kuntatalous

Rääkkylän kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Tuure Hirvonen, kesk., näkee kuntaliitoksen uhkana rääkkyläläisille. Kiteen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Musikka, kesk., korostaa kuntaliitoksen olevan elintärkeä mahdollisuus Keski-Karjalassa. Joka tapauksessa he kulkevat mielellään molempiin suuntiin Kiteen ja Rääkkylän yhdistävällä tiellä.
Rääkkylän kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Tuure Hirvonen, kesk., näkee kuntaliitoksen uhkana rääkkyläläisille. Kiteen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Musikka, kesk., korostaa kuntaliitoksen olevan elintärkeä mahdollisuus Keski-Karjalassa. Joka tapauksessa he kulkevat mielellään molempiin suuntiin Kiteen ja Rääkkylän yhdistävällä tiellä.

Toivon ja pelon kuntaliitos

Rääkkylän ja Kiteen kuntaliitoksen toteutuminen on epävarmaa, sillä vastentahtoinen Rääkkylä valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Jouni Lampinen kuvat: Jarno Artika

Rääkkyläläiset yllättyivät, kun valtioneuvosto käytti toukokuussa oikeuttaan kriisikunnan yhdistämisestä toiseen kuntaan. Valtioneuvosto päätti lakkauttaa Rääkkylän kunnan ja yhdistää sen Kiteen kaupunkiin vuoden 2017 alusta.

Valtioneuvoston päätös perustui vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan Rääkkylän kunnan talouden arviointimenettelyyn ja kuntajakoselvityksessä tehtyyn yhdistymisesitykseen.

Rääkkylä valitti päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus kielsi välipäätöksellään kuntaliitoksen täytäntöönpanon. KHO tekee asiasta lopullisen ratkaisun kuluvan vuoden aikana.

Vajaan 10 800 asukkaan Kiteen ja noin 2 300 asukkaan Rääkkylän edustajat ovat keskustelleet kuntaliitoksen mahdollisuudesta useaan otteeseen jo 1970-luvulta lähtien.

Keskustelut kuntaliitoksen suurimmista mahdollisuuksista ja peloista jatkuvat joka tapauksessa vielä pitkään Pohjois-Karjalan maakunnan eteläosassa. ♦

Kiteen ja Rääkkylän kuntaliitoksen suurimmat mahdollisuudet:

1. Leveämmät hartiat

Talouden riskien kantokyky paranisi hartioiden leventyessä. Uudessa Kiteen kaupungissa olisi yhdistymisen jälkeen noin 13 000 asukasta. Kuntaliitoksen jälkeen Keski-Karjalan muodostaisivat Kitee ja noin 4 700 asukkaan Tohmajärvi. Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin vapaaehtoinen kuntaliitos toteutui 2013.

- Kunnan palvelujen tuottavuutta parantamalla ja talouden pitkän aikavälin vakautta varmistamalla turvataan tarpeen mukaiset palvelut. Silloin resursseja liikenee alueen elinvoiman kehittämiseen, Kiteen kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen näkee.

2. Ajatus kirkastuu vuorovaikutuksessa

Uudessa Kiteen kaupungissa tehtäisiin aitoa yhteistyötä, jossa vanhoista toimintamalleista valittaisiin parhaat ja kehitettäisiin niitä.

- Ihmiset huomaavat, että elämä jatkuu ja kaikki mikä arkielämässä on tärkeää, säilyy ennallaan, Kiteen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Musikka, kesk., näkee.

3. Porkkanarahoista potkua

Yhdistymisen tuki valtiolta olisi noin kolme miljoonaa euroa vuosina 2017–2019.

- Kivijalkateollisuuden ja -bisneksen lisäksi on panostettava uudenlaiseen liiketoimintaan ja esimerkiksi matkailuun, Rääkkylän valtuuston varapuheenjohtaja Tuure Hirvonen, kesk., korostaa.

- Meillä yrittäjillä ei ole kuntarajoja, Kiteen yrittäjien puheenjohtaja Esa Halttunen muistuttaa.

Kuntaliitoksen suurimmat pelot:

1. Pienempi jäisi isomman alle

Rääkkylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tapio Hämäläinen, vas., epäilee, että kuntalaisen asemaa korostava palveluperiaate ei toteutuisi tasapuolisesti kuntaliitoksessa. Muuttotappiokehitys voimistuisi erityisesti Rääkkylän puolella lähipalveluiden surkastuessa. Voimistunut muuttovirta suuntautuisi pääosin Keski-Karjalan ulkopuolelle.

Rääkkylän kirkonkylältä on vajaan 60 kilometrin ja Kiteen keskustasta lähes 70 kilometrin pituinen ajomatka Joensuuhun, joka osaltaan houkuttelee asiakkaita ja asukkaita Keski-Karjalasta.

2. Riidoille ei näy loppua

Pakkoliitoksen seurauksena muutosvastarintaa olisi molemmilla puolilla eikä se osoittaisi laantumisen merkkejä. Koko seutukunnan elinvoima olisi vaakalaudalla, kun yhteistyö ei sujuisi uudessa Kiteen kaupungissa.

- Edellisen kerran kuntaliitosaloite tuli meiltä ja kysyimme kenen kanssa voisimme lähteä neuvottelemaan. Silloin vain Kitee lähti neuvottelemaan siitä, Rääkkylän kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Laasonen, kesk., muistelee.

Liitosneuvottelut kariutuivat valtuustojen päätöksiin vuonna 2008.

3. Koko paatti uppoaa

Alijäämää vastaan taistelevan Rääkkylän taloudessa olevat riskit takauksista lähtien voisivat katkaista nykyisen Kiteen taloudellisen nousukauden taantumaan.

Tällä hetkellä molemmilla kunnilla on asukasta kohti velkaa alle maan keskiarvon, Kiteellä 1 603 euroa ja Rääkkylässä 2 149 euroa asukasta kohti.

Sote-uudistuksesta vauhtia kuntaliitoskeskusteluihin

Järvenpään ja Tuusulan kuntaliitos palasi julkiseen keskusteluun kunnanjohtajien tehtyä sen puolesta yhteisen kannanoton elokuussa. Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu ja Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen perustelivat keskusteluavaustaan sote-uudistuksella, jonka he arvioivat heikentävän rajusti kuntataloutta.

Keskusteluavaus tuotti tulosta Keski-Uudellamaalla.

- Aiheesta on käyty keskustelua, esimerkiksi lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa, Kukkonen sanoo.

- Asia on edennyt poliittiseen päätöksentekoon – valmistelua tehdään parhaillaan.

Kun kuntien tehtävistä puolet menee maakuntiin, niin ei ole perusteltua tarrautua nykyiseen kuntarakenteeseen, Kukkonen pohtii.

- Silloin asiat pitää hoitaa suuremmissa kuntayksiköissä.

Myös maantieteelliset kysymykset vaikuttavat Tuusulanjärveä ympäröivien kuntien liitospohdintoihin.

- Meillä on hienoja raja-alueita, jotka eivät tule käyttöön, kun on kaksi kuntaa. Esimerkiksi pääradan varrelta saisimme hyvää rakennusmaata käyttöön.

Vajaan 40 000 asukkaan Tuusulan ja Järvenpään yhteenlaskettu väkiluku on noin 80 000.

”Kerava ei halua yhdistyä”

Tuusulassa sovittiin aiemmin, että liitosasiaan ei palata Järvenpään kanssa ennen seuraavia kuntavaaleja.

Kunnanjohtajien keskusteluavauksen jälkeen muiden muassa Tuusulan ja Järvenpään demarit ovat sopineet kokoontumisesta miettiäkseen yhdessä liitosnäkymiä.

Tuusulan sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Merja Kuusisto, sd., kannattaa liitosselvityksen aloittamista Järvenpään kanssa.

- Ihmiset eivät kiinnitä huomiota siihen, ovatko he Tuusulan, Järvenpään vai Keravan puolella. Olemme tottuneet asioimaan tällä isolla alueella. Olen sitä mieltä, että kunnat voisivat yhdistyä. Järvenpää on Tuusulalle potentiaalinen mahdollisuus, kun Kerava ei halua yhdistyä.

Tuusulalla, Keravalla ja Järvenpäällä oli aktiivinen kolmen kunnan yhteistyöviritys liitoksen suhteen kymmenkunta vuotta sitten.

Kuntaliitoshankkeilla on ollut vuosikymmenien tulokseton perinne Keski-Uudellamaalla.

Tuure Hirvonen ja Sinikka Musikka painottavat, että asioista on keskusteltava sivistyneesti.
Tuure Hirvonen ja Sinikka Musikka painottavat, että asioista on keskusteltava sivistyneesti.

Sote-uudistuksesta vauhtia kuntaliitoskeskusteluihin

Järvenpään ja Tuusulan kuntaliitos palasi julkiseen keskusteluun kunnanjohtajien tehtyä sen puolesta yhteisen kannanoton elokuussa. Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu ja Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen perustelivat keskusteluavaustaan sote-uudistuksella, jonka he arvioivat heikentävän rajusti kuntataloutta.

Keskusteluavaus tuotti tulosta Keski-Uudellamaalla.

- Aiheesta on käyty keskustelua, esimerkiksi lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa, Kukkonen sanoo.

- Asia on edennyt poliittiseen päätöksentekoon – valmistelua tehdään parhaillaan.

Kun kuntien tehtävistä puolet menee maakuntiin, niin ei ole perusteltua tarrautua nykyiseen kuntarakenteeseen, Kukkonen pohtii.

- Silloin asiat pitää hoitaa suuremmissa kuntayksiköissä.

Myös maantieteelliset kysymykset vaikuttavat Tuusulanjärveä ympäröivien kuntien liitospohdintoihin.

- Meillä on hienoja raja-alueita, jotka eivät tule käyttöön, kun on kaksi kuntaa. Esimerkiksi pääradan varrelta saisimme hyvää rakennusmaata käyttöön.

Vajaan 40 000 asukkaan Tuusulan ja Järvenpään yhteenlaskettu väkiluku on noin 80 000.

”Kerava ei halua yhdistyä”

Tuusulassa sovittiin aiemmin, että liitosasiaan ei palata Järvenpään kanssa ennen seuraavia kuntavaaleja.

Kunnanjohtajien keskusteluavauksen jälkeen muiden muassa Tuusulan ja Järvenpään demarit ovat sopineet kokoontumisesta miettiäkseen yhdessä liitosnäkymiä.

Tuusulan sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Merja Kuusisto, sd., kannattaa liitosselvityksen aloittamista Järvenpään kanssa.

- Ihmiset eivät kiinnitä huomiota siihen, ovatko he Tuusulan, Järvenpään vai Keravan puolella. Olemme tottuneet asioimaan tällä isolla alueella. Olen sitä mieltä, että kunnat voisivat yhdistyä. Järvenpää on Tuusulalle potentiaalinen mahdollisuus, kun Kerava ei halua yhdistyä.

Tuusulalla, Keravalla ja Järvenpäällä oli aktiivinen kolmen kunnan yhteistyöviritys liitoksen suhteen kymmenkunta vuotta sitten.

Kuntaliitoshankkeilla on ollut vuosikymmenien tulokseton perinne Keski-Uudellamaalla.