Ihmiskaupan uhreja Nigeriasta Suomeen
Turvapaikanhakijoina on Suomessa ollut kymmeniä nigerialaisia naisia, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi ja prostituoiduiksi Eurooppaan. Asia ilmenee Maahanmuuttoviraston (Migri) tekemästä raportista, jossa käsitellään Nigerian ihmiskauppaa.
Köyhyys on merkittävin syy, joka altistaa naisia ihmiskaupalle.
Tutkija Tanja Saaren mukaan epätoivoisessa tilanteessa ihminen uskoo helposti lupauksia lastenhoitajan tai kampaajan töistä ja vaurastumisesta Euroopassa.
– Ja vaikka ei täysin uskoisikaan, hän voi kokea, että riski kannattaa ottaa, koska hänellä ei ole mitään menetettävää.
Migrin raportin mukaan suurin osa ihmiskaupan uhreista on kotoisin Benin Citystä, Edon osavaltion pääkaupungista, jossa tiedetään naisten kauppaamisesta Eurooppaan yleisesti.
– Käytännössä kaikki tuntevat jonkun, joka on mukana ihmiskaupassa uhrina, värvääjänä tai hyväksikäyttäjänä. Naiset eivät aina tiedä heitä Euroopassa odottavan työn luonnetta ennen lähtöään.
Juju on pelottava
ja velka sitoo
Juju on perinteinen uskonto Länsi-Afrikassa ja erityispiirre nigerialaisen ihmiskaupassa.
Uhrien vannomien juju-valojen avulla ihmiskauppiaat hallitsevat uhrejaan. Juju-valan rikkominen johtaisi henkimaailman rangaistukseen. Monille naisille selviää vasta kohdemaassa, että matkasta on kertynyt kymmenien tuhansien eurojen velka, joka heidän tulee maksaa ”madamelleen”.
Madame on henkilö, joka järjestää uhrien hyväksikäytön kohdemaassa.
Karut työskentelyolosuhteet tulevat naisille yleensä yllätyksenä.
– Euroopassa nigerialaisten prostituoitujen asema on erittäin heikko; he joutuvat työskentelemään kaduilla vuoden ympäri, ja myös sairaina, Saari kertoo.
Velan ja juju-valan vuoksi naiset eivät helposti käänny viranomaisten puoleen. Moni sinnittelee sietämättömissä olosuhteissa saadakseen velkansa maksettua.
– Osa pakenee esimerkiksi Italiasta muihin Euroopan maihin, kuten Suomeen.
Viisi teemaraporttia
Migrin julkaisema teemaraportti liittyy niin sanottuun Suuntaus-hankkeeseen. Suuntaus on Euroopan pakolaisrahaston rahoittama maatiedon kehityshanke.
Hankkeessa työskentelee neljä maatietotutkijaa. He etsivät ajankohtaisia teemoja Suomesta turvapaikkaa hakeneiden ihmisten puhuttelupöytäkirjoista. Aiheita julkisista lähteistä tehtyihin julkisiin teemaraportteihin on koottu yhteensä yli 300 puhuttelupöytäkirjasta. Teemaraportteja Nigeriasta, Iranista, Irakista, Venäjästä ja kansalaisuudettomista julkaistaan kevään ja kesän 2015 aikana.
