Talous 13.3.2017 - 13:55

HUS: Maakunnille enemmän valtaa ulkoistuksissa

HUS katsoo, että sen ja Uudenmaan erityisvelvotteita ei ole otettu huomioon sote-uudistuksen valinnanvapautta valmisteltaessa. (Kuva: Ville Miettinen)

HUS katsoo, että sen ja Uudenmaan erityisvelvotteita ei ole otettu huomioon sote-uudistuksen valinnanvapautta valmisteltaessa. (Kuva: Ville Miettinen)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri katsoo, että valinnanvapausuudistukseen tarvitaan siirtymäaika. HUS katsoo myös, että ulkoistusten ja palvelusetelien piiriin kuuluvan toiminnan osuus tulee jättää maakuntien päätösvaltaan. HUS antoi hyvin kriittisen lausunnon hallituksen luonnokseen valinnanvapauslaiksi.

HUS huomauttaa, että lääketieteellisen tutkimuksen ja opetuksen ylläpitäminen säilyy valtion vastuulla.

– Kuitenkin on epäselvää, miten kapitaatiopohjaisessa rahoitusjärjestelmässä siitä voidaan huolehtia. Siksi tulisi säätää erikseen tutkimus- ja opetustoimintaan kohdennettavasta riittävästä erillisrahoituksesta, sairaanhoitopiin lausunnossa todetaan.

HUS ilmoittaa pitävänsä valinnanvapautta lähtökohtaisesti myönteisenä asiana, mutta haluaa, että siihen pitää siirtyä hallitusti.

Vaikutusarviot eiv ät riitä

HUS esittää valinnanvapauden käyttöönottoon siirtymäaikaa. Jatkovalmistelussa HUSin mukaan pitää vielä täsmentää vaikutusarvioita ja käsitteitä. Laissa on HUSin mukaan korjaustarpeita perustuslaillistenongelmien takia.

HUS:n mukaan valinnanvapaus lisää julkisia kustannuksia, koska osa potilaiden nykyisin itse maksamasta hoidosta siirtyy lain voimaan tultua julkisen rahoituksen piiriin. Myös hoidon saatavuuden paraneminen lisää sairaanhoitopiirin mukaan kustannuksia.

Raha ei riitä

HUSin hallitus ihmettelee, että kustannusten noususta huolimatta valtio aikoo vähentää Uudenmaan rahoitusta 140 miljoonalla eurolla vuodessa.

HUSin hallitus ihmettelee, miten erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen nykytasolla on vastaisuudessa mahdollista, kun perusterveydenhuollossakin on tarvetta entistä suurempaan rahoitukseen.

HUSin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ei laskelmissaan ole ottanut huomioon HUS:n ja Uudenmaan valtakunnallisia erityisvelvoitteita ja ‑piirteitä.

Aika ei riitä

HUSin mukaan lakiluonnoksessa on paljon käytännön ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi yhtiöittämiseen ja sen seurauksena henkilöstön riittävyyteen sairaaloiden päivystystehtävissä.

Suunniteltu lain toimeenpanon aloittaminen vuoden 2019 alusta lähtien ei HUSin mukaan ole mahdollista ainakaan, jos halutaan turvata julkisille toimijoille tasavertaiset lähtökohdat yksityisten toimijoiden kanssa.

– Uudistukselle pitää saada siirtymäaika. Lisäksi ulkoistusten ja palvelusetelien piiriin kuuluvan toiminnan osuus tulee jättää maakuntien päätösvaltaan, HUSin hallitus vaatii.