Pitkäaikaistyöttömien palvelut jääneet huomiotta sote- ja maakuntauudistuksissa
Valmisteilla olevassa sote- ja maakuntauudistusesityksissä pitkäaikaistyöttömien palvelut
ovat jääneet huomiotta. Lausuntokierroksella olevassa kasvupalvelulakiluonnoksessa
tämä asiakasryhmä on täysin unohdettu. Myöskään sote -ratkaisu ei vastaa pitkäaikaistyöttömien työllisyyden edistämiseen.
Pitkäaikaistyöttömien joukko tulee olemaan myös jatkossa suuri. Toimivia työmarkkinoita
pitkäaikaistyöttömien tarpeisiin ei ole olemassa, eivätkä asiakkaan itseohjautuvuuteen
ja aktiivisuuteen pohjautuvat palvelut tavoita tähän ryhmään kuuluvia. Myöskään
markkinaehtoiset toimijat eivät näyttäisi olevan kiinnostuneita tästä ryhmästä, eritoten
mikäli hankinnat ovat tulosperusteisia. Pelkona on, että maakuntamalli pirstaloi
palvelutarjontaa entisestään eikä löyhä yhteistyövelvoite takaa riittäviä palveluja henkilökohtaista tukea ja palvelujen yhteensovittamista tarvitseville työttömille.
Kunnat pitävät työllisyyttä elinvoiman avaintekijänä. Kunnat ovat myös panostaneet
työllisyyden edistämiseen sekä vahvoin henkilöstöresurssein että rahallisesti. Kuntaliiton
arvion mukaan kuntien panostus erilaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin, tukiin
ja avustuksiin oli vuonna 2015 noin 400 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnat maksoivat
408 miljoonaa euroa työmarkkinatukimaksuja. Tämä panostus on jäänyt maakunta- ja
sote -uudistuksen valmistelussa täysin huomiotta.
Vuosina 2015–2016 toteutetuissa kuntakokeiluissa todettiin palvelujen integraation
tarve ja hyöty pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden auttamisessa. Myös tulevaisuudessa
tarvitaan integroiva toimija, joka vastaa palvelujen koordinoinnista. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on esimerkki toimivasta integraattorimallista.
TYPissä kunta, Kela ja TE -toimisto yhdessä arvioivat työttömän palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen edistämiseksi tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisen edistämisestä ja seurannasta. Palvelu on henkilökohtaista, kohdennettua ja yksittäisen asiakkaan tarpeista lähtevää.
Kunnilla on oltava mahdollisuus ottaa kokonaisvastuu vaikeasti työllistyvistä monialaiseen lähestymistapaan perustuen. Hyvää ei kannata hajottaa, sillä hajottamisen myötä hukataan osaaminen ja resurssit ja pahimmassa tapauksessa myös osa näistä työttömänä olevista ihmisistä!
Kannanotto jätettiin oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille, ps., 31.3.2017.
Kannanoton allekirjoittajat:
Marita Berlin, Helsinki
Reetta Tilvis, Espoo
Ulla Hautamäki, Vantaa
Mikko Viitanen, Itä-Uusimaa
Mikko Hytönen, Keski-Uusimaa
Tuija Rantala, Länsi-Uusimaa
Sari Ilovuori, Etelä-Pirkanmaa
Tiina Leppäniemi, Länsi-Pirkanmaa
Saila Hohtari, Rauman seutu
Antti Ronkainen, Etelä-Karjala
Tarleena Rantanen, Kanta-Häme
Sanna-Mari Vihtola, Pietarsaaren seutukunta
Pia Hedman, Varkauden seutu
Anna-Liisa Lämsä, Pohjois-Pohjanmaa
Maria Silver, Varsinais-Suomi
Mia Niemi-Aho, Kymenlaakso
Tuija Keihtä, Lappi
Jenni Ketonen, Satakunta
Pirjo Oksanen, Kuopion seutu
Tanja Paasonen, Päijät-Häme
Tommi Eskonen, Tampereen kaupunkiseutu
Anu Hotokka, Mikkelin seutu
Tuija Haatainen, Pieksämäen seutu
Anna Tolvanen, Savonlinnan seutu
Tuuli Sokka-Hukkanen, Iisalmen seutu
Satu-Sisko Eloranta, Pohjois-Karjala
Mervi Paananen, Pohjoinen Keski-Suomi
Harri Halttunen, Eteläinen Keski-Suomi
Päivi Krook, Etelä-Pohjanmaa
Anu Pippola, Keski-Pohjanmaa
Kirsi Jormanainen, Vaasan seutu ja Suupohja
Anne Huotari, Kainuu
Vuokko Hjelt, Ylä-Pirkanmaa
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) johtajia
Pitkäaikaistyöttömäksi päätyy helposti, jos joutuu työttömäksi iäkkäänä. Korkea koulutus ja kymmenien vuosien työura plus osaaminenkaan ei silloin enää auta. Jo joka kolmas joutuu olemaan työtön ennen eläköitymistä. Parasta ennen – päiväys koittaa meille jokaiselle.
Terveen ja työkykyisen iäkkään pitkäaikaistyöttömän kohdalla ratkaisu ei ole TYP, mikä pahimmillaan vie työttömään tekemään minimikorvauksella työtä, josta kuuluisi maksaa palkkaa . TYP, johon pakotetaan karenssin uhalla, ei auta ongelman ytimeen, siihen, että pelkän iän vuoksi ei enää kelpaa työnantajille. Terveellä itsetunnolla varustetut kieltäytyjät pudotetaan lopulta käytännössä 40 prosenttia leikatulle toimeentulotuelle. Toimeentulotukea saa, jos realisoitavaa omaisuutta ei ole.
Suomi on monella tavalla kerjäämässä vakavia yhteiskunnallisia ongelmia.