Kuntaelämää 9.1.2017

Sokra tutkii ja kehittää: Huono-osaisuus ja osallisuus Itä-Suomessa

Huono-osaisuus on moninainen yhteiskunnallinen ilmiö ja yksittäisen ihmisen kohdalla usean ongelman kasautuma. Se on kerä, jonka langanpäätä on monesti vaikea löytää. Tämän vuoksi huono-osaisuus on suoranainen haaste auttamisjärjestelmälle ja erityinen haaste kuntien ja maakuntien yhteistyölle tulevaisuudessa.

Huono-osaisuutta tulee tarkastella moninaisuudestaan johtuen kokonaisuutena.

Huono-osaisuus näyttäytyy ihmisen elämässä hyvinvoinnin vajeina tai ongelmina kuten elämänhallinnan ongelmat, riippuvuudet ja köyhyys. Yksilön ongelmat heijastuvat kuitenkin myös muiden ihmisten elämään ja yhteisöjen elämänmenoon. Huono-osaisten kohdalla kansalaisten perusturvaa ja ihmisarvoista elämää pyritään toteuttamaan kunnissa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluilla. (Kainulainen & Paananen & Surakka 2016).

Huono-osaisuuden torjumisessa tai seurausten vähentämisessä keskeistä on osallisuuden vahvistaminen. Se tarkoittaa sitä, että jokaisen pitäisi tuntea kuuluvansa johonkin yhteisöön, olevansa merkityksellinen sekä voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä sekä yhteisiin asioihin. Osallisuuden vahvistaminen korostaa huono-osaisuuden rakenteellisten, yksilön ulkopuolisten tekijöiden merkitystä.

Tarkastelemme tässä kirjoituksessa tarkemmin huono-osaisuutta Itä-Suomessa, eli Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.

Huono-osaisuuden tarkastelukulmat:
inhimillinen, sosiaalinen ja taloudellinen

Huono-osaisuuden inhimillisinä tekijöinä tarkastelemme alkoholin liikakäyttöön, itsemurhiin, asunnottomuuteen, kouluttautumiseen, terveyteen, työttömyyteen ja toimeentuloon liittyviä tekijöitä.

Huono-osaisuuden sosiaalisina seurauksina taas katsomme lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen ja muihin kohdistuvien väkivaltarikosten tai päihtyneinä tehtyihin rikoksiin liittyvät tekijät.

Huono-osaisuuden vähentämiseen käytettäviä resursseja tarkastelemme palvelun tuottajan tai järjestäjän näkökulmasta: kuinka paljon käytetään varoja lastensuojeluun, pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon, mielenterveyskäynteihin ja päihteiden aiheuttamiin terveyspalveluihin. (ks. tarkemmat mittarikuvaukset).

Kuvassa 1 tarkastellaan kaikkien maakuntien huono-osaisuutta ja osallisuutta ja taulukossa 1 huono-osaisuuden ja osallisuuden osatekijöitä Itä-Suomen maakunnissa. Kaiken kaikkiaan Itä-Suomi paikantuu syventyneen sosiaalisen ja taloudellisen huono-osaisuuden ja matalan osallisuuden alueeksi.

Kuva 1. Inhimillinen, sosiaalinen, taloudellinen huono-osaisuus ja osallisuus Suomessa. Keskiarvo 2011-2015, maakunnan arvoa on verrattu maakuntien mediaaniarvoon.

diak_02012017

 

Taulukko 1. Inhimillinen huono-osaisuus Itä-Suomen maakunnissa (keskiarvo 2011-2015). Kunkin mittarin osalta maakunnan arvoa on verrattu maakuntien mediaaniarvoon (9. korkein luku) ja kerrottu sadalla. Luku kertoo maakuntien etäisyyden toisistaan.

diak_huonoosaisuus_itasuomi

 

Inhimillinen huono-osaisuus paikantuu erityisesti Pohjois-Karjalaan, missä korostuvat toimeentulotuen laaja käyttö (köyhyys), pitkäaikaistyöttömyys ja yksinäisyyden kokemukset. Pohjois-Savossa taas korostuvat alkoholikuolleisuus, asunnottomuus ja itsemurhakuolleisuus ja Etelä-Savossa alkoholikuolleisuus. Itsemurhakuolleisuus on jokaisessa Itä-Suomen maakunnassa suurta. Positiivisena puolena kaikissa Itä-Suomen maakunnissa koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria on keskimääräistä vähemmän.

Huono-osaisuuden sosiaalisia seurauksia nähdään eniten Pohjois-Savossa, missä sekä rikollisuutta että päihderikoksia on keskimääräistä enemmän. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sosiaalista huono-osaisuutta kuvaa myös suuri kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä, mikä nostaa myös lastensuojelun kustannukset korkeiksi. Etelä-Savossa taas lastensuojelun kustannukset ovat keskimääräistä selkeästi pienemmät.

Erityisesti Pohjois-Karjalassa huono-osaisuuden taloudelliset kustannukset ovat korkeat. Työmarkkinatukimenot ovat suuret, kuten myös päihdeperusteiset vuodeosastohoitokustannukset. Koko Itä-Suomessa perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä on keskimääräistä enemmän, mikä saattaa selittyä osin myös palvelurakenteella. Etelä-Savossa päihteiden vuoksi vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä on keskimääräistä pienempi.

Itä-Suomen osallisuus on maan keskitasoa

Itä-Suomessa noin 50 ESR-hanketta on tarttunut maakunnan huono-osaisuuteen (ks. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sokra/hankkeet). Tarvittaisiin kuitenkin selvästi enemmän sellaisia hankkeita, jotka vahvistavat kaikkein huono-osaisimpien ihmisten hyvinvointia ja vahvistavat heidän osallisuuttaan.

Hyvinvointierojen kaventamisen näkökulmasta maakuntien tulisi painottaa sellaisia hankkeita, jotka vähentäisivät huono-osaisuutta niillä osa-alueilla, joissa ero on suurin maan keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna.

Teksti:

Sakari Kainulainen

Diakonia-ammattikorkeakoulu, Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -hanke, TITA (http://blogit.utu.fi/tita/)

Reija Paananen, Virpi Kuvaja-Köllner, Marjo Pulliainen ja Ritva Sauvola

Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke, Sokra (www.thl.fi/Sokra)

 

Lue lisää:

Kainulainen, Sakari & Paananen, Reija & Surakka, Anne. (2016): Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi.

Sotkanet.fi -sivusto

Huono-osaisuuden nujertaminen vaatii systemaattista tarkastelua

Aiemmat blogit:

Huono-osaisuus maakunnissa

 

 

Jaa artikkeli

Kirjoita oma kommenttisi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.