työpaikkoja.
Robotit vievät raskaat työt sairaanhoitajilta, mikä on hyvä asia. Autotehtailla robotit ovat olleet jo jokapäiväistä arkea, robotti hitsaa paremmin kuin ihminen. Robotiikan huippuasiantuntija Cristina Andersson maalasi tulevaisuutta robottimaailmasta Työhyvinvointi & työterveys 2016 – tilaisuudessa. Andersson kertoi robotisaation koskettavan meitä yhä enemmän ja robotisaation etenevän vauhdilla, mitä emme voi ymmärtää. Robotit tulevat meidän kaikkien arkeen ja meidän ihmisten luokse. Robotisaatioon tulisi varautua. Miten?
Robotit ovat itseoppivia, esimerkiksi autot ovat itseohjautuvia. Roboteilla luodaan Anderssonin mukaan vaurautta ja niiden avulla esimerkiksi sairaalassa voidaan läpimenoaikoja lyhentää, kun kirurgiaa toteutetaan robottien avulla, jolloin pystytään suorittamaan leikkauksia vähemmän kudoksia vaurioittavasti.
Robotisaation myötä ihmisille on luotava uusi työkonsepti. Muutoksissa ihminen on siirtynyt uuteen työhön viljan viljelystä teollisuuteen ja edelleen palveluammatteihin. Mitkä ovatkaan niitä kyberammatteja tulevaisuudessa? Tai ehkä voimmekin laittaa robotin puolestamme töihin ja jäädä kotisohvalle sitä ohjailemaan.
Kiinassa robotit toimivat jo tullitöissä. Johtoryhmätyöskentelyssä robotti nostaisi päätöksenteon tasoa, koska se ei unohda faktoja eikä ohjaudu tunteella. Esimiestyökin on kuulemma sellaisia päätöksiä, että tämänkin työn tekeminen on mahdollista korvata robotilla. Hmm. Hulppea ajatus, että pomoni olisikin tulevaisuudessa algoritmi!
Yksi asia Anderssonin mukaan on selvää tässäkin työn murroksessa- ihmiset luovat arvoa ja syntyy uusia kybertöitä. En voi olla pohtimatta, että väistämättä robotit korvaavat ihmisiä ja miten ihmeessä kaikille saadaan luotua sitä uutta työtä? Ja miten meidän HR:ssä tulee varautua tähän muutokseen, johon ei ainakaan kuulu KIKYn mukainen työajan lisäys, vaan robotti hitsaa 24/7 tesseistä huolimatta.
Hannele Rahkonen
Työhyvinvointikoordinaattori / työsuojelupäällikkkö, Jämsän kaupunki
Kirjoitus on alun perin julkaistu Jämsä bloggaa -sivustolla
