Talous 15.2.2017 - 14:28
Facebook (276)

Omaisuudensiirrossa ilmeinen riski – Finanssivalvonnalta ei kysytty lausuntoa sote-lakiesitykseen

Finanssivalvonta on kansallinen viranomainen, joka seuraa sääntelyriskejä ja voi arvioida riskipainojen muutosta. (Kuva: Ville Miettinen)

Finanssivalvonta on kansallinen viranomainen, joka seuraa sääntelyriskejä ja voi arvioida riskipainojen muutosta. (Kuva: Ville Miettinen)

Sääntelyriskien riskipainoja seuraavalta Finanssivalvonnalta ei ole pyydetty virallista arviota sote- ja maakuntalain valmistelussa.

Näin ollen Finanssivalvonta ei myöskään ole antanut lausuntoa esimerkiksi riskeistä, joita saattaa liittyä lakiesitykseen sisältyvään kuntien ja kuntayhtymien sote-omaisuuden siirtoon maakunnille.

Omaisuudensiirto on herättänyt kunnissa hämmennystä ja arvostelua. Kuntatalous nojaa vakiintuneeseen lainsäädäntökäytäntöön. Omaisuudensiirtojen katsotaan heikentävän kuntien perustuslakiin pohjautuvan omaisuuden suojan vakiintunutta tulkintaa ja heikentävän muodostettavien maakuntien omaisuuden suojaa.

Muutos näkyisi kuntien luottokelpoisuudessa ja kuntien riskiluokituksessa, jota sääntelee kansallisella tasolla juuri Finanssivalvonta. Kun sen lausunto puuttuu, se ei ole myöskään tuottanut kansallisella tasolla oikeusvarmuutta lakiesityksen vaikutuksesta kuntien nollariskisyyteen.

Selvitystä ei ole tehty myöskään eurooppalaisen viranomaisen (European Banking Authority, EBA) tasolla. Finanssivalvonta ei ole toimivaltainen Euroopan tasolla eikä päätä kuntien riskiluokituksesta, vaan määrittelyn tekee EBA. Finanssivalvonta voi kuitenkin arvioida tilannetta ja antaa lausuntoja.

 

EBAn lausunto
olisi ehditty pyytää

 

Tällä hetkellä viranomaisarviota omaisuudensiirron oikeudellisuudesta tai vaikutuksista kuntien luottokelpoisuuteen tai riskiluokitukseen ei siis ole olemassa.

Tulkinta lakiesityksen vaikutuksesta nollariskisyyteen olisi saatavissa EBAn kautta. Tämä todetaan lakiesityksessäkin. Siinä todetaan myös:

”[…] Tulkintakysymyksen käsittely kestää useita kuukausia. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun aikataulu ei mahdollista tulkintapäätöksen hakemista edellä kuvatun prosessin kautta, vaan päätökset joudutaan tekemään käytettävissä olevan tiedon pohjalta”.

Jos tulkintaa olisi pyydetty kun lakiluonnokset viime kesänä valmistuivat, se olisi hyvin todennäköisesti jo käytössä, arvioi Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen.

Hänen mukaansa viranomaisarvio omaisuuden suojan muutoksesta vaikutuksineen olisi oleellisen tärkeä.

Niemeläinen arvioi, että luottokelpoisuuden heikkenemisen merkittävät vaikutukset ulottuisivat kuntia laajemmalle.

– Jos omaisuuden suoja kerran menee, se ei mene vain kunnilta vaan myös maakunnilta.

– Maakunnista tulee valmiiksi heikkoja. Jos ei niillä ole omaisuuden suojaa, ne eivät ole itsehallinnollisia. Itsehallintoon kuuluvat omat varat ja oikeus omaan pääomatalouteen, Niemeläinen muistuttaa.

 

Vaikutus riskipainoihin
todennäköinen

 

Kuntalehden tietojen mukaan Finanssivalvonta on saanut luottokelpoisuuteen mahdollisesti vaikuttavan kohdan esityksessä tietoonsa vasta vähän aikaa sitten. Aiemmin asiaa ei ole huomattu eikä siitä ole virallisesti kysytty.

Lausuntopyyntöä Finanssivalvonnalle ei ole esitetty. Finanssivalvonnalla ei ole virallista kantaa siihen, miten omaisuuden suojan muuttaminen vaikuttaisi kuntien luottokelpoisuuteen tai riskiluokitukseen.

Selvää kuitenkin on, että vaikutus on olemassa, kun omaisuudensiirto vaikuttaa kuntien varallisuuteen.

Tätä vaikutusta korostaa muistiossaan myös Kuntien takauskeskus, jonka mukaan sääntelyriski realisoituessaan aiheuttaisi 100-450 miljoonan euron vuotuisen ja pysyvän lisäkustannuksen nykyiseen noin 37 miljardin euron suuruiseen julkisen sektorin rahoitukseen, jonka kustannustehokkuus nojaa kuntien nollariskiluokitukseen.

Muistiossa todetaan myös, että mikäli tavallisessa laissa annetaan maakunnalle saanto-oikeus sote-omaisuuteen, syntyy ennakkotapaus joka koskee kaikkea muutakin kuntien omaisuutta.

Niemeläisen mukaan nollariskiluokituksen alenemisen ja luottokelpoisuuden heikkenemisen seuraukset olisivat dramaattiset. Valtuuston takaus ei enää riittäisi edullisen lainan saamiseen, vaan kunnat joutuisivat pistämään omaisuuttaan ”lihoiksi” kiihtyvällä tahdilla ja esimerkiksi kiinnittämään energiayhtiöitään.

– Tämä muuttaisi koko yhteiskunnallisen toiminnan maiseman aivan toisenlaiseksi, Niemeläinen sanoo.

 

Arviointineuvosto
totesi ongelman

 

Riskin totesi myös Lainsäädännön arviointineuvosto maanantaina julkaisemassaan lausunnossa sote- ja maakuntalakiesityksistä. Neuvosto pitää mahdollisena, että omaisuuden vastikkeettomista siirroista seuraa kuntien lainanhoitokustannusten kasvu, erityisesti jos nollariskiluokitus menetetään ja lainojen markkinariski kasvaa.

Vaikka neuvoston mukaan lakiesityksen vaikutuksia kuntatalouteen on joiltakin osin selitetty seikkaperäisesti,  osa vaikutuksista jää laadullisten arvioiden varaan, ”kuten esimerkiksi kuntalainojen nollariskisyyden mahdollisen menettämisen vaikutukset”.

Uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sanoo, että lainvalmistelun yhteydessä Finanssivalvonnan kanssa on keskusteltu kuntien nollariskisyydestä ja sitä kautta saatu tarpeelliset tiedot nollariskisyyden tulkinnasta ja mahdollisesta prosessista, miten nollariskisyys voitaisiin varmistaa.

Pöystin mukaan erillisen lausunnon pyytäminen ei ollut tarpeellista, koska nyt säädettävässä laissa ei suoraan säädetä kuntarahoituksesta.

– Hallituksen esitystä koskeva lausuntokierros on ollut lainsäädäntöohjeiden mukaisesti täysin avoin ja siitä on tiedotettu. Finanssivalvonnalla on ollut mahdollisuus antaa lausuntoa mutta eivät ole päätyneet antamaan lausuntoa, Pöysti sanoo.

Kun Finanssivalvonta antaa virallisen arvion pyynnöstä, eikä pyyntöä ole esitetty, ei ole arviotakaan. Ei ole myöskään Euroopan tasolla nollariskisyydestä päättävän tahon lausuntoa. Sen pyytäminen ei siis ollut lakiluonnostekstin mukaan mahdollista sote-uudistuksen aikataulussa.

Lisää aiheesta:

Rehula: Finanssivalvonnalla oli tilaisuus lausua omaisuudensiirrosta

Maakunnan verotusoikeus korjaisi riskin