Sote 3.10.2014 - 20:00
(15)
Facebook (195)

Soten kapitaatiomalli mullistaa kuntien rahoitusosuudet

Kolmasosa kunnista voittaa ja loput häviävät, jos sote-uudistuksen rahoitus järjestetään kaavaillulla kapitaatiomallilla, selviää Kuntalehti.fi:n tekemästä listauksesta.

Suuria hyötyjiä ovat muun muassa Helsinki, Tampere, Savonlinna, Kuopio, Jyväskylä, Vaasa ja Turku.

Menettäjien puolella Espoon sote-kustannukset puolestaan kasvaisivat 13 miljoonaa euroa, Kouvolan 18, Lappeenrannan 26 ja Imatran 22 miljoona euroa.

Laskelmat perustuvat Eero Laesterän ja Tuomas Hanhelan selvitykseen. Siinä on laskettu vuoden 2012 kustannusten mukaan sote-uudistuksen vaikutus Manner-Suomen kuntiin. Laskelmien peruste on sote-lain lähtökohta, että uudistuksen rahoitus toteutetaan kapitaatio- eli asukaslukuperusteisena niin, että siinä otetaan huomioon sairastavuus ja ikärakenne.

Kun kunnat perustavat sote-alueita, ne voivat rahoituksessa sopia sairastavuuden ja ikärakenteen ohella myös muita kustannusvaikuttajia kuten työttömyyden, kaksikielisyyden, vieraskielisyyden, saaristolaisuuden, koulutustaustan, syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisuuden.

Lakiehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuu nykyisten erityisvastuualueiden (erva) pohjalta kuntayhtymäpohjaisena.

Laesterä ja Hanhela ovat tehneet kuntalaskelmansa nykyistä erva-aluejakoa noudattaen.

Sote-uudistukseen liittyviä laskelmia kapitaation vaikutuksesta on tehty muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä ja eri konsulttitoimistoissa. Laskelmien tulokset poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta esimerkiksi Keski-Uudenmaan kuntien liitosselvitykseen tehtyjen sote-laskelmien tulokset eivät koko alueen osalta merkittävästi eroa toisistaan.

Kunnissa on kritisoitu voimakkaasti sitä, että ne joutuvat ottamaan kantaa sote-uudistukseen ennen kuin lain taloudelliset vaikutukset on kerrottu.

Sosiaali- ja terveysministerö on tehnyt kuntakohtaisia laskelmia, mutta ne on päätetty pitää ministeriön omana aineistona eikä niitä ole jaettu lausunnonantajien tai muitten uudistuksen valmisteluun osallistuvien käyttöön. Uudistusta ohjaava parlamentaarinen ryhmä päätti alkuviikolla, että laskelmat pysyvät ministeriön sisällä.

Kapitaatiorahoitus hyödyttäisi Laesterän ja Hanhelan laskelman mukaan HYKSin kunnista 5:tä, KYSin kunnista hyötyjiä olisi 30, TAYSin alueella hyötyjiä olisi 21, TYKSin kunnista kapitaatio olisi hyödyllinen 18:lle ja OYSin kunnista 30:lle. Muut kunnat tulevat maksamaan nykyistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluitten menoista.

HYKSin alueella hyötyjiä olisi viisi: Hanko 5,3 miljoonaa, Helsinki 177, Raasepori 3,8, Vantaa 12 miljoonaa euroa, ja Siuntio 155 000 euroa.

Maksupuolelle joutuisivat muun muassa: Espoo (13 miljoonaa euroa), Kouvola 18, Kauniainen 3,3, Järvenpää 2,5, Lohja 3,3., Nurmijärvi 7,0, Tuusula 6,8, Porvoo 9,6, Lappeenranta 26 ja Imatra 22 miljoonaa euroa.

KYS: Hyötyjiä: Savonlinna 13, Kuopio 15, Jyväskylä 15 miljoonaa euroa.

Lisää maksavia: Varkaus 2, Siilinjärvi 2, Pieksämäki 2, Ääneskoski 2, Mikkeli 8, Iisalmi 4, Kontiolahti 4 miljoonaa euroa.

TAYS: Tampere hyötyy yli 70 miljoonaa euroa, Aakaa 3, Riihimäki 5, Orimattila 1,4.

Lisää maksavia: Hämeenlinna 1,4, Sastamala 1,8, Hollola 1,8, Ylöjärvi 2,8, Seinäjoki 7, Heinola 2,4, Pirkkala 2,9, Nokia 5,5, Kangasala 6, Alajärvi 2,2, Forssa 3,9. Kauhava 5, Alavus 4, Lapua 5, Ilmajoki 5, Tammela 3 miljoonaa euroa.

TYKS: Vaasa hyötyisi 23, Turku 30 miljoonaa euroa. Lisää maksavia: Pori 4,7, Kaarina 3,6, Kankaanpää 1,4, Eura 1,4, Mustasaari 2,5, Raisio 4, Pietarsaari 4, Lieto 3,7, Somero 2,4, Pöytyä 2,3, Laitila 2,5, Paimio 3,5, Kristiinankaupunki 3,6 miljoonaa euroa.

OYS: Oysin alueella muutokset nykyisiin menoihin verrattuna eivät olisi valtavan suuria. Parin-kolmen miljoonan euron verran hyötyisivät muun muassa Pelkosenniemi, Savukoski, Utsjoki, Enontekiö, Kolari, Posio, Salla, Pello, Muonio, Kittilä, Kemijärvi, Sodankylä. Rovaniemen hyöty olisi 5 miljoonaa euroa.

Menettäjiä OYSin kunnista olisivat muun muassa Oulu 5 miljoonaa euroa, Raahe 4, Kemi 5, Oulainen 5,8, Kalajoki 6 miljoonaa euroa.

Laesterän-Hanhelan laskelman perusteet

Sote-uudistuksen taloudellisten vaikutusten laskelman pohjana on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta annettu lakiluonnos, joka on lausunnolla kunnissa. Rahoitusmalli perustuu luonnoksen 33. pykälään.

33 §. Sosiaali- ja terveysalueen rahoitus. Pykälän 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveysalueen rahoituksesta vastaisivat sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat siten kuin kuntien välisestä vastuunjaosta on sovittu sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perussopimuksessa sekä vuositain tarvittavasta rahoituksen kokonaismäärästä järjestämispäätöksessä ja sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän talousarviossa.
Kunnat osallistuisivat pykälän 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveysalueen kustannusten rahoitukseen kunnan asukasmäärään perustuvalla maksulla, jota on painotettu kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaskennassa käytettävien ikäluokkien perushintojen sekä sairastavuuskertoimen mukaisesti. Näistä on säädetty kuntien peruspalvelujen valtion-osuudesta annetun lain (1704/2009) 6 ja 7 §:issä. Näiden kahden tekijän huomioon ottaminen olisi pakollista.
Lisäksi kunnat voisivat sopia, että rahoituksen jakautumisessa otetaan huomioon myös peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä. Näistä on säädetty edellä mainitun valtionosuuslain ovat edellä mainitun lain 8–13 §:ssä ja niitä ovat muun muassa vieraskielisyys, kaksikielisyys, saaristoisuus ja asukastiheys. Kuntien päätöksen perusteella voitaisiin ottaa huomioon myös valtionosuuden lisäosan määräytymisperusteet. Näistä on säädetty valtionosuuslain 6 luvussa ja niitä ovat muun muassa syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisten kotiseutualue.
Juttua päivitetty 3.10. klo 11.53: Lisätty Laesterän-Hanhelan laskelmien perusteet.
Lähetä toimitukselle juttuvinkki.

Jaa artikkeli
  1. Sote-uudistuksen tavoite on tasavertaisten palvelujen takaaminen Kaikille asuinpaikasta riippumatta.Lisääntyykö näin tasavertaisuus taloudellisestikin kuntien kesken?

  2. ”LEX-RAUTAVAARA” säädettävä heti Harva-kunnille.

  3. Huono päätös! L-PKS:n synnytysosaston lopettaminen aiheuttaa tosi pitkiä etäisyyksiä. Etelässä asiat hoituvat mutta Lappi jäätanssi mopen osille. Huono homma tosissaan.

  4. Näyttää perustuslain vastaiselta.

    Tilaaja-tuottaja-mallissa on muitakin vakavia perustuslakiongelmia, ts. pääministeri Stubbin sote-alkiesitys on perustuslain vastainen. Niin oli myös ex-pääministeri Jyrki Kataisen sote-lakiesitys perustuslain vastainen. Hallituksen ministerit ovat toimintakyvyttömiä ja perustuslaista piittaamattomia. Ministerin vala velvoittaa muuhun.

    Kuka viheltää pelin poikki? Kuntaliiton hallitus? Perustuslakivaliokunta?

    Voiko oikeuskansleri tehdä asialle jotakin?

    Millaisen lausunnon Kuntaliitto laatii Stubbin (kok.) hallituksen soten viiden tilaajan mallista?

    Onko Kuntaliitto piittaamaton perustuslaista ja kuntien asukkaitten perustuslaillisesta asemasta?

  5. Miten laskelmissa on huomioitu rakenteellisen muutoksen dynasmiset vaikutukset? Jos laskelma perustuu nollasummapeliin, se on täysin hyödytön.

  6. Sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) integraatioalueiden selkeä, yksiselitteinen, lyhyt puitelaki:

    Perustuslaki 121 §

    20 itsehallinnollista, demokraattista sote-integraatioaluetta

    Itsehallintoalueille annetaan sote-integraation rahoitukseen verotusoikeus.

    Perustuslain 121 §:n sekä kansanvaltaisen demokratian ja soten rahoitusjärjestelmän toteutumiseksi koko Suomessa, selkeintä on, että nykyisistä hyvin toimivista 20 sairaanhoitopiiristä muodostetaan yksinkertaisella sote-lailla 20 itsehallintoaluetta, sote-integraatioaluetta.

    Eduskunta säätää lait.

    Sosiaali- ja terveysministeriöllä on valtakunnallinen ohjaus.

    Lähipalvelulaki:

    Perustuslaillisesti yhdenvertaisten sote-lähipalveluiden toteutumiseen koko Suomessa, tarvitaan lähipalvelulaki.

    PERUSTUSLAKI 121 §

    Lainaus alkaa

    121 §

    Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto

    Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

    Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

    Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

    Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.

    Lainaus loppu

    Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ja perustuslakijuristien kommentteja odotetaan sote-uudistuksen perustuslailliseksi toteuttamiseksi perustuslain 121 §:n vahvalta perustalta.

  7. Stadilaisena en valita, mutta tässä kaavassa on katsottu taas pelkkää pääkaupungin hyötymistä asiasta. Helsinki hyötyy melkein 60% enemmän kuin seuraavaksi eniten hyötyvä tampere :/ Millä ihmeellä nuo pienemmät kunnat tulevat selviämään moisesta? Esim. kouvola tuosta 18 miljoonan lisämaksusta joka on muutenkin jo ahdingossa .. ei voi ymmärtää..
    Tottakai kun suurin osa näistäkin päättäjistä on hyötyvien kuntien puolella niin on helppo tehdä moisi päätöksiä. Tämä on taas yksi keino saada tietyt kunnat pakon alla liittymään isompiin kuntiin 🙁

  8. Tämä on taas osa näytelmästä kuntauudistussekoilu 1.0. Eroaisin toisen kerrran kokoomuksesta jos vain suinkin voisin! Tälläisellä pelleilyllä ei Suomen asioita kuntoon saateta… -päinvastoin!
    On löydyttävä kanttia karsia lakisääteisiä tehtäviä ja asetuksiä tälläisen totaalisen pelleilyn sijaan!

  9. Joillekin kunnille näyttää koituvan ”sote-valtionosuuksien” maksaminen toisille kunnille.

    Mitä sanoo ”perustuslakituomioistuin”? (Jos sellainen olisi.)

  10. Parasta laatua

    Hallintotieteen emeritusprofessori Risto Harisalo Tampereen yliopistosta:

    ”Harisalon mukaan hallituksen kunta- ja sote-ratkaisuissa ei ole missään vaiheessa puhuttu aidosti kunnallisen itsehallinnon mukaisista ratkaisuista.”

    Polemiikki verkossa 5.6.2014

    Professori Risto Harisalo: Hallitus keskittyi vain rakenteisiin – ei palveluihin

  11. Näyttää siltä, että kommentteja sensuroidaan!

  12. Jos poikkeamat kuntakohtaisesti ovat noinkin suuria puoleen ja toiseen, kysyä sopii, onko Järjestämislakiehdotuksen 3 vuoden siirtymäaika riittävä. Valtion tulisi tasoittaa suurimmat erot, edelleen olettamukselle, että nuo julkisuudessa olleet laskelmat voivat olla pielessä. Tasoittava erä voisi olla valtionosuus tai sitten indeksin painotusta tulisi korjata esim. Thl:n tarveindeksillä.

  13. Kunnat osallistuisivat pykälän 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveysalueen kustannusten rahoitukseen kunnan asukasmäärään perustuvalla maksulla, jota on painotettu kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaskennassa käytettävien ikäluokkien perushintojen sekä sairastavuuskertoimen mukaisesti. Näistä on säädetty kuntien peruspalvelujen valtion-osuudesta annetun lain (1704/2009) 6 ja 7 §:issä. Näiden kahden tekijän huomioon ottaminen olisi pakollista.
    Lisäksi kunnat voisivat sopia, että rahoituksen jakautumisessa otetaan huomioon myös peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä. Näistä on säädetty edellä mainitun valtionosuuslain ovat edellä mainitun lain 8–13 §:ssä ja niitä ovat muun muassa vieraskielisyys, kaksikielisyys, saaristoisuus ja asukastiheys. Kuntien päätöksen perusteella voitaisiin ottaa huomioon myös valtionosuuden lisäosan määräytymisperusteet. Näistä on säädetty valtionosuuslain 6 luvussa ja niitä ovat muun muassa syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisten kotiseutualue.

    Tästä ei nyt aivan tämä laskentakaava aukene, mutta oikeansuuntaiselta ja reilummalta kuin nykyinen näin alkuun kuulostaa. Eihän kukaan halua saavutetuista eduista tinkiä, sehän on selvä, mutta ei reilulta vaikuta nykyinenkään tulojensiirto/ kuntapumppaus vai SOSTERin toiminta-avustusmalli.

Kirjoita oma kommenttisi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.