Lakiasiat 6.3.2017 - 13:47

Vaalilain kiristyminen työllistää puolueita ja kuntia

Kuntavaaliehdokkaat eivät enää kelpaa vaalilautakuntiin.

Kuntavaaliehdokkaat eivät enää kelpaa vaalilautakuntiin.

Viime kesänä kiristynyt vaalilaki on työllistänyt puolueväkeä ja kuntien vaalivastaavia kuntavaalien kynnyksellä.

Huhtikuun vaaleissa ehdokas ei voi enää toimia vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Aiemmin vastaava säännös on koskenut vain kunnan keskusvaalilautakuntaa.

Vielä tiukempaa on säätely laitosäänestyksestä ja kotiäänestyksestä vastaavien vaalitoimikuntien suhteen. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa eivät voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eivätkä varajäsenenä. Lähisukulaiset eivät kelpaa vaalitoimikuntiin, olipa henkilö ehdolla missä kunnassa hyvänsä.

Vuoden 2012 vaalit taustalla

Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen kertoo, että muutoksesta on tullut ministeriöön kyselyjä.

– Ilmeisen hyvin kunnat ovat muutoksen suhteen kuitenkin selvinneet. Yllättäen eniten ongelmia on ollut keskusvaalilautakunnissa, vaikka laki ei siltä osin tiukentunut lainkaan. Ilmeisesti joissakin kunnissa on tähän asti toimittu lainvastaisesti, Aaltonen kertoo.

Vaalilain muutos juontaa juurensa vuoden 2012 kunnallisvaaleista, joissa todettiin ongelmia esteellisyyssäännösten suhteen. Eduskunnan oikeusasiamies esitti vaalien jälkeen oikeusministeriölle sääntelyn selkeyttämistä.

Viime kesäkuussa hyväksytty laki on tiukempi kuin hallituksen esitys. Hallituksen esityksessä ehdokkaan jäsenyyttä vaalilautakunnassa ei olisi kielletty. Perustuslakivaliokunta halusi  kuitenkin tarkentaa säännöstöä tältä osin, ja eduskunta hyväksyi lain perustuslakivaliokunnan esittämässä muodossa.

– Laki on nyt vastaavanlainen kuin muissa pohjoismaissa, neuvotteleva virkamies Aaltonen kertoo.

Vantaalla 600 täytettävää paikkaa

Vantaan kaupungin keskusvaalilautakunnan sihteeri, lakimies Niina Kolju sanoo, että lakimuutos on tuottanut vaikeuksia vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien nimeämisessä.

– Meillä perinteisesti jopa 75 prosenttia vaalilautakuntien jäsenistä on ollut kuntavaalien ehdokkaita.

Vantaalla on 65 vaalilautakuntaa ja 4 vaalitoimikuntaa, joten täytettävänä on ollut noin 600 jäsenen ja varajäsenen paikkaa.

– Viime viikon maanantaina saimme kokoonpanot vahvistettua kaupunginhallituksessa. Oletettavaa on, että niihin tulee vielä muutoksia ennen vaaleja, Kolju kertoo.

SDP:n Heinonen: Ylisääntelyä

SDP:n järjestö- ja kunnallisasiain sihteerin Arto Heinosen mielestä esteellisyyssääntelyssä mentiin liian pitkälle.

– Lakimuutos oli ihan hölmö ratkaisu. Tätä menoa tämäkin palvelu pitää jatkossa ostaa ulkoa joltakin firmalta, kun paikkoja ei saada täytetyksi, Heinonen sanoo.

Heinonen sanoo saaneensa asiasta kymmeniä ihmetteleviä puheluja puolueen kenttäväeltä.

– Aiemmat säännökset olisivat riittäneet ihan hyvin. Poliitikot ovat vahtineet vaalilautakunnissa toinen toistaan, eikä mihinkään väärinkäytöksiin ole ollut mahdollisuuksia, Heinonen sanoo.

– Nyt tässä pykälässä on sellainen maku, että vaaleissa ehdolla oleva on lähtökohtaisesti jotenkin epäluotettava.

Nuorisotoimi apuun Pieksämäellä

Keskustan vaalipäällikkönä Pieksämäellä toimiva Risto Ockenström kertoo, että puolueet ottivat vaalilautakuntien täyttämisessä viime vaiheessa avuksi kaupungin nuorisotoimen. Se markkinoi omien kanaviensa kautta mahdollisuutta vaalilautakunnissa työskentelyyn.

– Monta uutta nimeä löytyi tätä reittiä. Samalla se tarkoitti sitä, että suuri osa vaalilautakuntien jäsenistä on sitoutumattomia, Ockenström kertoo.

Ockenströmin mielestä esteellisyyssäännösten kiristämistä ei olisi tarvittu.

– Väärinkäytösten mahdollisuudet ovat olleet vaalilautakunnissa olemattomia. Kiristyneet säännökset hankaloittavat ihan turhaan demokraattisen järjestelmän toimintaa.