Kuntaelämää 3.2.2017

Sokra tutkii ja kehittää: Huono-osaisuus ja osallisuus Etelä-Suomessa

Tarkastelemme tässä blogitekstissä huono-osaisuutta eteläisessä Suomessa. Kohteena ovat alueen viisi maakuntaa: Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa. Olemme aiemmin selvittäneet huono-osaisuuden eroja maakunnittain eri puolilla Suomea. Ensimmäisessä  maakuntaosiossa tarkastelimme huono-osaisuutta Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa ja toisessa maakuntaosiossa Kainuun, Lapin, Keski-Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntia.

 

Huono-osaisuuden tarkastelukulmat:
inhimillinen, sosiaalinen ja taloudellinen

Huono-osaisuuden inhimillisiksi tekijöiksi voidaan katsoa kuuluvan alkoholin liikakäyttöön, itsemurhiin, asunnottomuuteen, kouluttautumiseen, terveyteen, työttömyyteen ja toimeentuloon liittyviä tekijöitä.

Huono-osaisuuden sosiaalisiksi seurauksiksi taas voidaan lukea esimerkiksi lasten kodin ulkopuolelle sijoittaminen sekä väkivaltarikokset tai päihtyneenä tehdyt rikokset.

Huono-osaisuuden vähentämiseen käytettäviä resursseja voidaan tarkastella palvelun tuottajan tai järjestäjän näkökulmasta ja arvioida kuinka paljon käytetään varoja esimerkiksi lastensuojeluun, pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon, mielenterveyskäynteihin ja päihteiden aiheuttamiin terveyspalveluihin. Tässä blogissa käytettyjen mittareiden kuvaukset on kuvattu ensimmäisessä blogissamme.

 

Kuvassa 1 esitetään kaikkien maakuntien huono-osaisuutta ja osallisuutta. Taulukossa 1 taas keskitytään huono-osaisuuden ja osallisuuden osatekijöihin Etelä-Suomen maakunnissa. Kaiken kaikkiaan Etelä-Suomi paikantuu osallisen, mutta lievästi inhimillisen ja sosiaalisen huono-osaisuuden alueeksi. Alueen sisällä erot maakuntien välillä ovat kuitenkin suuria.

 

Kuva 1. Huono-osaisuus Suomessa. Inhimillinen, sosiaalinen, taloudellinen ja osallisuuden tarkastelu.  Keskiarvo 2011-2015, maakunnan arvoa on verrattu maakuntien mediaaniarvoon.

Taulukko 1. Inhimillinen huono-osaisuus Etelä-Suomen maakunnissa (keskiarvo 2011-2015). Kunkin mittarin osalta maakunnan arvoa on verrattu maakuntien mediaaniarvoon (9. korkein luku) ja kerrottu sadalla. Luku kertoo maakuntien (prosentuaalisen) etäisyyden toisistaan.

 

Inhimillinen huono-osaisuus polarisoituu

Jo pikainen vilkaisu paljastaa, että eniten inhimillistä huono-osaisuutta esiintyy eteläisen Suomen maakunnista Kymenlaaksossa. Siellä ainoastaan itsensä yksinäiseksi tuntevien ja toisaalta psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus on sama kuin Suomessa keskimäärin. Kaikkien muiden indikaattoreiden kohdalla tilanne on selkeästi erittäin paljon huonompi.  Kymenlaaksossa tilanne on manner-Suomen huonoin koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuudessa, nuoristotyöttömyydessä ja alkoholikuolleisuudessa. Työttömien suuri määrä on myös johtanut siihen, että toimeentulotuen pitkäaikainen saaminen on yleistä sekä nuorten että aikuisten keskuudessa. Samankaltaisia ongelmia on Päijät-Hämeessä, missä haasteena on pitkäaikaistyöttömyys sekä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä, ja näiden myötä myös runsas toimeentulotuen saajien määrä.

Inhimillisen huono-osaisuuden näkökulmasta paras tilanne on Etelä-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä. Etelä-Karjalassa asunnottomia yksinäisiä on vain noin puolet maakuntien mediaanista. Näistäkin maakunnista löytyy silti huolenaiheita, sillä Etelä-Karjalan alkoholikuolleisuusluvut ovat suuria ja Kanta-Hämeessä paljon nuoria jää koulutuksen ulkopuolelle.

Uudellamaalla haasteet liittyvät asunnottomien yksinäisten, koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten sekä toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25-64-vuotiaiden henkilöiden suureen määrään. Asunnottomuus on Uudellamaalla niin polttava ongelma, että se nostaa koko Uudenmaan inhimillistä huono-osaisuutta merkittävästi. Mielenkiintoista on, että Uudellamaalla nuorisotyöttömyys ei näytä tilastojen valossa olevan erityinen ongelma, vaikka nuorista iso osa jää ilman koulutusta. Parhaiten Uusimaa pärjää kaikkien Suomen maakuntien vertailussa subjektiivisen terveydentilan arvottamisessa: siellä on vähiten niitä, jotka arvioivat oman terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Tosin psyykkinen kuormittuneisuus on siellä keskimääräistä yleisempää.

Maltillisesti huono-osaisuuden seurauksia,
perusterveydenhuollossa eroja

Huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset näkyvät erityisesti Päijät-Hämeessä, missä kodin ulkopuolelle sijoitetaan lapsia ja nuoria keskimääräistä enemmän. Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on keskimääräistä korkeampi myös Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä. Uudellamaalla seuraukset näkyvät runsaana väkivaltarikollisuutena.

Huono-osaisuuden aiheuttamat taloudelliset kustannukset nousevat Etelä-Suomen maakunnista selvästi suurimmiksi Etelä-Karjalassa. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden lukumäärä on Etelä-Karjassa koko Suomen korkein ja perusterveydenhuoltoa kuormittaa suuri määrä mielenterveyskäyntejä.

Myös Kymenlaaksossa perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä on paljon keskimääräistä enemmän, kun taas muissa Etelä-Suomen maakunnissa perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä on reilusti keskimääräistä vähemmän. Erityisesti Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä mielenterveyskäyntejä on hyvin vähän.

Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset ovat asukasta kohden keskimääräistä korkeammat, Uudellamaalla koko maan korkeimmat. Päijät-Hämeessä taas työmarkkinatuen maksuosuudet ovat maan korkeimmat. Myös Kymenlaaksossa kuntien työmarkkinatukimenot ovat korkealla.

Osallisuutta kuvaavien indikaattorien osalta maakuntien välillä ei ole suuria eroja. Kymenlaaksossa luottamus oman kunnan päätöksentekoon on kuitenkin selkeästi vähäisempää kuin muissa eteläisen Suomen maakunnissa.

Suuret erot vierekkäisten maakuntien välillä kertovat – paitsi eroista väestön elinoloissa ja tarpeissa  – erityisesti eroissa tuottaa palveluita.  Tämän vuoksi tulosten tulkinnoille tulee hakea myös täsmällisempää tietoa.

Hanketyöstä apua kehittämiseen

Parhaillaan eteläisessä Suomessa on käynnissä yli 60 Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettua alueellista ja valtakunnallista hanketta kehittämässä ratkaisuja osallisuuden edistämiseen ja maakunnan huono-osaisuuden vähentämiseen (ks. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sokra/hankkeet). Hankkeita toteuttavat pääosin järjestöt ja kunnat, jotka kehittävät erityisesti nuorten ja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien tilanteisiin ratkaisuja. Uutta ohjelmakauden kehittämistoimintaa alueella edustavat kansalaislähtöiset kaupunkikehittämisen hankkeet.

Hyvinvointierojen kaventamisen näkökulmasta maakuntien tulisi painottaa sellaisia hankkeita, jotka vähentäisivät huono-osaisuutta niillä osa-alueilla, joissa ero on suurin maan keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna.

Teksti: Virpi Kuvaja-Köllner, Sakari Kainulainen, Reija Paananen, Marjo Pulliainen, Ritva Sauvola (Diak) ja Tytti Tuulos (THL)


Lue lisää:

Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -hanke, TITA http://blogit.utu.fi/tita/ 

Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke, Sokra, https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sokra

Kainulainen, Sakari & Paananen, Reija & Surakka, Anne. (2016): Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. http://www.diak.fi/tyoelama/Julkaisut/Documents/9789524932684.pdf 

Sotkanet.fi –sivusto https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index 

Huono-osaisuuden nujertaminen vaatii systemaattista tarkastelua http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/huono-osaisuuden-nujertaminen-vaatii-systemaattista-tarkastelua/ 

 

Aiemmat blogit:

Huono-osaisuus maakunnissa http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2016/11/27/huono-osaisuus-hyvinvointi-huono-osaisuus-osallisuus-maakunnissa/ 

Huono-osaisuus ja osallisuus Itä-Suomessa http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2017/01/09/huono-osaisuus-hyvinvointi-huono-osaisuus-osallisuus-ita-suomessa/ 

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois-Suomessa http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2017/01/20/sokra-tutkii-kehittaa-huono-osaisuus-osallisuus-pohjois-suomessa/

 

 

 

 

Jaa artikkeli

Kirjoita oma kommenttisi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.