Kuntavaalit on käyty ja helpotuksen huokaus on päästetty. Onneksi vaalikansa antoi piut paut etukäteen tehdyille heitoille äänestysprosentin mahdollisesta laskusta jopa alle 50 prosentin rajapyykin ja käytti äänioikeuttaan edellisvaalien malliin. Lopulliseksi äänestysprosentiksi vahvistui tänään, tarkistuslaskennan jälkeen, 58,9 prosenttia.

Lyhyt mutta terhakka vaalikampanja

Jotkut pitivät äänestyskampanjaa laimeana ja lyhyenä ja vaalikeskusteluja arvosteltiin liiaksi valtakunnan politiikkaan sekä sote- ja maakuntauudistukseen painottuvana. Varmaan osittain niinkin.

Mutta toisaalta uutisointia oli runsaasti ja monipuolisesti viimeisinä viikkoina niin valtamediassa kuin myös maakunnissa ja paikallisella tasolla. Pitkät kampanjat eivät nekään varmasti ole kansalaisten mieleen. Hyvä ettei meillä ole esimerkiksi USA:n presidentinvaaleille tyypillistä vuosien vaalikampanjointia.

Näistä kuntavaaleista on puhuttu myös välivaaleina, kun suunnataan vaaliputken seuraaviin maakunta-, presidentin, EU- ja eduskuntavaaleihin. Se ei ole oikeutettua eikä kunniaksi kuntavaaleille, jotka ovat kuntalaisen arjen kannalta tärkeimmät vaalit.

Kuntavaalit ovat omat vaalinsa kussakin kunnassa. Tänä vuonna meillä käytiin 295 kuntavaalia, kullakin oma luonteensa ja vivahteensa, kullakin myös omat tuloksensa.

Äänestysaktiivisuus kohtuullinen

Kuntavaaleissa äänestettiin hieman edellisvaaleja aktiivisemmin, erityisesti ennakkoon, mutta valitettavasti jäätiin kuitenkin alle 60 prosenttiin. Kuntakohtaisissa äänestysprosenteissa oli jälleen kerran suurta vaihtelua.

Kahdessa kunnassa äänestämässä kävi yli 80 prosenttia äänioikeutetuista. Toisessa ääripäässä on Kainuun keskuskaupunki Kajaani, jossa äänestysprosentti painui niukasti alle 50 prosentin.

Vähemmän mairittelevaa on se, että kaikkiaan 203 kunnassa äänestysprosentti laski viime vaaleista. Äänestysaktiivisuus laski yleisimmin alle 2 000 asukkaan kunnissa, mutta myös noin kolmessa neljästä alle 20 000 asukkaan kunnissa äänestysprosentti laski.

Valopilkut löytyivät suurista kaupungeista, joissa valtatrendinä oli äänestysprosentin kasvu. Kärkölä ja Närpiö olivat äänestysaktiivisuuden kasvun kärjessä, mutta Helsinki oli hienosti kolmantena ja Turku ja Tamperekin mahtuivat kärkipäähän.

Helsingissä ja Tampereella aktiivisuutta siivitti puolueiden kilpailu pormestarin pestistä, Turussa kolmen puolueen puheenjohtajan välinen kilpailu. Useiden muidenkin suurien kaupunkien runsas kansanedustajaehdokkaiden määrä, etunenässä Espoo, henkilöivät vaaleja ja sähköistivät puolueiden välistä kisaa. Kolme kansanedustajaa, kaksi Helsingissä ja yksi Jyväskylässä, jäi kuitenkin näissä vaaleissa ilman valtuustopaikkaa.

Naiset tekivät historiaa

Nämä kuntavaalit olivat naisten juhlaa, sillä naisia tuli valituksi ennätyssuuri osuus: 39,0 prosenttia. Naiset ovat toki edelleen aliedustettuja, mutta suunta on oikea ja rohkaiseva.

Paikalliset erot näkyvät tässäkin suhteessa: 26 kuntaan tulee naisenemmistöinen valtuusto, naisvaltaisimmat valtuustot tulevat Inariin ja Outokumpuun. Viime vaaleissa naisvaltaisia valtuustoja tuli vain 13 kuntaan.

Toisaalta 23 kunnassa naisten osuus jäi alle neljäsosaan valituista valtuutetuista.  Karijoelle valittiin miesvaltaisin valtuusto: 15 valtuutetun joukkoon mahtui vain kaksi naista.

Naisten menestykseen vaikutti merkittävästi vihreiden vaalimenestys: peräti kaksi kolmesta vihreiden valtuutetusta on tulevalla kaudella nainen. Myös kristillisdemokraattien ja demarien valtuutetuista lähemmäs puolet ovat naisia – niistä SDP:n listalta valittujen naisvaltuutettujen osuus on hieman suurempi kuin osuus ehdokkaista.

Perussuomalaisten valtuutettujen joukko on selkeästi miehisin, kun valituksi tulleista naisia on noin joka viides.

Valtuutettujen keski-ikä 50 vuotta, vanhin 84-vuotias

Väestön ikääntyminen heijastuu myös kuntien valtuustoihin. Nyt valitut valtuutetut ovat keskimäärin 50-vuotiaita. 18-vuotiaita valittiin valtuustoihin kaikkiaan 31, vanhin valittu valtuutettu on 84-vuotias.

Kuntien erilaisuus näkyy valtuustojen keski-iän vaihteluina. Nuorin valtuusto on Halsualla, keski-ikä 40 vuotta kun taas Taivalkoskelle valittujen valtuutettujen keski-ikä on peräti 59. Nuorten eli alle 30-vuotiaiden osuus valituista jämähti samaiseen 5,7 prosentin osuuteen kuin vuoden 2012 vaaleissa.

Toisaalta vähintään 65-vuotiaiden ikäryhmän osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä ja on nyt noin 15 prosenttia valituista valtuutetuista. Ikäihmisten osuuden kasvu valtuutettuina on luonnollista seurausta äänioikeutettujen ikäihmisten määrän kasvusta.

Istuvat valtuutetut edelleen etulyöntiasemassa

Aikaisempien vaalien tapaan enemmistö valituista valtuutetuista on istuvia valtuutettuja. Uusien valtuutettujen osuus on 44 prosenttia, mutta kuntakohtaiset vaihtelut näkyvät tässäkin suhteessa.

Pyhännällä ja Multialla vaihtuvuus on suurinta, yli 70 prosentin ollessa uusia valtuutettuja. Toista ääripäätä edustavat Luumäki ja Pello, joissa molemmissa kahdeksan kymmenestä valitusta on istuvia valtuutettuja.

Yhdellä puolueella yksinkertainen enemmistö
lähes sadassa kunnassa

Näissä vaaleissa keskusta sai yksinkertaisen enemmistön 80 kuntaan ja RKP 13 kuntaan. Merijärvi jatkaa keskustavaltaisimpana kuntana. Uusia keskustaenemmistöisiä kuntia ovat muun muassa Tornio ja Salla.

RKP:läisin kunta on Korsnäs, jossa kaikki 21 valtuutettua tuli valituksi RKP:n listalta. Uusia RKP-enemmistöisiä kuntia ovat Lovissa, Parainen ja Raasepori. Molemmat puolueet vahvistivat asemiaan, sillä edellisissä vaaleissa keskustaenemmistöisiä kuntia oli 77 ja RKP-enemmistöisiä 11.

Suurissa kaupungeissa suuria eroja
äänestysalueiden välillä

Suurissa kaupungeissa näkyvät äänestysalueiden väliset suuret erot. Ne näkyivät jossain määrin jo ehdokasasettelussa, mutta vaalien jälkeen myös äänestysaktiivisuudessa ja valittujen valtuutettujen alueellisessa edustavuudessa. Kaupunkien sisäisten äänestysalueiden väliset äänestysaktiivisuuden erot ovat jopa samaa luokkaa kuin kuntien väliset erot.

Helsingin sisällä äänestysprosentit vaihtelivat 40,7 prosentista 80,6 prosenttiin, Espoossa 37,3 prosentista 76,2 prosenttiin ja Vantaalla 39,1 prosentista 67,4 prosenttiin.

Alueista alle 50 prosentin äänestysprosentin alueita oli Espoossa 7 prosenttia, Helsingissä 10 prosenttia ja Vantaalla peräti 34 prosenttia. Toisaalta Helsingin äänestysalueista runsaassa neljäsosassa äänestysaktiivisuus oli yli 70 prosenttia ja Espoossa vajaa viidesosassa.

Vastaava ilmiö on nähtävissä myös monissa muissa suurissa kaupungeissa, esimerkiksi Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa.

Vaalit on käyty, mitä sitten?

Edellä esitetyt tulokset piirtävät osaltaan kuvaa kuntien erilaisuudesta, kunkin 295 kunnan omista kuntavaaleista. Kuntalaiset ovat antaneet oman äänensä luottamuksen osoituksena äänestämälleen ehdokkaalle.

Nyt valittujen valtuutettujen tehtävänä on toimia saamansa valtuutuksen turvin ja toimia parhaalla mahdollisella tavalla koko kunnan hyväksi, rakentamalla tulevaisuuden kuntaa kuntalaisten ääntä kuunnellen.

Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa.