Sote 7.4.2017 - 13:57
(3)
Twitter (10)

PSHP:n Ihalainen: Valinnanvapauden vaiheistus vaikuttaa vaaliviilaukselta

Analysoitu näyttö valinnanvapauden kokeiluista puuttuu edelleen, muistuttaa Rauno Ihalainen. (Kuva: Seppo Haavisto)

Analysoitu näyttö valinnanvapauden kokeiluista puuttuu edelleen, muistuttaa Rauno Ihalainen. (Kuva: Seppo Haavisto)

Hallituksen tiistaina välikysymyskeskustelussa esittämät aikataulutarkennukset sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden voimaantuloon ovat aikataulujen peruskysymysten mittakaavassa pienenpieniä täsmennyksiä, arvioi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen.

– Vaikuttaa lähinnä vaaliviilaukselta. Ne ovat oikeansuuntaisia mutta eivät tule helpottamaan ongelmia oleellisesti, Ihalainen sanoo.

Tietojärjestelmien toimivuuden haasteisiin valinnanvapauden aikataulun puitteissa on kiinnitetty runsaasti huomiota. Ihalainen ja neljä muuta sairaanhoitopiirin johtajaa julkaisivat helmikuun lopulla julkilausuman asioista, jotka heitä aikataulussa huolettavat. He kiinnittivät huomiota muun muassa tietojärjestelmiin.

Omassa blogissaan Ihalainen totesi valinnanvapauden olevan hyvä arvo. Sen valmistelusta ei pitäisi kuitenkaan tulla ideologioiden kysymystä tai poliittisen kädenväännön kohdetta.

Ihalainen ei edelleenkään usko, että järjestelmät olisivat toimintakunnossa 1.1.2019, jolloin valinnanvapauslainsäädännön on määrä tulla voimaan.

Tietojärjestelmäkokonaisuuteen on liitettävä asiakas-potilastietojärjestelmä ja sen on tuettava maakunnan toimintaa ja mahdollistettava palvelutuottajien ohjauksen. Lisäksi päätöksiä tekeville potilaille on oltava luotettava, hyvä tieto tarjolla. Sekin pitäisi tulla maakunnalta.

– Ongelma on, että yhtenäistä yhteismitallista tietoa ei ole tällä hetkellä. Enkä usko että tuossakaan vaiheessa vielä kansalaisilla käytettävissä, Ihalainen viittaa vuoden 2019 alkuun.

– Eikä sitä ole välttämättä toimijoillakaan eli järjestävällä maakunnalla. Se tieto vaatii kuitenkin nykyisten järjestelmien kehittämistä ja olemassa olevan tiedon työstämistä sellaiseksi että  palvelee päätöksentekoa ja valinnanvapautta.

– Nyt ollaan vasta kokoamassa tietoa ja määrittämässä, mitä se on, Ihalainen muistuttaa.

 

Rahan lisäksi tarvitaan osaajia – ja aikaa

Hallituksen odotetaan puoliväliriihessä satsaavan merkittävästi tietojärjestelmien kehittämiseen. Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä, Ihalainen muistuttaa.

Järjestelmien rakentaminen yhtenäiseksi ja keskustelevaksi ja kansalaista palvelevaksi vaatii myös aikaa ja osaajia.

Osaajia on kohtuullisesti, mutta heidän saamisensa tekemään yhtenäistä työtä on ongelma tällä hetkellä, Ihalainen näkee.

Ihalaisen mielestä valtiolla on mennyt liian kauan ICT:n, työ- ja vastuujaon ja sisältömäärittelyjen miettimiseen.

– Ei ole isoja linjauksia olemassa, joiden pohjalta työtä tehtäisiin niin, että valmista olisi 2019.

– Tämän takia varsinaista perustyötä ei ole päästy tekemään riittävän ajoissa. Aika kulkenut pois alta koko ajan. Vaikka rahaa saataisiin, sen hyödyntäminen ei tapahdu vuodessa tai kahdessa, vaan pidemmällä aikataululla.

Rauno Ihalainen on todennut kannattavansa valinnanvapautta. Siitä ei kuitenkaan saisi tulla ideologista vääntöä, hän kirjoitti taannoin blogissaan.

Analysoitu näyttö kokeiluista puuttuu

Valinnanvapautta on jo kokeiltu eri puolella Suomea. Ministerit viittasivat muun muassa Kiuruvedellä saatuihin hyviin kokemuksiin ja rohkaisevat maakuntia aloittamaan uusien valinnanvapauden pilotoinnin suunnittelun mahdollisimman pian.

Ihalainen ja muut sairaanhoitopiirien johtajat toivoivat kannanotossaan, että kokeiluja hyödynnettäisiin varsinaisessa käyttöönotossa.

Mutta sekin vie aikaa, jos se halutaan tehdä kunnolla. Ihalainen muistuttaa, että vaikka kokeiluista saa tietoja väliaikanakin, tutkittua ja analysoitua evidenssiä ei saa. Sitä ei vielä ole.

– Koko valmistelu pohjautuu tehtyihin linjauksiin ilman että siellä on arjessa koeteltua kokemusperäistä tietoa. Sen takia olisi järkevää miettiä nimenomaan valinnanvapauden vaiheistamista sillä tavalla että se hyödyntäisi meneillään olevia valinnanvapauskokeilujen analysoituja tuloksia.

Sote-keskusten perustamiselle hallitus myöntää puolen vuoden jatkoajan 1.7.2019 saakka ja erityisestä syystä lisäaikaa voi tulla vuoden 2020 loppuun.

Tuoreen konsulttiselvityksen mukaan sote-keskusyhtiön voi polkaista pystyyn alle vuodessa.

Ihalainen myöntää tämän mahdolliseksi – tosin lähinnä teknisellä tasolla, jossa kyse on perustamisesta ja rekisteröinnistä.

– Meillä on Pirkanmaallakin yhtiötoiminnasta erikoissairaanhoidossa 10 vuodelta. Ennen kuin yhtiö toimii sen verran hyvin että se voi toimia asiallisesti markkinoilla, vaaditaan toiminnan käynnistämistä ja siihen tämä aikataulu koko maata ajatellen on tosi tiukka.

– Erityisesti julkisen puolen peruspalvelujen yhtöittäminen ja samalle viivalle asettaminen yksityisten toimijoiden kanssa, on ongelma, jota ei kannata vähätellä. Siitä kannattaa olla huolissaan.

Lisää aiheesta:

Kuntaliiton Vainio: Puolen vuoden siirtymä täysin riittämätön tietojärjestelmille

Lähetä toimitukselle juttuvinkki.

  1. Kaikki parlamenttipuolueet ovat sitä mieltä, että valtio rahoittaa kokonaan kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut.

    Siitä seuraa välittömästi:

    – Kunnat, kuntien asukkaat jatkavat perustuslakiin tarkasti kirjatun itsehallinnon mukaisina sosiaali- ja terveyspalvelujen verotusoikeudellisina, järjestäjinä, tuottajina, rahoittajina.

    – Nopea toteutus ilman yli 2000 sivun sekavaa lakipakettia, jossa on perustuslakiongelmia.

    SUOMEN NYKYISET KUNNAT

    1) Järjestäjinä: mitä?, missä?, milloin?

    – Verotusoikeus: tilaavat tarvittaessa yksityiseltä palveluja, voidakseen toimia stabiilisti viranomaisina.

    – Budjettivalta

    – Alijääminen kattaminen: pitää kustannukset kurissa.

    2) Tuottajina: Julkinen viranomainen toimii stabiilisti.

    3) Valtio rahoittaa kokonaan kuntien asukkaiden suoralla vaalilla valitsemien valtuustojen järjestämät, tuottamat ja rahoittamat palvelut: perustuslain 6 §:stä ja 121 §:n 1 momentista johdetun rahoitusperiaatteen mukaisesti.

    – Jos kunta maaseudulla haluaa lakisääteistä paremmat palvelut, niin se saa lainamarkkinoilta edullista lainaa.

    – Kaikki rahat jäävät maaseudun tulevaisuuteen.

    4) Hoitoketjujen integraatiohallinnossa painopiste on perusterveydenhoidossa ja perussosiaalityössä: näillä saavutetaan kuntien paikallistietämyksen avulla suurimmat säästöt kuntatalouteen: EU:n subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate, taloudellinen tehokkuus.

    – Keinot ovat olemassa.

    – Vain harvemmin hoitoketjut yhdistetään kunnista 18 keskussairaalaan.

    – Kunnan asukasta kohti hoitoketju yhdistetään eli integroidaan yliopistosairaalan harvemmin kuin kerran elämän aikana (tilastollisesti).

    – Hoitoketjujen operatiivinen integraatio hoidetaan 18 keskussairaalan hallinnosta kuntiin ja yliopistosairaaloihin. Kunnissa hallinto on minimaalinen tai sitä ei tarvita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijät ovat kiinteä osa hoitoketjujen hallintaa. Hoitoarviopuhelin toimii integraation lähtöpisteenä. Sairaaloissa on monialaiset tiimit käytettävissä.

    5) Demokratia on lähellä asukkaita, joita palvelut koskevat, perustuslaki 2 §:

    – Kuntien asukkaiden kansanvalta on 100-prosenttinen ja 100-prosenttisen perustuslaillinen.

    – Kaikki perustuslain keskeiset pykälät saadaan toteutetuksi 6 §:n yhdenvertaisiksi eduskunnan säätämien lakien mukaisesti: laatu ja hoitoon pääsy on maksimaalisen nopea. Puhelimeen vastataan minuutissa.

    – Valtion ei tarvitse säästää kuntien asukkaiden yhdenvertaisuudessa, kun kallis maakuntahallinto lopetetaan

    – Valinnanvapaus lopetetaan. Valinnanvapauteen luvattiin loputtomasti rahaa. Nyt nämä rahat käytetään perustuslaillisten, perustuslain suojaa nauttivien kuntien asukkaiden lähidemokratiaan ja maailman parhaisiin palveluihin kaikkialla Suomessa.

    Parlamentaarinen työryhmä tulee alivaltiosihteeri tilalle.

    – NÄPIT IRTI NYKYISISTÄ KUNNISTA, KEPU JA KOKOOMUS

  2. Edellisessä viestissä toteutuu itsehallinnon oikeustieteellinen ja perustuslaillinen määritelmä täydellisesti:

    1) vaalit:

    – jokaisen Suomen kunnan asukkaalla on perustuslain 6 §:n mukainen yhdenvertainen 100-prosenttinen kansanvalta perustuslain 2 §:n mukaisesti.

    Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntien asukkaille tärkein lähidemokratian asia.

    Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja, Suomen laki ja valtiosopimus, toteutuu: mallioppilas.

    EU:n subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate toteutuu.

    2) Verotusoikeus, budjettivalta, alijäämien kattaminen.

    3) Rahoitusperiaate: valtio rahoittaa kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut.

    4) Yleinen toimiala.

    5) Vain laillisuuteen perustuva valvonta.

    6) On vakiintunut perustuslaillisena kymmeniä vuosia valtiosääntöoikeuteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen.

    7) Perustuslain suoja.

    8) Perustuslakia ei tarvitse keksiä uudelleen jatkuvasti vallan ja rahan tähden.

  3. Rahoitusperiaatteen oikeustieteellinen määritelmä

    Lainaus

    Määritelmä kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojaan perustuva valtion velvollisuus huolehtia kuntien tosiasiallisista taloudellisista edellytyksistä suoriutua tehtävistä, jotka niille määritellään lailla

    SELITE Rahoitusperiaatteen mukaan kunnille määriteltävät lakisääteiset tehtävät eivät saa heikentää kuntien toimintaedellytyksiä tavalla, joka vaarantaisi niiden mahdollisuuksia päättää itsenäisesti taloudestaan ja siten myös omasta hallinnostaan. Kuntien tehtävistä säädettäessä on siksi huolehdittava myös siitä, että kunnilla on riittävät ja oikeasuhtaiset taloudelliset edellytykset suoriutua niistä. Rahoitusperiaate sisältyy perustuslaissa suojattuun kunnalliseen itsehallintoon. Se perustuu myös Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaan, jonka mukaan kuntien voimavarojen tulee olla riittävät suhteessa niihin velvoitteisiin, jotka niille on annettu perustuslaissa ja muissa laeissa. Kunnilla on tämän vuoksi oikeus, kansallisen talouspolitiikan rajoissa, riittäviin omiin taloudellisiin voimavaroihin, joiden käytöstä ne saavat päättää itsenäisesti.

    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Olli Mäenpää

    Lainaus loppu

    Lähde verkossa:

    Oikeustiede: rahoitusperiaate — tieteen termipankki

Kirjoita oma kommenttisi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.