tietoplus

Luomuateriat ovat kunnissa

vielä harvinaisia

Syödäänkö kunnissa luomuruokaa? Miten luomutuotanto vaikuttaa alueiden talouteen ja työllisyyteen?

LEENA VIITAHARJU

SUSANNA KUJALA

Kirjoittajat työskentelevät projektipäälliköinä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa selvitetään luomutuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia vuoden 2014 ja vuoden 2020 välillä. Vaikuttavuusarvioinnin tueksi toteutettiin valtakunnalliset kyselyt luomutuottajille sekä kuntapäättäjille. Hankkeen päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö.

Luomutuottajakyselyn vastaajista (n=840) lähes puolet uskoi luomutuotantonsa arvon pysyvän ennallaan. Runsas kolmannes vastaajista arvioi tuotantonsa arvon kasvavan vuoteen 2020 mennessä. Vain 18 prosenttia vastaajista ennusti arvon pienenevän.

Koko maan tasolla oman tilan luomutuotannon kasvuksi arvioitiin keskimäärin kolme prosenttia. Maakunnittain luomutuotannon arvon keskimääräiset kehitysarviot vaihtelivat. Suurin arvio oli Satakunnassa (+11 prosenttia) ja pienin Etelä-Pohjanmaalla (–9 prosenttia).

Kyselyn perusteella merkittävimmät tekijät, jotka vaikuttavat luomutuotannon arvon nousuun tai laskuun lähivuosina, ovat luomun kysyntä, byrokratian ja valvonnan määrä, luomutuotteiden hinta, tuotannon kannattavuus, tuet sekä tuottajan ikä.

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa

Kuntapäättäjille kohdistetun kyselyn vastaajista (n=276) suuri osa piti luomua hyvänä vaihtoehtona julkisiin elintarvikehankintoihin, mutta budjettipaineet ovat kunnissa kovat.

Elintarvikkeisiin käytettävät määrärahat ovat viime vuosina yleensä pienentyneet, ja luomu koetaan liian kalliiksi. Kotimaisuus on usein ensisijainen perusoletus hankinnoissa, mutta löytyy myös kuntia, joissa luomua käytetään jo nykyään elintarvikehankinnan kriteerinä.

Luomutuotteisiin suhtauduttiin päättäjien keskuudessa pääasiassa positiivisesti, mutta luomu myös epäilytti. Arveltiin muun muassa, että yksittäisten luomutuottajien volyymit eivät riitä kattamaan kunnallisten hankintojen tarpeita, eikä luomutuottajien myyntiverkostoja tunnettu.

Myös tuotteiden alhainen jalostusaste nähtiin mahdollisena esteenä kuntapuolelle pääsyssä, koska julkisessa keittiössä on tarvetta ennen kaikkea pidemmälle jalostetuille tuotteille.

Kuntapäättäjien mukaan Suomessa tarvittaisiin lisää luomun yleistä markkinointia, jotta painetta kuntalaisten puolelta tulisi niin paljon, että päättäjät joutuisivat oikeasti harkitsemaan luomua kunnan elintarvikehankinnoissa.

Etelä-Pohjanmaalla suurimmat vaikutukset

Kokonaisuudessaan luomutuotanto työllistää Suomessa kerroinvaikutuksineen noin 3 400 henkilötyövuoden verran. Kansantalouteen vaikutus on noin 680 miljoonaa euroa.

Talous- ja työllisyysvaikutukset eroavat selvästi eri maakuntien välillä. Suurimmat vaikutukset ovat Etelä-Pohjanmaalla, missä luomutuotanto työllistää yli 600 henkilötyövuotta ja nostaa maakunnan taloutta 100 miljoonan euron verran kerroinvaikutuksineen. Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla luomutuotannon työllisyysvaikutukset ylittävät 300 henkilötyövuotta.

Luomuhyväksytyn alan kasvu tavoiteltuun 20 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2020 mennessä johtaisi luomutuotannon vaikutusten kasvuun. Samalla kuitenkin tavanomaisen tuotannon peltoala laskisi.

Tulosten mukaan luomualan kasvun aluetaloudelliset vaikutukset eivät kuitenkaan täysin yltäisi paikkaamaan tavanomaisen alan vähenemisestä johtuvia negatiivisia vaikutuksia. Näin ollen luomualan kasvu 20 prosenttiin peltoalasta tarkoittaisi jonkin verran kustannuksia yhteiskunnalle. Tähän negatiiviseen yhteisvaikutukseen vaikuttavat muun muassa erot tuotantotapojen satotasoissa, kustannusrakenteissa sekä tukitasoissa. ♦