Helsinki−Vaasa-välillä kasvukäytävä
Suomen seutukuntien elinvoimaisimpaan viidennekseen yltävät Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Seutujen elinvoimaindeksejä on analysoinut aluetutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aro Suomen kasvukäytävä ‑verkoston toimeksiannosta.
Lähelle kärkeä sijoittuivat lisäksi Porvoon ja Riihimäen seudut laajalta metropolialueelta sekä Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut. Seutukuntia on 70.
Suomen elinvoimaisimmat seudut olivat arvopisteiden mukaan Helsingin, Porvoon, Maarianhaminan, Vaasan, Turun ja Hämeenlinnan seudut.
Helsingin seutu kuului indeksin kaikilla mittareilla seutujen parhaaseen viidennekseen. Suurten kaupunkiseutujen ohella Porvoon, Maarianhaminan ja Vaasan seudut menestyivät elinvoimaisuudessa.
Lapin elinvoima parantunut
Selvityksen mukaan Suomen kasvukäytävä ulottuu elinvoimaisena käytävänä Helsingistä Vaasaan. Kuopion seudusta on tullut itäisen ja keskisen Suomen elinvoimaisin keskittymä.
– Helsingin seutu menestyi elinvoiman kaikilla mittareilla niin kuin metropolialueen pitääkin menestyä. Porvoon, Maarianhaminan ja Vaasan seudut erottuvat Helsingin jälkeen toiseksi elinvoimaisimpana ryhmittymänä, vaikka niiden vahvuudet eroavat toisistaan. Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen, Aro sanoo.
Seutujen elinvoimassa toiseksi parhaaseen viidennekseen pääsivät selvityksessä muun muassa Kokkolan, Lappeenrannan, Rovaniemen, Jyväskylän ja Porin seudut. Kolmen parhaan viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Pori−Lappeenranta‑linjan eteläpuolelle, Vaasan ja Oulun väliselle Pohjanmaiden rannikkoalueelle sekä osaan Lappia.
Lapin elinvoima on selvityksen mukaan parantunut merkittävästi 2010-luvulla lukuun ottamatta Itä-Lappia.
Idässä ja Väli-Suomessa vaikeuksia
Seutukuntien elinvoimaindeksin kahden heikoimman viidenneksen seudut sijoittuivat Itä-Lapin, Kainuun ja muun maantieteellisesti laajan Väli-Suomen alueille. Elinvoimaltaan heikoimmassa viidenneksessä oli lähinnä maakuntien reuna-alueiden maaseutuvaltaisia seutuja ja rakennemuutosalueista Varkauden seutu.
Esimerkiksi Tornionlaakson seutu sijoittui kaikissa muuttujissa ja Keski-Karjalan seutu yhdeksässä muuttujassa heikoimpaan viidennekseen.
Eteläisimmät heikompien viidennesten seudut olivat Joutsan seutu Keski-Suomessa, Pohjois-Satakunnan seutu sekä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seudut.
– Elinvoimaindeksin tulos vastaa käsitystämme Suomen kasvukäytävän kansallisesta merkityksestä. Kun elinvoimaindeksikarttaa myöhemmin vielä täydentää hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuottamalla saavutettavuudella, saadaan todella hyvä kuva maan eri alueiden kasvun ja kilpailukyvyn potentiaaleista, sanoo Suomen kasvukäytävä -verkoston projektijohtaja Anna-Mari Ahonen.
