Päätöksenteko 23.2.2017 - 14:23
(1)
Facebook (50)

Ristiriitainen vastaanotto pääkaupunkiseudun erillisratkaisulle

Maakuntauudistuksessa ei ole helposti löytymässä yleisesti hyväksyttävää näkemystä siitä, kenen missäkin pitäisi hoitaa kasvuun, elinvoimaan ja työllisyyteen liittyviä asioita.

Maakuntauudistuksessa ei ole helposti löytymässä yleisesti hyväksyttävää näkemystä siitä, kenen missäkin pitäisi hoitaa kasvuun, elinvoimaan ja työllisyyteen liittyviä asioita.

Hallituksen linjaus pääkaupunkiseudun kasvupalveluihin liittyvästä erillisratkaisusta saa ymmärrystä. Muut isot kaupungit eivät luovu tavoitteistaan.

Pääkaupunkiseutu on saamassa maakuntauudistuksessa oman erillisratkaisunsa. Se perustuu kuntayhtymään, johon muutkin Uudenmaan kunnat voivat liittyä.

Helsingin kauppakamarissa arvioidaan, että jos kaikki Uudenmaan kunnat liittyvät tulevaan kuntayhtymään, syntyy turha uusi hallintohimmeli maakuntahallinnon rinnalle.

Muissa suurissa keskuksissa taas nähdään, että ne joka tapauksessa vastakin joutuvat hoitamaan kasvupolitiikkaa ja työllisyyttä, ja ellei niiden roolia tunnisteta, syntyy turhaa päällekkäisyyttä.

Suuret kaupungit ovat olleet aktiivisia yrittäessään saada kantansa näkyviin. Lobbaus on noteerattu valtionhallinnossa, mutta ainakaan vielä se ei ole johtamassa tulokseen.

Työministeri Jari Lindström, ps.,  sanoi jo viime vuonna Kuntalehdessä, että erillisasema annetaan vain pääkaupunkiseudulle. Tiettävästi näkemykset hallituksessa eivät ole muuttuneet.

Lindström perusteli asiaa sillä, että jos erillisasema annetaan useammalle taholle, ”homma karkaa lapasesta”.

Lakiluonnos kasvupalveluista on tulossa lausuntokierrokselle maaliskuussa, ja pääkaupunkiseutua koskeva osuus tiettävästi hiukan myöhemmin.

Koko maakunnan äänen pitää kuulua

Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä, kok., näkee pääkaupunkiseudun erillisratkaisussa paljon ulottuvuuksia. Avoimiin kysymyksiin sisältyy myös riskejä.

Hyvää hänen mielestään on, että pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan merkitys maan veturina näin tunnustetaan ja ollaan valmiita sen tarpeita palveleviin erillisratkaisuihin.

Myös Nurmijärven kunnanhallituksen puheenjohtajana toimiva Mäkelä muistuttaa kuitenkin, että tarpeita Uudellamaalla on myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja pitää tärkeänä, että koko maakunnan ääni tulee kuuluviin.

-Jos tämä kuntayhtymä saa käyttöönsä valtion työllisyyspolitiikan resurssit, on tärkeää, että mukana ovat kaikki, joita niillä on tarkoitus palvella.

Toinen resurssikysymys liittyy siihen, velvoitetaanko kuntayhtymään tulevat kunnat antamaan kaikki kasvupalveluresurssinsa kuntayhtymän käyttöön.

Mäkelän mukaan on paljon kuntia, jotka panostavat huomattavasti kasvuun.

– Paljon riippuu kuntayhtymän säännöistä, Mäkelä sanoo.

Huomio taas maakuntien eroihin

Epäselvää on, perustavatko pääkaupunkiseudun kunnat ensin kuntayhtymän ja määrittävät sen säännöt, ja muut voivat sitten liittyä valmiiseen pakettiin vai pääsevätkö kaikki halukkaat kunnat valmistelemaan sääntöjä.

Kuntayhtymämallissa yleensä jokainen kunta saa jonkinlaisen edustuksen, mutta maakunnan päättäviin elimiin ei välttämättä valikoidu edustusta joka puolelta.

Keskustelu pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erillisratkaisusta herättää Mäkelän mukaan esiin taas kysymyksen maakuntien suuresta kokovaihtelusta ja siten määrästä.

Hän ihmettelee, onko tarkoituksenmukaista, että samanlaista mallia sovitetaan aivan eri kokoisille maakunnille, jolloin joudutaan sitten tekemään poikkeusratkaisuja.

Isojen kaupunkien rooli tunnustettava

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell huomauttaa, että kaupungistuminen ja kasvukeskusten merkityksen lisääntyminen on maailmanlaajuinen trendi, joka meilläkin pitää ottaa huomioon.

Hän ymmärtää hyvin pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erityistarpeen, mutta korostaa, että sama tarve on muillakin suurilla kaupunkiseuduilla.

Randell katsoo, että syntymässä on turhaa byrokratiaa, sillä kaupungit joka tapauksessa vastakin joutuvat hoitamaan kasvupolitiikkaa. Hän sanoo, että elinkeinoelämäkään ei kaipaa uutta hallintoa.

Randellin mukaan kunnilla on muutenkin erilaisia rooleja koon mukaan, ja suurten kaupunkien erityinen rooli elinkeinotoiminnassa pitäisi ottaa huomioon.

– Pitäisi tunnustaa, että Suomi tarvitsee näitä suuria kaupunkiseutuja. Ne ovat tähänkin asti tehneet paljon elinvoiman ja kasvun hyväksi ja niiden toiminta heijastuu ympärille.

– Suurilla kaupungeilla on kyky ja halu panostaa kasvuun, ja lähes kaikki niiden toiminta jollain tavalla integroituu elinkeinotoimintaan.

Randell huomauttaa, että tähänkin asti kasvupolitiikan ovat rahoittaneet pääasiassa kunnat. Valtion panostus on pienempi kuin usein kuvitellaan, hän sanoo.

Hänen mukaansa suurten kaupunkien motivaatio on tärkeä, ja päällekkäiset rakenteet ovat turhia.

– Työttömät työnhakijat myös keskittyvät erityisesti suuriin kaupunkeihin.

Randellin mukaan on hyvä, että rakenteita uudistetaan, mutta suurten kaupunkien eikä myöskään Kuntaliiton käsityksiä ei ole juuri otettu huomioon.

– Toivottavasti lausuntokierroksella päästään vielä hyvään dialogiin.

 

Oulun Laajala ymmärtää ratkaisun

Oulun kaupunginjohtajan sijaisena 1.3. ja virallisesti kaupunginjohtajana 1.4 aloittava Päivi Laajala on osallistunut maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun aiemmin valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkönä ja nyt hän katsoo sitä Oulun näkökulmasta.

Hänen mukaansa hallitus linjasi hyvissä ajoin, että vain pääkaupunkiseutu saa erillisratkaisun. Neljän kunnan ratkaisu kuitenkin heijastuu koko Uuteenmaahan, ja Laajalan mukaan on perusteltua, että maakunnan muutkin kuin neljä kuntaa pääsevät mukaan tulevaan kuntayhtymään.

– Se ratkaisee paljon juridisia ongelmia, joita muihin vaihtoehtoisin olisi sisältynyt.

 Työllisyyskokeilulta pohja pois?

Laajala näkisi mielellään erillisratkaisun myös Oulun seudulle ja muille suurimmille kaupunkiseduille.

Hän muistuttaa, että Oulun seudulla on pitkään ollut tiivistä yhteistyötä elinkeinopolitiikassa ja työllisyyden hoitamisessa.

Parhaillaan on lausunnolla työllisyyskokeiluja koskeva lakiluonnos. Luonnoksen mukaan myös Oulun seudulla käynnistyisi työllisyyskokeilu. Kokeilujen tarkoituksena olisi, että kunnat saisivat nykyistä suuremman vastuun työllisyyden hoidossa.

Tosin nyt Laajalan mukaan on lausunnossa arvioitava, millaiset kokeilut ovat tarkoituksenmukaisia.

– Tulevassa kasvupalvelulaissa, jossa työllisyyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, ei kunnilla olisikaan niin suurta roolia työllisyyspalvelujen järjestämisessä. Todennäköisesti kunnat voisivat tuottaa työllisyyspalveluja maakunnalle, mutta se edellyttänee palvelutuotannon yhtiöittämistä.

– Kyllä muillekin isoille kaupungeille ja kaupunkiseuduille pitäisi antaa joustoa ja mahdollisuuksia. Kunnilla on tärkeä elinvoimatehtävä, hän sanoo.

 Kaupungit palvelujen tuottajiksi

Maakuntajohtoisissa kasvupalveluissa olisi kunnilla mahdollisuus omaan rooliinsa. Jos tulevan kasvupalvelulain mukaan kasvupalvelujen järjestämisestä vastaavat maakunnat voisivat vastaisuudessa ostaa kasvupalveluja mukaan lukien työllisyyspalveluja markkinoilla olevilta yhtiöltä, siinä voi Laajalan mukaan avautua kunnille toimintaedellytyksiä.

Kunnat voisivat tuottaa maakunnalle palveluja perustamalla yhtiöitä. Kasvupalvelut poikkeavat tässä suhteessa sote-palveluista, joissa kunnat eivät voi toimia palvelujen tuottajina.

– Kasvupalveluissa ei vielä ole juuri markkinoita. Kunnat ovat tässä kokeneempia, Laajala sanoo.

Kasvupalvelulakiluonnos tulee lausunnolle todennäköisesti maaliskuussa.

– Jos kasvupalvelujen järjestäminen ja tuottaminen menee näin, on mielenkiintoista nähdä miten palvelumarkkinat kehittyisivät.

– Olisi hyvä, jos kunnat voisivat ainakin tuottaa kasvupalveluja. Yhtiöitä todennäköisesti perustettaisiin työssäkäyntialueittain kuntien kesken, Laajala sanoo.

Uudenmaan erillisratkaisusta aiemmin Kuntalehdessä täällä.

Lisää aiheesta:

Lintilä ei anna toivoa muiden kaupunkiseutujen erillisratkaisulle