Sote 22.11.2016 - 15:06
(2)
Facebook (34)

Uuden alkoholilain luonnokselle nopeita tyrmäyksiä – ”Ristiriita hallitusohjelman kanssa”

Uusi alkoholilaki toisi limuviinat kioskeihin. Useat terveysasiantuntijat varoittavat seurauksista. (Kuva: Seppo Haavisto)

Uusi alkoholilaki toisi limuviinat kioskeihin. Useat terveysasiantuntijat varoittavat seurauksista. (Kuva: Seppo Haavisto)

Esityksen nähdään lisäävän kuntien taakkaa ja olevan ongelmallinen perustuslain kannalta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle uuden alkoholilain esitysluonnoksen

Esitys muun muassa sallisi enintään 5,5-prosenttisen alkoholin myymisen ruokakaupoissa. Nykyinen yläraja on 4,7 prosenttia. Lisäksi vaatimus juoman valmistamisesta käymisteitse poistettaisiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaupat, kioskit ja huoltamot saisivat myydä myös esimerkiksi A-olutta, vahvaa siideriä ja myös väkevistä alkoholijuomista sekoitettuja long drink -juomia.

Esitys säilyttäisi Alkon vähittäismyyntimonopolin. Myös alkoholin vähittäismyyntiä koskeva lupajärjestelmä säilyisi. Esitys vapauttaisi ravintoloiden anniskeluaikoja ja asiakaspalvelua koskevia säännöksiä.

EHYT: Perustuslaillisia pulmia,
kuntien taakka kasvaa

Esitys sai nopeasti murskaavia arvioita alkoholin haittojen parissa työtä tekeviltä järjestöiltä.

Terveitä elämäntapoja koko väestön parissa edistävän EHYT ry:n mukaan lakiesitys on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa

Järjestö muistuttaa, että alkoholi aiheuttaa sairauspoissaoloja ja alentaa työtehoa. Kunnissa runsas alkoholinkäyttö näkyy esimerkiksi lastensuojelun ja päivystyspoliklinikoiden ruuhkautumisena.

– Ehdotus yksityistää taloudellisia hyötyjä ja ulkoistaa kustannuksia julkisen vallan ja perheiden kannettavaksi. Se lyhentää työuria ja alentaa tuottavuutta sekä lisää sosiaali- ja terveysmenoja, sanoo EHYT ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.

– Tätä hallituksen esitystä ei voi vaivatta sovittaa yhteen myöskään perustuslain kanssa: siinähän julkisen vallan tehtäväksi on asetettu terveyden edistäminen.

EHYT arvioi, että jos esitys toteutuu, niin entistä vahvempien alkoholijuomien saatavuus paranee ja hinnat laskevat, jolloin alkoholin kokonaiskulutus kasvaa.

– Surullisinta kuitenkin on, että esitys ei pitkällä tähtäimellä pönkitä taloutta, vaan lisääntyvien alkoholihaittojen muodossa aiheuttaa paljon nykyistä suuremman taakan niin kunnille kuin elinkeinoelämälle, sanoo EHYT ry:n hallituksen puheenjohtaja, Kuntaliiton varatoimitusjohtajana Hanna Tainio.

 

Terveysvaikutuksista piittaamaton esitys sote-uudistuksen kynnyksellä

 

Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström muistuttaa, että kulutuksen kasvu lisäisi alkoholimaksasairauksia, jotka ovat edelleen suomalaisten työikäisten yleisimpiä kuolinsyitä.

– Alkoholikuolleisuuden muutokset ovat seuranneet melko säännöllisesti alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kehitystä, Högström sanoo.

Vaikka nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt, Högström uskoo limuviinojen saapumisen ruokakauppoihin lisäävän kysyntää sellaisten nuorten keskuudessa, jotka eivät alkoholista ole aiemmin välittäneet.

– Lakiesitys sote-uudistuksen kynnyksellä ei piittaa seurauksista ihmisten terveydelle, Högström sanoo.

Högströmin tavoin mm. A-klinikkasäätiö ja THL arvioivat keväällä, että limuviinojen tulo kauppaan olisi vahingollista erityisesti nuorten alkoholinkäytön kannalta.

– Maissa, joissa näitä tuotteita on ollut helposti saatavilla, myös alaikäisten alkoholinkäytöstä on syntynyt ongelmia, A-klinikkasäätiö muistutti tuolloin.

Satojen miljoonien eurojen
kustannukset sosiaalihuollelle

THL:n julkaiseman Päihdetilastollisen vuosikirjan (2015) mukaan alkoholin käyttö aiheutti julkiselle sektorille vuonna 2013 arviolta 887–1 089 miljoonan euron haittakustannukset. Tästä ylivoimaisesti suurin osa, 25 %, aiheutui alkoholin käyttöön liittyvistä sosiaalihuollon kustannuksista. Vuonna 2013 ne olivat 223–270 miljoonaa euroa.

THL:n laskelmien mukaan keskivahvuuden nousu jo 5,0 %:iin ja samanaikainen tuotekirjon lisääntymisen aiheuttama oluen nettomyynnin kasvu viidellä prosentilla kasvattaisivat yhdessä alkoholin kokonaiskulutusta kuusi prosenttia.

– Jos saman prosentin ottaa [alkoholiin liittyvistä] kuolemista, se tarkoittaisi 150 kuolemaa vuodessa lisää. Sairaalahoidossa muutos tietäisi 1 500 sairaalahoitojaksoa lisää, THL:n erikoistutkija Pia Mäkelä sanoi Kuntalehdelle toukokuussa.

Esitys uudeksi alkoholilaiksi

Lähetä toimitukselle juttuvinkki.

  1. Saunakaljan ostaja ottaa ilman muuta vahvempaa juomaa. Jos asia ei olisi näin, hän joisi ykkösolutta.
    Nuoret ostavat limuviinaa, jota täysi-ikäinen hakee kioskista koko porukalle.
    Eikö heitä, jotka haluavat lisätä kansan alkoholin käyttöä, voi jotenkin panna vastuuseen, jos huonosti käy?

  2. Sirpa Asko-Seljavaara (?):

    0,8 prosenttiyksikön maksimivahvuuden nostoa on aivan turhaa dramatisoida.

    Lisäksi kaupoissa ON JO ”hyvänmakuisia” alkoholipitoisia juomia.

    Ja lopuksi – 97 % Euroopan unionin yli 500 miljoonasta kansalaisesta ei tarvitse valtion alkoholin vähittäismyyntimonopolia alkoholihaittojen ehkäisemiseksi – eivätkä tarvitsisi suomalaisetkaan. 🙂

Kirjoita oma kommenttisi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.