Talous 24.2.2017 - 17:25

Lintilä ei anna muille kaupunkiseuduille toivoa erillisasemasta

Mika Lintilän mukaan erillisaseman ulottaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle romuttaisi koko kasvupalvelu-uudistuksen logiikan. (Kuva: Laura Kotila / VNK)

Mika Lintilän mukaan erillisaseman ulottaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle romuttaisi koko kasvupalvelu-uudistuksen logiikan. (Kuva: Laura Kotila / VNK)

Elinkeinoministeri Mika Lintilän, kesk., mukaan pääkaupunkiseudun saama erillisratkaisu Uudenmaan kasvupalvelujen järjestämisestä on jäämässä ainoaksi kasvupalvelujen erillisratkaisuksi.

Lintilän pääviesti on sama kuin oikeus- ja työministeri Jari Lindströmillä, ps., viime syksynä: jos muille isoille kaupunkiseuduille antaisi erillisaseman, samaa menettelyä peräisivät kaikki maakunnat ja keskuskaupungit.

– Tämä puolestaan romuttaisi koko maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen peruslogiikan, jossa uusi maakunta on keskeinen palvelujen järjestäjä koko maakunnan alueella, Lintilä toteaa Kuntalehdelle sähköpostitse.

– Maakuntien järjestämisvastuu on järkevää erityisesti alueiden kilpailukyvyn ja kehityksen kannalta, sillä työssäkäyntialueet ja yritysten toimintakentät ovat usein laajemmat kuin yksi kunta tai kaupunki. Vaikeimmin työllistyvien osalta on lisäksi tärkeää pitää huolta toimivasta sote-kytköksestä, Lintilä perustelee.

 

Suorat sopimusmenettelyt jatkuvat

Kuntalehti kertoi aiemmin tällä viikolla, että sopimus pääkaupunkiseudun erillisasemasta on allekirjoitettu ja lain valmistelu on käynnissä.

Käytännössä koko maakuntalain valmistelun ajan suuret kaupungit ovat vaatineet oikeutta järjestää työvoimapalvelunsa, sittemmin kasvupalvelut, itse.

Oulun, Tampereen ja Turun johto vetosi vastikään erikseen Lintilään asiassa.

Lintilän mukaan kyseiset kaupungit ovat maakuntansa kiistattomia kasvukeskuksia, mutta silti niiden tilanne on erilainen kuin pääkaupunkiseudun.

– Hallituksen linjauksen perusteluna ovat Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun erityispiirteet koko maan kasvun veturina. Myös maahanmuuton haasteellisuus on poikkeuksellinen muuhun maahan verrattuna, Lintilä sanoo.

Ministeri muistuttaa, että kaupunkien elinvoimarooli säilyy vahvana ilman kasvupalvelujen järjestäjärooliakin.

– Kasvupalvelu-uudistus ei muuta kaupunkien nykyisiä mahdollisuuksia toimia ns. yleisen toimialansa puitteissa. Sen sijaan se tarjoaa mahdollisuuden osallistua niiden työllisyys-, yritys- ja kotoutumispalveluiden tuottamiseen, jotka nykyisin hoidetaan valtion monopolina. Valtion on myös tarkoitus jatkaa suoria sopimusmenettelyjä (esim. MAL- ja kasvusopimukset) suurten kaupunkien kanssa.

”Suomen kasvu on
kaupunkiseutujen kasvua”

Uudenmaan erillisratkaisun sinetöiminen sai tuoreeltaan ristiriitaisen vastaanoton. Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö kommentoi pääkaupunkiseudun erillisratkaisua sosiaalisessa mediassa muistuttamalla, että Suomen kasvu on kaupunkiseutujen kasvua, ei pelkkää pääkaupungin kasvua.

Lintilä ei tätä kiistä. Toisaalta hän ei myöskään näe, että kasvupalvelujen järjestämisvastuun osoittaminen maakunnille jotenkin uhkaisi kaupunkiseutujen asemaa.

– Uudistus korostaa kaupunkien roolia maakuntien tärkeänä kumppanina. Erityisesti tämä näkyy korkeakouluyhteistyössä, innovaatiotoiminnassa sekä Team Finland –palveluissa. Kaikki ovat aivan keskeisiä välineitä alueellisen ja kansallisen kasvun vauhdittamisessa, Lintilä sanoo.

 

FAKTA: Kasvupalvelu-uudistus

ELY-keskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen ja maakuntien liittojen tehtävät siirtyvät lähes kokonaisuudessaan tuleville maakunnille vuodesta 2019 alkaen. TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan uudeksi julkiseksi kasvupalveluksi, joka toteutetaan tilaaja-tuottajamallilla.

Kilpailullinen monituottajamalli vastaa pitkälti sote-palvelujen vastaavaa. Palvelun tuottajia ovat yksityiset ja julkisomisteiset yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Maakunta hankkii näiltä toimijoilta palvelut kilpailuttamalla tai mallilla, jossa jokainen kriteerit täyttävä palveluntuottaja voi osallistua palvelutuotantoon. Asiakas saa valita itselleen sopivimman palveluntuottajan hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta.

TEMin mukaan kuntien mahdollisuudet kasvupalveluiden tuottamiseen tulevat jopa paranemaan, kun kuntaomisteiset yhtiöt pääsevät kilpailemaan palveluiden tuottamisesta maakuntien kautta kanavoitavan määrärahan voimin.