Sote 11.4.2017 - 16:14
(2)
Facebook (25)Twitter (18)

Valinnanvapauden lisäajalla voi olla kova hintalappu

Painavista syistä lisäaikaa haluavan maakunnan tulee tarjota vuoden 2019 alusta asiakasseteleinä joka kattaa vähintään 15 prosenttia maakunnan kuntien perustason palveluiden sote-käyttötalousmenoista laskettuna vuosien 2016 ja 2017 tilinpäätösten keskiarvon perusteella. (Kuva: Seppo Haavisto)

Painavista syistä lisäaikaa haluavan maakunnan tulee tarjota vuoden 2019 alusta asiakasseteleinä joka kattaa vähintään 15 prosenttia maakunnan kuntien perustason palveluiden sote-käyttötalousmenoista laskettuna vuosien 2016 ja 2017 tilinpäätösten keskiarvon perusteella. (Kuva: Seppo Haavisto)

Soten valinnanvapauslain on määrä tulla voimaan 1.1.2019. Hallituksen uusien linjausten mukaan toteutuksen voi aloittaa myös etuajassa 1.7.2018 tai jälkijunassa, 1.7.2019.

Painavista syista voi saada lisäaikaa vuoden 2020 loppuun.

Reformiministerien tuoreissa linjauksissa ehtona tälle lisäajalle on, että valinnanvapauden toteuttamiseksi perustason palveluissa maakunta tarjoaa asukkailleen riittävän määrän asiakasseteleitä.

Rittävän raja on määrä, joka kattaa vähintään 15 prosenttia maakunnan kuntien perustason palveluiden sote-käyttötalousmenoista laskettuna vuosien 2016 ja 2017 tilinpäätösten keskiarvon perusteella.

Lisäaikaa saattaa tarvita esimerkiksi Uudenmaan maakunta, jonka valmistelut alkoivat muita myöhemmin ja joka ei ehdi hakea ensi vuonna alkaviin pilotteihin.

Uudellamaalla jo yksin nykyisten terveyskeskusten menot ovat ksuuruusluokkaa miljardi euroa, kertoo muutosjohtaja Markus Sovala. Asiakasseteleinä osoitettava 15 prosentin siivu merkitsisi uutta 150 miljoonaa euron menoerää heti vuoden 2019 alusta liittyen jo pelkästään tulevien sote-keskustason palveluihin

– Siihen täytyy saada valtion rahoitus. Ei ole verotuloja, emme voi vähentää henkilöstöä tai tilakustannuksia. Jostain sen rahan pitää tulla. Kukaan asiantuntija ei ole esittänyt, että mitään säästöä voisi olla 2019 alussa vielä.

– Tulee vain uusi meno joka täytyy rahoittaa. Eikä ole muuta rahoittajaa kuin valtio.

Toinen vaihtoehto on, että 15 prosentin osuuteen voidaan laskea jo nyt ulkoistettuja perustason palveluita. Toivottavasti STM selkeyttää tätä vaatimusta nopeasti, Sovala vetoaa.

– Ei ole hyväksyttävää, jos maakunnalle osoitetaan uusi meno ilman että sen määrästä tai rahoituksesta on selvyyttä.

Valinnanvapauslakiin on tarkoitus ottaa säännöksiä käytännön toimeenpanoa vauhdittavasta vahvennetusta kansallisesta muutostuesta, joka määräaikaisesti täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa sosiaali- ja terveysministeriölle säädettyä yleistä ohjaustehtävää.

Tämä muutostuki sisältäisi yhtiöittämisen valmistelutuen, tuottajien käytännön korvausmallin hinnoitteluineen ja laskentamalleineen sekä mallisopimusten laadinnan, sote-keskusten palveluvalikoiman esimerkkien ja hyvien käytäntöjen koosteiden käytännön valmistelun sekä kansallisesti yhteisesti toteutettavat tietojärjestelmäratkaisut erityisesti asiakkuudenhallintaan ja toiminnanohjaukseen.

Lähetä toimitukselle juttuvinkki.

  1. Soten idea on myös sopeuttaa julkista toimialaa ja tehostaa palvelujen saatavuutta. Eikö 15 %ole saatavissa sopeuttamistoimin? Ei voi olla aina niin, että uudet tehtävät, lisää rahaa. Ei kenenkään kukkaro sellaista kestä.

  2. Suomessa on jo vuosia sitten kokeiltu omalääkärijärjestelmää Kelan rahoittamana, mutta poliittisista syistä se on haudattu. Silloin kustannukset eivät olleet sen kallimpia kuin kuntien terveyskeskuksissakaan omaalääkärien vastaanotoilla.

    http://yle.fi/uutiset/3-6660141

Kirjoita oma kommenttisi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.