Sote 17.3.2017 - 17:05

Lapset avuksi vaalikeskusteluun

Lasten oikeus varhaiskasvatukseen korvaa vähitellen vanhempien oikeuden saada lapsensa hoitoon. (Kuva: Ville Miettinen)

Lasten oikeus varhaiskasvatukseen korvaa vähitellen vanhempien oikeuden saada lapsensa hoitoon. (Kuva: Ville Miettinen)

Vaalien lähestyessä lapsia tarvitaan taas poliittisessa keskustelussa. Heihin suhtautumisen kautta kirkastetaan puolueitten profiilia. Toisaalta heidän aiheuttamansa kustannukset ovat osa päätöksenteon arkea. Lapsilla on myös suuri työvoimapoliittinen rooli.

Useimmat elleivät kaikki puolueet ovat löytäneet varhaiskasvatukseen näkökulman, joka tukee niiden profiilia.

Selkeitä yleisiä trendejä lapsikeskustelussa kuitenkin ovat varhaiskasvatuksen arvostuksen kasvu ja halu tasata vanhemmuuteen liittyviä sukupuolieroja. Eniten tästä poikkeavat Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Keskusta liikkuu välimaastossa.

Varhaiskasvatus nähdään olennaisesti osana tasa-arvokeskustelua. Kun kaikista juhlapuheista huolimatta useimmiten lapsen kanssa kotona on äiti eikä isä, asetelman katsotaan heikentävän naisten suhteellista asemaa työmarkkinoilla ja myös eläkekertymää.

Alle kouluikäisten lasten vanhemmat ovat saaneet välillä pyöritellä silmiään seuratessaan poliitikkojen suhtautumista varhaiskasvatukseen. Hallituskauden alussa syntyi mielikuva, että hallitus haluaa lapsia pois varhaiskasvatuksesta. Subjektiivista oikeutta haluttiin rajoittaa, laadusta tinkiä keventämällä henkilöstöön ja ryhmäkokoihin kohdistuvia säädöksiä sekä nostaa useimpien maksuja.

Käytännössä se tarkoitti, että hallitus halusi antaa kunnille mahdollisuuden näihin toimiin.

Kun varsinkin suurissa kaupungeissa torjuttiin valtion tarjoama mahdollisuus, myös hallituspuolueitten edustajien voimin, hallituksessakin tuntui into hiipuvan.

Kokoomuksen suhtautumista joku saattaa kutsua myös jonkinmoiseksi takinkäännöksi. Leikkauksia ja supistuksia junaili ja perusteli opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok., jonka toimialueeseen varhaiskasvatus kuuluu. Sitten jossain vaiheessa puolue asettikin tavoitteeksi maksuttoman varhaiskasvatuksen.

Vähitellen lapsen oikeudeksi

Perinteisesti on ajateltu, että vanhemmat saavat lapsensa hoitoon voidakseen päästä itse töihin. Vähitellen ajattelutapa kääntyi lapsen näkökulmaan eli lapsen oikeuteen päästä varhaiskasvatukseen. Uutta tarkastelukulmaa eivät läheskään kaikki suomalaiset ole omaksuneet, eivät myöskään poliitikot.

Varhaiskasvatuskeskustelu ja lapsen oikeuksien näkökulma on uutta myös sikäli, että perinteisesti päivähoitoa on säädelty käytännössä myös työmarkkinatilanteen mukaan. Nykyisinkin varhaiskasvatusoikeudesta puhuvat saavat elinkeinoelämän järjestöiltä tukea, koska järjestöissä nähdään, että toimiva ja edullinen päivähoito-varhaiskasvatus lisää työvoiman tarjontaa.

Kokoomus opposition rintamassa

Kokoomus haluaa uusia linjauksia varhaiskasvatukseen jo tällä hallituskaudella. Kokoomus kuten ainakin vasemmistopuolueet ja vihreät ovat korostaneet varhaiskasvatuksen tärkeyttä lapselle.

Yhä useampi lapsi halutaan saada varhaiskasvatukseen helpottamalla siihen pääsyä ja vähentämällä sen kustannuksia.  Vastaavasi pohditaan kotihoidon houkuttelevuuden vähentämistä varhaiskasvatukseen verrattuna.

Perussuomalaiset ovat asettuneet tiukasti vastustamaan uusia linjauksia ja puheenjohtaja Timo Soini on tehnyt selväksi, että kotihoidontukeen ei tällä hallituskaudella kosketa.

Keskusta liikkuu välimaastossa. Kotihoidontuki on sillekin tärkeää, mutta puolueessa nähdään silti, että varhaiskasvatusta pitää kehittää.

Myös kristillisdemokraatit arvostavat kotihoitoa keskimääräistä selvästi enemmän.

Maksuttomuuteen vähitellen

Vasemmisto, vihreät ja Rkp sekä työmarkkinajärjestöt ovat laatineet omia ehdotuksiaan, joissa on paljon yhteistä keskenään ja kokoomuksen ajatusten kanssa, vaikka motiivit saatavatkin erota toisistaan.

Maksuton varhaiskasvatus jossain muodossa on noussut miltei kaikkien puolueitten tavoitteeksi. Kukaan ei kuitenkaan esitä, että kaikille lapsille tarjotaan kokopäiväinen maksuton varhaiskasvatus, ainakaan kerralla. Maksuttomuutta ollaan valmiita rajaamaan sekä lapsen iän että viikkotuntimäärän mukaan.

Perussuomalaiset suhtautuvat ehkä kriittisimmin maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Puolueesta eri yhteyksissä esitetty perustelu on, että maksuttomuuden seurauksena varhaiskasvatukseen tuli lapsia, jotka eivät tarvitse päivähoitoa. Puolueessa ei siis nähdä varhaiskasvatusta lapsen oikeutena samalla tavalla kuin joissakin muissa puolueissa.

Toissijaiset välttämättömät seinät

Vaikka nykyaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa väheksytään seinien merkitystä ja halutaan korostaa itse substanssia, seiniäkin tarvitaan. Hallitus sai huomata se esittäessään, että päiväkodeissa voidaan suurentaa yhdessä toimivien lasten maksimimäärää ja sitä kautta saada säästöjä. Useissa kunnissa kuitenkin todettiin, että se ei ole mahdollista olemassaolevissa tiloissa.

Myös varhaiskasvatuksen maksuttomuus vaatisi uusia seiniä, jos ja kun se lisäisi varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrää. Kuntaliitossa on laskettu, että kunnille aiheutuisi miljardin euron investoinnit.

Kustannukset kasvavat

Varhaiskasvatus maksaa. Kuntaliitossa on laskettu, että miljardin euron investointikustannusten lisäksi kuntien käyttömenot kasvaisivat yli 300 miljoonalla vuosittain.

Tulopuolelle tulisi ensimmäiseksi lisäämntyneen työssäkäynnin tuoma lisä verokertymään. Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen on Yleisradiolle arvioinut, että hyöty voisi olla korkeintaan 100–200 miljoonaa.
Kuntaliiton rooliin kuuluu arvioida uudistuksissa kunnille aiheutuvat menot yläkanttiin ja hyödyt alakanttiin. Silti harva pitänee todennäköisenä, että lisäkustannukset katettaisiin verokertymän kasvulla.
Mutta varhaiskasvatuksen lisäämisen kannattajat muistuttavat, että syrjäytymisen ehkäisy sekä oppivammat ja sosiaalisemmat lapset oat hyötyä, jonka taloudellista merkitystä on vaikea ja otin tarpeetontakin laskea.

Ainakin Helsingissä tehdään kovaa vauhtia laskelmia sekä maksuttomasta varhaiskasvatuksesta poliitikkojen toimeksiannon perusteella. Laskelmat ovat kuitenkin siinä vaiheessa, että niistä ei haluta kertoa. Asia tulee esille uutta strategiaa valmisteltaessa. Selvitettävänä on myös maksusetelin käyttö varhaiskasvatuksessa.

Vanhempainvapaakin esillä

Rinnan varhaiskasvatuskeskustelun kanssa kiistellään siitä, miten äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaita pitäisi järjestellä. Kehitys vanhemmuuden kustannusten tasapuolisemmasta jakautumisesta äidin ja isän työnantajien kesken on ollut kovin hidasta. Periaatteellisella tasolla ongelma myönnetään yleisesti, mutta ratkaisuista ei ole yksimielisyyttä. Joidenkin mielestä ratkaisuksi riittää ajan myötä tapahtuva asenteiden muutos, toiset taas haluavat nopeuttaa kehitystä lainsäädännöllä.

Eräänlainen keskustelun pohja on ollut THL:n takavuosina esittelemä malli, jossa lapsen syntyessä sekä äidillä että isällä olisi käytettävissään kuusi kuukautta korvamerkittyä vanhempainvapaata ja lisäksi kuusi kuukautta, jonka he voisivat jakaa haluamallaan tavalla.

Mallia on kiitelty, mutta se on todettu liian kalliiksi. Sittemmin siitä on esitetty lyhennettyjä versioita. Elinkeinoelämän keskusliitto on ostanut asiassa profiiliaan tasaisemman kustannusten jaon puolesta.

Toisaalta sitä on myös vastustettu. Perussuomalaisten mielestä se on perheen valinnanvapauteen puuttumista.