Tekniikka 19.1.2017 - 12:14
Twitter (3)

Maakunnille kolmannes valtion liikenneverkkoyhtiöstä

Liikenneverkon korjausvelan taittamiseksi tarvitaan Anne Bernerin mukaan 300 miljoonaa euroa uutta rahoitusta joka vuosi. (Kuva: Ville Miettinen)

Liikenneverkon korjausvelan taittamiseksi tarvitaan Anne Bernerin mukaan 300 miljoonaa euroa uutta rahoitusta joka vuosi. (Kuva: Ville Miettinen)

Valtion omaa liikenneverkkoyhtiö-hanketta esitelleen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan uusi yhtiö on välttämätön, jotta suomalainen liikenneverkko saadaan pidettyä kunnossa. Ministerin mukaan myös maakunnat ovat tulossa reilun kolmanneksen osuudella mukaan liikenneverkkoyhtiön omistajaksi.

Anne Bernerin mukaan suuressa uudistuksessa kyse on liikenneverkon yhtiöittämisestä, ei yksityistämisestä. Yhtiön pysyminen valtion omistuksessa turvattaisiin lailla siten, että yhtiön osakkeita saa luovuttaa muille vain eduskunnan suostumuksella.

– Perusajatuksena on, että yhtiö olisi osakeyhtiö. Valtio olisi suurin omistaja 65 prosentin osuudella ja maakunnat omistaisivat lopun 35 prosenttia. Lailla voidaan säätää, ettei yhtiön osakkeita voi luovuttaa eteenpäin, ministeri Anne Berner kertoi tiedotustilaisuudessa.

Uudistuksella haetaan uutta potkua liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon.

– Hallituskauden alussa meillä oli liikenneverkoissa 2,4 miljardin suuruinen korjausvelka ja se kasvaa 100 miljoonaa euroa vuodessa. Me tarvitaan 300 miljoonaa euroa uutta rahoitusta joka vuosi, että vuoteen 2027 mennessä korjausvelka on hoidettu, ministeri Berner muistutti.

– Emme ole lisäämässä liikenteen kustannuksia, emmekä rajoittamassa tai seuraamassa kansalaisten liikkumista, ministeri Berner vakuuttaa. (Kuva: Valtioneuvosto)

Maakuntauudistus aikatauluttaa

Uusi liikenneverkkoyhtiö on tarkoitus saada toimintaan jo vuoden 2018 alussa. Osaltaan sote- ja maakuntauudistus on vaikuttamassa nopeaan aikatauluun.

– Tämän hankkeen on oltava synkronissa maakuntauudistuksen kanssa. Mikäli hanketta ei vietäisi nyt eteenpäin, niin maakunnille siirtyisi merkittävä osa nykyistä liikenneverkon hoitovelvoitetta. Mikäli yhtiö halutaan perustaa, niin se tulee tehdä ennen maakuntauudistuksen aloittamista 2019. Silloin ei tule päällekkäisiä rakenteita maakuntien kanssa, Berner kertoi tiedotustilaisuudessa.

Osaltaan ripeää aikataulua puolustaa uudistuksen vaikutus autokauppaan. Kun autoveron poistuminen pudottaa autojen hintoja merkittävästi, niin autokaupalle uudistus tuo ylimenokauden.

Joka tapauksessa ministeri Anne Berner puolusti suunniteltua uudistusta.

-Kysymys on siitä, miten pystymme aidosti paremmin rahoittamaan ja investoimaan liikenneverkkoon. Liikenne tulee mullistumaan täysin tulevien vuosien aikana. Muutos tulee olemaan suurempi, kuin auton keksiminen. Me tarvitsemme toimivia liikenneverkkoja, Berner korosti.

Tiedotustilaisuudessa kysyttiin sitä, miten kunnat voivat tulevaisuudessa ottaa osansa liikennemaksuista ja rahoittaa sitä kautta omistuksessaan olevia tie- ja katuverkkoja.

– Mahdollisista kuntien perimistä ruuhkamaksuista pitää säätää erikseen lailla. Näiden periminen tulisi liittää tähän samaan järjestelmään, ettei tulisi uusia päällekkäisiä järjestelmiä, Berner arvioi.

Autoilija maksaa

Tavallisen autoilijan kannalta merkittävin muutos on suunniteltu liikenneverkon käyttömaksu, jonka käyttöönotto poistaisi kokonaan autoveron sekä laskisi polttoaineverotusta 200 miljoonaa ja ajoneuvoverotusta reilut puoli miljardia.

– Se joka käyttää maksaa. Se jolta tulee enemmän päästöjä, maksaa enemmän, Berner kiteytti asian.

 Alkuvaiheessa liikenneverkkomaksu olisi kiinteä, mutta jatkossa autoilijat voisivat halutessaan ottaa myös kilometripohjaisen paikantamiseen perustuvan maksun.

Tiedotustilaisuuden materiaali ministeriön sivuilla

Trafin sivujen laskuri, jossa voi laskea uudistuksen vaikutuksen omaan autoiluun