sote ja maakunnat

Taloudellinen

pommi?

Soten ulkoistussopimuksista uhkaa seurata kaksoislaskutus. Ulkoistussopimusten katkaisemista lainsäädännöllä harkitaan. Mahdolliseksi takarajaksi on väläytetty vuotta 2020.

Eero Karisto kuva: vesa ranta

Kuntien tekemiin sote-ulkoistussopimuksiin saattaa sisältyä suuri taloudellinen pommi.

Ikävimmät uhkakuvat sisältävät mahdollisuuden, että ulkoistussopimuksen tehnyt yhtiö laskuttaa maakunnalta kunnan asukasluvun mukaisen kiinteän korvauksen ja perustaa vastapäätä toisen toimipisteen, joka laskuttaa maakuntaa osin samoista ihmisistä asiakasluvun mukaan.

Tätä riskiä sote-valmistelijat nyt miettivät.

Asiakkaita on helppo ohjata ulkoistussopimukseen perustuvasta terveysasemasta tähän uuteen toimipisteeseen palvelun ilmapiirillä ja sisällöllä.

- Tai vaikka siirtämällä ihmisille tutut lääkärit ja muu henkilökunta uuteen toimipisteeseen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Ulkoistussopimuksen tehnyt yhtiö voisi pahimmillaan laskuttaa kunnan asukasluvun mukaan riippumatta siitä, onko sillä yhtään asiakasta. Vaikka sama konserni ei perustaisi kilpailevaa toimipistettä, mikä tahansa muu yritys voi sen tehdä.

Ongelmaa monimutkaistaa se, että sopimukset poikkeavat toisistaan eikä missään tiettävästi ole koottuna tietoa eri sopimusten sisällöstä.

Lähtökohtana on, että kuntien ja yritysten väliset sote-palveluiden ulkoistamissopimukset siirtyvät maakunnan vastuulle sen sisältöisinä kuin sopimuksiin on kirjattu, sanoo Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen.

- Koska sopimukset vaihtelevat sisällöltään, yleispätevää vastausta kysymykseesi kaksoislaskutuksesta ei voi antaa, hän jatkaa.

Hyvinvointialan liiton johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki kiistää riskin kaksoislaskutuksesta.

- Mielestäni yhteiskunta ei joudu maksamaan samoista palveluista tai samasta työstä kahteen kertaan. Ei sellaista tilannetta voi tulla, hän sanoo.

Hän pitää selvänä, että kun ulkoistussopimukset siirtyvät kunnilta maakunnille, yritysten maksuvelvollisuus säilyy samanlaisena kuin nykyisin. Palveluntuottaja maksaa, jos asiakas käyttää jonkun muun tuottajan palveluita kuten ulkopaikkakuntaiset tai valinnanvapausasiakkaat nyt.

- Ostopalvelusopimuksessa kunta määrää mihin asiakas menee ja taustalla on jo nyt kapitaatiotyyppinen korvausmalli. Selvää on, että valinnanvapaus koskee jatkossa samalla tavalla kaikkia kansalaisia, Närkki tulkitsee.

- Hienosäätöä saatetaan tarvita jo senkin vuoksi, että nämä pitkäaikaiset ja laajat sopimukset ovat syntyneet eri aikoina. Asioista selvitään neuvottelemalla, mikä on normaali menettely muutoinkin, hän sanoo.

- Kaksoislaskutusta ei synny tällä hetkellä eikä sitä ole syntymässä jatkossakaan, Närkki rauhoittelee.

Yksityiset odottavalla kannalla

Alan yksityisten toimijoiden käsitykset eivät ole yhtä selkeitä. Neuvotteluvalmiutta kuitenkin vakuutetaan.

Uutta tilannetta voi varsinaisesti katsoa vasta sitten, kun sekä sote-uudistuksen lakimuutokset että valinnanvapauden periaatteet ovat selvillä ja hyväksytty, sanoo Pihlajalinna Oy:n viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Siri Markula.

- Sopimusten hinnan kehitys on sidottu muun muassa väestön ikärakenteen, väestömäärän ja sote-palkkaindeksin muutoksiin sekä yleiseen sote-kulujen kehitykseen.

- Osassa sopimuksista valinnanvapausasiakkaiden siirtyminen muille palveluntuottajille vaikuttaa väestön määrän muutoksen kautta maakunnan Pihlajalinnan konserniyhtiölle maksamaan kokonaishintaan. Osassa sopimuksista yhtiöllä on kiinteä hinta, joka kattaa kokonaiskustannukset ja näin myös alihankinnan.

Niissä sopimuksissa pääsopimuksen hinta on kiinteä maakunnalle päin, mutta Pihlajalinnan konserniyhtiö maksaa alihankinnan kulut, kuten valinnanvapauden kautta muilla palveluntuottajilla käynnit. Vastaavasti yhtiö saa tuloina uudet valinnanvapauspotilaat naapurikunnista, Markula sanoo.

- Pihlajalinnan tavoite on saada aikaan mahdollisimman hyvä yhteistyö maakuntien kanssa. Näistä asioista varmasti neuvotellaan hyvässä hengessä, kun tilaajaosapuoleksi tulee maakunta, hän vakuuttaa.

Sopimusehdot vaihtelevat

Ulkoistussopimuksia tehneen Mehiläisen ulkoistuksista ja terveysasemista vastaavan johtajan Lasse Männistön mukaan yleensä hinta on kiinteä siten, että sitä kuitenkin tarkistetaan alaspäin, jos tuottajan hoidossa oleva väestöpohja laskee.

- Samoin tuottajalla on yleensä velvollisuus maksaa Suomessa jo nyt vallitsevan julkisen terveydenhuollon valinnanvapauden kautta muualle palveluiden käyttäjäksi listautuvien kuntalaisten kustannukset.

- Tuottajilla on varmasti valmiudet sopia hinnoittelun osalta mahdollisesti avoimeksi jäävistä kysymyksistä maakuntien kanssa, kun valinnanvapaus astuu voimaan niin, että laskutus perustuu aidosti hoidettuun väestöpohjaan.

Kuntaliitossa nähdään riski

Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) sekä Kuntaliitossa ei olla yhtä luottavaisia kuin yksityissektorilla.

Kaksinkertaisia kustannuksia syntyy, jos kunta on sopimuksessa sitoutunut esimerkiksi kiinteään asiakasmääristä riippumattomaan laskutukseen ja asiakkaat valinnanvapausmallissa siirtyvät käyttämään muita palveluita, katsoo Kuntaliiton Arto Sulonen. Asiakaskato ei siis tällaisissa tapauksissa vaikuta maksun suuruuteen.

- Lainsäädäntö ei sisällä mitään sellaisia mekanismeja, jotka velvoittaisivat kunnan kanssa ulkoistussopimuksen tehneen yrityksen maksamaan jotakin toiselle valinnanvapausyritykselle asiakkaan siirryttyä toiseen yritykseen, Sulonen kiteyttää.

Osa vastuista voi jäädä kunnille

Kuntaliiton johtava lakimies Kirsi Mononen pitää todennäköisenä, että ulkoistusopimusten irtisanomis-, purku- ja sopimussakkomääräykset laukeavat sen jälkeen kun valinnanvapaus on otettava käyttöön maakunnissa.

- Valinnanvapauslainsäädäntö tekee sopimuksista sellaisenaan käyttökelvottomia. Vaikka sopimukset siirtyvät maakunnalle, on mahdollista, että ainakin osa vastuista jää sopimusehtojen perusteella kunnille, Mononen arvelee.

- Sekin vaihtoehto on olemassa, että hallituksen esitykseen tulee sopimusten siirron osalta muutoksia. Voimaanpanolain siirtosäännöksiä laadittaessa ei valinnanvapauden sisältö ja laajuus ollut vielä tiedossa, Mononen toteaa.

Lainsäädäntö ehkä avuksi

Projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti kertoi Kuntalehdelle (Kuntalehti.fi 8.2.), että nyt tutkitaan, löytyykö lainsäädännöllisiä ratkaisuja puuttua pulmaan.

Pöystin mukaan on mahdollista säätää siirtymäaika, jonka kuluessa kokonaisulkoistustuottajien pitäisi hakeutua valinnanvapaustuottajiksi ja tulla hyväksytyiksi.

- Jos näin ei käy, lailla todetaan vanhat sopimukset päättyneeksi, Pöysti totesi Kuntalehdelle.

Yhdeksi mahdolliseksi takarajaksi on mietitty vuotta 2020.

Sekä STM että Kuntaliitto ovat suhtautuneet hyvin varauksellisesti ulkoistussopimuksiin. Viime kesänä määrättiin lailla, että uusiin ulkoistussopimuksiin on sisällytettävä irtisanomisehto.

Mahdollisten kaksinkertaisten kustannusten lisäksi sopimuksista halutaan ehkä eroon myös siksi, että ne voivat estää palvelujen järjestämisen maakunnan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti. ♦

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Rantasalmella ei nähdä

kaksoislaskutuksen

riskiä

Kaksoislaskutus tuskin on ongelma Rantasalmen tekemässä sopimuksessa, sanoo kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää.

- En mitenkään voi kuvitella, että tänne tulisi merkittävää palvelun tarjontaa. Pikemminkin on syytä pelätä, että täällä ei tulevaisuudessa ole minkäänlaista palvelua, hän sanoo ja perustelee käsitystä kunnan koolla.

Savonlinnan ja Varkauden välissä sijaitseva Rantasalmi ulkoisti sote-palvelunsa 2014 Terveystalolle kuudeksi vuodeksi.

Järvenpää huomauttaa, että sopimus on voimassa vain kaksi vuotta päällekkäin valinnanvapausmallin kanssa.

- Sitä paitsi se on niin halpa, että se on maakunnallekin hyvin edullinen.

Rantasalmella on vajaat 4 000 asukasta. Sopimuksen hinta kuudelta vuodelta on vajaat 87 miljoonaa euroa. Aikaisemmin Rantasalmi osti sote-palvelut naapurikunnilta.

Attendo Oy tuottaa Puolangan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut.
Attendo Oy tuottaa Puolangan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut.

Rantasalmella ei nähdä

kaksoislaskutuksen

riskiä

Kaksoislaskutus tuskin on ongelma Rantasalmen tekemässä sopimuksessa, sanoo kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää.

- En mitenkään voi kuvitella, että tänne tulisi merkittävää palvelun tarjontaa. Pikemminkin on syytä pelätä, että täällä ei tulevaisuudessa ole minkäänlaista palvelua, hän sanoo ja perustelee käsitystä kunnan koolla.

Savonlinnan ja Varkauden välissä sijaitseva Rantasalmi ulkoisti sote-palvelunsa 2014 Terveystalolle kuudeksi vuodeksi.

Järvenpää huomauttaa, että sopimus on voimassa vain kaksi vuotta päällekkäin valinnanvapausmallin kanssa.

- Sitä paitsi se on niin halpa, että se on maakunnallekin hyvin edullinen.

Rantasalmella on vajaat 4 000 asukasta. Sopimuksen hinta kuudelta vuodelta on vajaat 87 miljoonaa euroa. Aikaisemmin Rantasalmi osti sote-palvelut naapurikunnilta.