Talous 28.2.2017 - 07:22
Facebook (24)Twitter (12)

Maakunnan sote-yhtiön talousongelmat veisivät rahaa muilta maakunnilta

Taloudellisiin vaikeuksiin ajautuvaa maakuntaa voitaisiin VM:n suunnitelmien mukaan auttaa lainalla, takauksella tai valtionavulla.

Taloudellisiin vaikeuksiin ajautuvaa maakuntaa voitaisiin VM:n suunnitelmien mukaan auttaa lainalla, takauksella tai valtionavulla.

Maakuntien rahoitusta valmistelevan valtiovarainministeriön mukaan yhden maakunnan talousongelmat heijastuisivat kaikkien muiden maakuntien rahoitukseen. Talousvaikeuksiin ajautuva maakunta voisi turvautua valtion harkinnanvaraiseen lisärahoitukseen.

Asiantuntijat ennustavat uusien maakuntien sote-yhtiöille likviditeettikonkurssin uhkaa parin ensimmäisen vuoden aikana. Yle uutisoi maanantaina viiden professorin näkemyksistä, joissa varoitettiin soten valinnanvapauden toimeenpano-ongelmista. Professorit katsovat, että sote-valmistelun kiire realisoituu vakavina toiminta- ja talousriskeinä.

Maakuntien rahoitusta valtiovarainministeriössä valmisteleva neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen sanoo, että taloudellisiin vaikeuksiin joutuvaa maakuntaa voitaisiin auttaa useammalla eri tavalla riippuen vaikeuksien luonteesta, laajuudesta ja ajankohdasta.

Perusperiaate maakuntien valtionrahoituksessa tulee olemaan se, että valtion rahoitus maksetaan maakunnille kunkin varainhoitovuoden alussa kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11. päivänä. Tällä periaatteella maakunnalle tulisi rahaa vuoden loppuun saakka. Jos rahat eivät riitä, maakunta voisi ottaa rahoituslaitokselta lyhytaikaista lainaa.

Lainaa, takausta tai valtionapua

Lakiesitykseen tulee sisältymään useita erityissäännöksiä taloudellisissa vaikeuksissa olevan maakunnan auttamiseksi: maakunnalle voitaisiin myöntää valtion laina tai takaus maksuvalmiusongelmien korjaamista varten. Menettelyssä noudatettaisiin valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annettua lakia.

Maakunnalle voitaisiin myöntää taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi myös valtionavustusta, jos se on välttämätöntä palvelujen turvaamiseksi. Valtion laina tai takaus olisi ensimmäinen vaihtoehto tilanteessa, jossa maakunnan taloudelliset ongelmat aiheutuisivat pääosin sen omista toimista.

Valtionavustusta voitaisiin käyttää, jos maakunnan taloudellisten ongelmien syyksi arvioitaisiin rahoituksen määräytymisperusteiden toimimattomuus. Lisäksi valtionavustus voisi tulla kyseeseen, jos maakunnan taloudelliset vaikeudet olisivat pitkäkestoisia ja niin vakavia, että ne uhkaisivat vaarantaa maakunnan edellytykset selvitä tehtävistään.

Harkinnanvaraista hätärahoitusta

Myös harkinnanvaraista ja tilapäistä lisärahoitusta voitaisiin myöntää valtion talousarviosta kriisi-maakunnalle.

Maakunnan rahoituksen harkinnanvarainen korottaminen olisi tarkoitettu tilanteisiin, joissa lisärahoituksen tarpeen aiheuttaneet syyt olisivat maakunnan omista toimista riippumattomia, äkillisiä, ennakoimattomia ja tilapäisiä.

Lisärahoitus voisi Vuorisen mukaan perustua myös maakunnan paikallisiin erityisolosuhteisiin.

Nykyisin kunnilla on mahdollisuus saada tällaista harkinnanvaraista lisärahoitusta äkillisiin ja tilapäisiin talousongelmiin.

Maakunnan saama valtion laina, valtion takaus tai valtionavustus eivät vaikuttaisi muiden maakuntien rahoitukseen.

Sen sijaan harkinnanvarainen, hakemuksesta myönnettävä valtion rahoitus olisi Vuorisen mukaan osa maakuntien yleiskatteellista rahoitusta. Se vähennettäisiin valtion rahoituksen kokonaismäärästä ennen kuin maakunnille myönnettäisiin seuraavan vuoden maakuntakohtainen valtion rahoitus. Yhden maakunnan saama harkinnanvarainen avustus vähentäisi kaikkien maakuntien rahoitusta asukasta kohden yhtä paljon.

Jos harkinnanvaraiseen rahoitukseen varattua rahaa ei kokonaisuudessaan jaettaisi maakunnille, loppuosa rahasta jaettaisiin loppuvuonna kaikille maakunnille asukasta kohden laskettuna yhtä suurina osuuksina.

Kustannusperusteisesta
laskennalliseen rahoitukseen

Lakiehdotuksen mukaan maakunnan pitää pitää taloutensa tasapainossa, jotta sillä on edellytykset huolehtia lain sille säätämistä palveluista ja tehtävistä. Valtion rahoituksen tarkoitus on turvata maakunnille riittävät ja oikeasuhtaiset taloudelliset edellytykset suoriutua tehtävien järjestämisestä.

Perustettavien maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen erot ovat lähtötilanteessa suuret. Tämän vuoksi uuteen järjestelmään on ehdotettu siirtymäaikaa vuoteen 2023 asti.

Siirtymäajan kuluessa valtion rahoitus siirtyisi nykyisen järjestelmän avulla määriteltävästä kustannusperusteisesta rahoituksesta uuden järjestelmän mukaiseen laskennalliseen rahoitukseen.

Valtiolla ja maakunnalla
vuosittainen neuvonpito

Ajatuksena laissa on, että maakuntien talouden tilaan ja ongelmiin voidaan puuttua ja vaikuttaa jo varhaisessa vaiheessa: maakuntalakiluonnoksessa ehdotetaan valtion ja maakuntien vuosittaista neuvottelumenettelyä.

Neuvottelussa arvioidaan muun muassa kustannusten toteutumista ja tulevaa kehitystä, rahoituksen toteutumista ja näkymiä sekä maakunnan itsensä toteutettavissa olevia kustannusten hallintaa koskevia toimenpiteitä.

Maakunnan taloustilanteen ongelmiin liittyen maakuntalakiehdotukseen sisältyy maakunnan arviointimenettelyä koskevat säännökset. Niiden perusteella valtiovarainministeriön on käynnistettävä laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä arviointimenettely, jossa valtio ja maakunta arvioivat maakunnan talousnäkymiä sekä sote-palvelujen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä. Arviointiryhmä tekee oman ehdotuksensa maakunnan talouden tervehdyttämiseksi.

Hallituksen kaavailema kolmen miljardin euron menojen taittamistavoite on Vuorisen mukaan edelleen maakuntarahoituslaskelmien taustalla.

Lue myös:

Valinnanvapauden aikataulu voi yllättää – ”pikayhtiöittämisessä konkurssin mahdollisuus”