Kärkipoliitikot ehdolla kuntavaaleissa

Maan kärkipoliitikot ovat lähdössä ehdolle ensi kevään kuntavaaleihin.

Melkein kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat osallistuvat vaaleihin.

Vain parikymmentä kansanedustajaa on varma maakuntavaaliehdokkuudestaan.

Martta Nieminen

Kuntalehden ja Kommuntorgetin kyselyyn vastanneista 154 kansanedustajasta 102 ilmoitti lähtevänsä ehdolle kuntavaaleihin. Kysely tehtiin viikolla 42.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajista kuusi on varmasti lähdössä ehdolle. Puoluejohtajista vain keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä, ei vastannut. Hän on Kempeleen kunnanvaltuutettu.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah, ei ole kotikuntansa Lapinlahden valtuustossa, mutta kertoo miettivänsä ”vakavasti” ehdokkuutta. Hän oli ennen europarlamentaarikkouraansa valtuutettuna Paimiossa ja Lapinlahdella.

- Meillä on puolueessa kirikierros marraskuussa. Kuun loppuun mennessä pitäisi varmistaa aiemmin luottamustehtävissä olleiden kuntavaaliehdokkuudet, Essayah sanoo.

Turussa ehdolla peräti kolme puoluejohtajaa

Turussa tilanne on kutkuttava, sillä peräti kolme puoluejohtajaa pyrkii Turun kaupunginvaltuustoon. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo ja vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson ovat valtuutettuja, mutta vihreiden puheenjohtajuuden ensi vuonna jättävä kansanedustaja Ville Niinistö ei ollut ehdolla viime kuntavaaleissa.

Niinistö kertoo pohtineensa ehdokkuutta pitkään. Kuntalehden kyselyyn Niinistö vastasi ensin, ettei tiedä.

- Kun jätän puolueen puheenjohtajuuden, on enemmän aikaa myös Turun kunnallispolitiikkaan, hän selittää päätöstään.

Niinistön mukaan vihreät haastaa Turun ykköspuolueen kokoomuksen ja kakkosena olevan SDP:n.

- Vihreillä on hyvä mahdollisuus saada ykkössija isoissa kaupungeissa.

Puoluejohtajista SDP:n kansanedustaja Antti Rinne on ehdolla Mäntsälässä, RKP:n kansanedustaja Anna-Maja Henriksson Pietarsaaressa ja perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini Espoossa.

Perussuomalaisilla kovat nimet Helsingissä

Perussuomalaiset yrittävät haalia kuntavaaleissa helsinkiläisten ääniä nimekkäillä ehdokkailla. Puolustusministeri Jussi Niinistö, ps., ei ole Helsingin kaupunginvaltuustossa, mutta ensi keväänä hän on ehdolla.

Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho yrittää Helsingin valtuustoon. Hänkään ei ole valtuutettu.

Tuore sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila, ps., on Muhoksen kunnanvaltuutettu ja hakee jatkoa.

Sisäministeri Paula Risikko, kok., hakee jatkoa Seinäjoen kaupunginvaltuustossa.

Joensuulainen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., ei ole nyt kaupunginvaltuustossa eikä aio ehdolle ensi keväänäkään. Tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk., osallistuu kuntavaaleihin Turussa.

Elinkeinoministeriksi Olli Rehnin, kesk., tilalle nouseva Mika Lintilä, kesk., on valtuutettuna Toholammilla. Mitä ilmeisimmin hän odotti ministeriratkaisua, kun vastasi Kuntalehdelle, ettei vielä tiedä osallistuuko kuntavaaleihin.

Keskustan presidenttiehdokas, kansanedustaja Matti Vanhanen, on ehdolla Nurmijärven valtuustoon. Maakuntavaaleihin osallistuminen ei tule kysymykseenkään. Vanhanen muistuttaa, että samaan aikaan maakuntavaalien kanssa on presidentinvaalit.

Kukaan ei tosin kiellä olemasta ehdolla ensi kevään kuntavaaleissa ja myöhemmin maakunta- ja presidentinvaaleissa.

Kunnanjohtajia kiinnostaa maakuntavaalit

Kuntalehti ja Kommuntorget kysyivät erillisellä kyselyllä myös kaikilta kunnanjohtajilta heidän kiinnostustaan maakuntavaaleihin.

Kunnanjohtajista noin 60 prosenttia vastasi kyselyyn. Vastaajista ainakin kuusi ilmoitti asettuvansa ehdolle maakuntavaaleihin. Ehdokkuutta harkitsee noin 40 kunnanjohtajaa.

Sari Essayah kertoo kuulleensa, että esimerkiksi Pohjanmaalla kunnanjohtajilla olisi intoa joukolla asettua ehdokkaiksi maakuntavaaleihin.

Kunnan- ja kaupunginjohtajat ja muut johtavat viranhaltijat ovat vaalikelpoisia tulevissa maakuntavaaleissa. Vaalikelpoisuus on mukana hallituksen esityksessä maakuntalaiksi, jonka lausuntokierros päättyy 9. marraskuuta. ♦