ulkomaat

Juurun Eduard Vilden –niminen koulu vuodelta 1914 on kunnan elämän ydin ja ylpeys. Kunta pelkää, että hallintouudistus voi uhata sen toimintaa.
Juurun Eduard Vilden –niminen koulu vuodelta 1914 on kunnan elämän ydin ja ylpeys. Kunta pelkää, että hallintouudistus voi uhata sen toimintaa.

Viro vähentää

kuntien määrää rajusti

Juurun kunta on 25 kunnan kanssa haastanut valtion oikeuteen pakkoliitoksista. Virossa on meneillään hallintouudistus, jonka seurauksena kuntien ja kaupunkien määrä vähentyy ensi vuonna nykyisestä 213:sta noin 67:ään. Samalla häviää kymmeniä suomalaisten ystäväkuntia.

Kaja Kunnas kuvat: Toomas Volmer

Tallinna / Juuru. Moni suomalainen kunta saattaa menettää virolaisen ystävyyskuntansa ensi vuonna. Virossa on käynnistetty hallintouudistus, jonka seurauksena kuntien määrä vähenee rajusti.

Ystävyyskunta nykymuodossaan mitä ilmeisemmin katoaa, jos siinä on alle 5 000 asukasta. Se on kesällä hyväksytyn lain mukaan minimiasukasluku paikallishallinnon piirissä, kun liittymiset on käytännössä toteutettu ensi vuoden lokakuun kuntavaalien jälkeen.

Virossa on 183 kuntaa ja 30 kaupunkia. Niistä suurimmalla osalla on ystävyyskunta tai -kaupunki Suomessa. Ne on listattu Suomen Tallinnan-lähetystön kotisivulla www.finland.ee.

Joka toisessa Viron kunnassa tai kaupungissa on alle 2 000 asukasta, ja 80 prosentilla kunnista väkiluku on alle 5 000. Eli uudistus koskettaa lähes kaikkia.

Vaikka ystäväkunnan asukasluku olisi yli vaaditun 5 000:n minimin, se ei välttämättä jatka nykyisenlaisena. Suositeltu minimiasukasluku uuden lain mukaan on 11 000. Valtion ihanteen mukaan jäljelle jäisikin 67 kuntaa ja kaupunkia.

Voi käydä myös niin, että suomalaiskunta saakin lisää ystäviä Viron kuntaliitosten myötä.

Laihian kunta solmi vuonna 1990 ystävyyden etelävirolaisen Tõrvan kunnan kanssa. Pian Laihia saa kaupan päälle Tõrvan naapurit, Helmen, Hummulin ja Põdralan. Tänä kesänä ne päättivät yhdistyä vapaaehtoisesti. Laajentuneen kunnan nimeksi tulee Tõrva.

Parhaillaan ovat käynnissä kuntien liittymisneuvottelut. Vapaaehtoisesti liittyville kunnille valtio tarjoaa porkkanana rahasummaa, joka on vähintään sata euroa asukasta kohden.

Jos kunnat eivät yhdisty vapaaehtoisesti, valtio alkaa määrätä pakkoliitoksia ensi vuoden helmikuussa. Pakolla liitettäville kunnille liittymisrahoitusta ei myönnetä. Liitokset astuvat voimaan ensi vuoden lokakuussa pidettävien paikallisvaalien jälkeen.

Hallintouudistuksesta on Virossa väitelty parinkymmenen vuoden ajan, ja pakkoliitokset ovat herättäneet paljon arvostelua nytkin. Osa kuntien edustajista protestoi syyskuussa presidentinvaalien valitsijakokouksessa äänestämällä tyhjää. Tämän seurauksena presidentin valinta valitsijakokouksessa epäonnistui ensimmäistä kertaa Viron historian aikana.

Juurulaiset ovat huolissaan

Juurun kunta, noin 50 kilometrin päässä Tallinnasta, pärjää omasta mielestään omillaan, vaikka asukasluku on vain 1 500.

Juurua uhkaa ensi vuonna pakkoliitos yli 5 000 asukkaan Raplan kaupungin kanssa. Sitä vanha maalaiskunta ei halua. Juuru kuuluu 26 virolaisen kunnan joukkoon, jotka ovat haastaneet valtion korkeimpaan oikeuteen edessä olevien pakkoliitosten vuoksi. Oikeudenkäynti alkoi 4. lokakuuta.

Kunnan pääkadun, Tallinnan maantien, varrella on kivinen koulurakennus vuodelta 1914. Koululuokista tulee valoa ja näkyy lasten päitä. Vastapäätä koulua rakennusmiehet remontoivat kulttuuritalolle uutta kattoa. Hieman etäämpänä on kunnantalo. Sen pihalla sosiaalityöntekijän sininen sähköauto latautuu.

Niin koulun, kulttuuritalon kuin kunnantalonkin tulevaisuus näyttää hallintoreformin valossa aiempaa epävarmemmalta.

- Olemme huolissamme, sanoo kehitys- ja kulttuuriasiantuntija Aili Normak.

Normakin työhuoneen seiniin on maalattu ornamenttikuviot. Sisustus on entisöity muutama vuosi sitten saman tyyliseksi kuin kunnantalossa oli valmistumisvuonna 1892. Siitä alkaen Juurun paikallishallinto on toiminut samassa rakennuksessa, neuvostoaikana siellä oli kyläneuvosto.

Hallintouudistus tarkoittaisi kunnantalon sulkemista, sillä hallinto siirtyisi Raplan kaupunkiin.

Kunnantalolla työskentelevät Normakin lisäksi tietotekniikka-asiantuntija, rakennus- ja suunnitteluasiantuntija, maa-asiantuntija, sihteeri ja kunnanjohtaja.

- Emme haluaisi katkaista historiallista jatkuvuutta, sanoo Normak.

Miten käy koulun ja kirjastojen?

Hallintouudistuksen yhteydessä ei toteuteta muita uudistuksia.

Sosiaali- ja terveysuudistukset järjestetään erikseen ilman erillistä lakia. Toistaiseksi kussakin kunnassa on perhelääkärin vastaanotto. Valtio aikoo keskittää perhelääkärien palvelut 15 terveyskeskukseen, jotka on tarkoitus perustaa hallintouudistuksen jälkeen vuoteen 2018 mennessä.

Juurun kunnalla ei ole selvyyttä palveluista kuntaliitoksen jälkeen.

- Varmaankin seurauksena olisi kouluverkoston uudelleen organisointi, epäilee Normak.

Kunnan yhdeksänluokkaisessa koulussa on liki 150 oppilasta. Lukiosta kunta luopui vapaaehtoisesti, kun valtio pari vuotta sitten alkoi keskittää lukioita suurempiin keskuksiin.

Juurun kunnalla on kolme kirjastoa, jotka tuskin saisivat jatkaa kuntaliitoksen jälkeen.

Kirjojen lainaamisen lisäksi kirjastot ovat oleellisia valtion digitaalisten palvelujen toimimisen kannalta. Niiden hyvästä tarjonnasta Viro tunnetaan maailmalla. Kirjastoissa tietokoneet ja internet ovat olleet kaikkein syrjäytyneimpienkin ulottuvilla.

Kunnan kahden päiväkodin tulevaisuudesta ei kuntaliitoksen jälkeen olisi takuuta.

- Meille on sanottu, että ainakin sosiaalityöntekijän työ jää. Mutta palvelut ovat paljon muutakin kuin sosiaalityötä, sanoo Normak.

Kunnan taloustilanne on ollut poikkeuksellisen hyvä. Tämän vuoden alussa kunnalla ei ollut lainkaan velkaa. Siksi kunta saattoi aloittaa kulttuuritalon remontin ilman valtion tukea.

Kuntia rahoitetaan Virossa valtion budjetista. Valtio kerää kaikilta 20 prosentin yhtäläisen tuloveron, ja palauttaa kunnille 11,6 prosenttia.

Juurussa on kaksi puuteollisuuden vientiyritystä, suuri maatalousyritys ja pienempiä yrityksiä. Osa asukkaista käy Tallinnassa töissä.

- Miksi 5000:n asukkaan kunta on parempi kuin 2000:n, ihmettelee Juurun kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sirje Endre.

Endren mielestä Viro tarvitsee hallintouudistusta, mutta se olisi hänestä pitänyt toteuttaa toisin. Paikallisidentiteetin merkitys on täysin aliarvioitu, sanoo Endre.

Oikeus ratkaisee lokakuussa, rikkovatko pakkoliitokset perustuslakia, kuten 24 kuntaa väittävät. ♦

Faktat

Nämä ystävyyskunnat jäävät jäljelle

Suomalaisilla on yli sata ystävyyskuntaa Virossa. Useimmat ystävyyskaupungit jäävät jäljelle hallintouudistuksen jälkeen, mutta vain harva kunta täyttää vaatimukset. Kuntalehti listasi virolaiset ystävyyskunnat, jotka jäävät jäljelle, kun 5 000 on minimiasukasmäärä.

Audru – Paimio

Harku – Eura

Kohila – Lapinjärvi

Kose – Seinäjoki

Kuusalu – Sipoo

Märjamaa – Vihanti / Raahe

Rae – Loppi, Masku

Saku – Liperi, Sund, Ylöjärvi

Suure-Jaani – Jokioinen, Ulvila

Tarton kunta – Jyväskylä maalaiskunta

Tõrva (jää laajenemisen jälkeen Tõrvaksi) - Laihia

Viimsi – Porvoo

Ülenurme – Joroinen

Lähde: Ystävyyskunnat Suomen Tallinnan-suurlähetystön kotisivu www.finland.ee. 5000 asukkaan vaatimuksen täyttävät kunnat Viron valtiovarainministeriö haldusreform.fin.ee

Kehitys- ja kulttuuriasiantuntija Aili Normak työhuoneessaan kunnantalolla, josta Juurua on johdettu 114 vuotta.
Kehitys- ja kulttuuriasiantuntija Aili Normak työhuoneessaan kunnantalolla, josta Juurua on johdettu 114 vuotta.
Juurun kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sirje Endre pitää kuntien pakkoliitoksia laittomina.
Juurun kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sirje Endre pitää kuntien pakkoliitoksia laittomina.

Faktat

Nämä ystävyyskunnat jäävät jäljelle

Suomalaisilla on yli sata ystävyyskuntaa Virossa. Useimmat ystävyyskaupungit jäävät jäljelle hallintouudistuksen jälkeen, mutta vain harva kunta täyttää vaatimukset. Kuntalehti listasi virolaiset ystävyyskunnat, jotka jäävät jäljelle, kun 5 000 on minimiasukasmäärä.

Audru – Paimio

Harku – Eura

Kohila – Lapinjärvi

Kose – Seinäjoki

Kuusalu – Sipoo

Märjamaa – Vihanti / Raahe

Rae – Loppi, Masku

Saku – Liperi, Sund, Ylöjärvi

Suure-Jaani – Jokioinen, Ulvila

Tarton kunta – Jyväskylä maalaiskunta

Tõrva (jää laajenemisen jälkeen Tõrvaksi) - Laihia

Viimsi – Porvoo

Ülenurme – Joroinen

Lähde: Ystävyyskunnat Suomen Tallinnan-suurlähetystön kotisivu www.finland.ee. 5000 asukkaan vaatimuksen täyttävät kunnat Viron valtiovarainministeriö haldusreform.fin.ee