Kuntaliitto vaatii koko sote-esitystä julki
Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti julkistaa osan uudesta esityksestä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaista. Kuntaliitto vaatii koko esitystä ja vaikutusarviota julkisiksi.
Uutta julkistetuissa tiedoissa on erityisesti se, että rahoitusjärjestelmään ei ole tulossa muutoksia verrattuna hallituksen esitykseen.
Kunnilla olisi tässäkin mallissa päärahoitusvastuu väestömäärään perustuvalla ns. kapitaatiomallilla, jota on painotettu palvelutarvetekijöillä. Sen perustana on palvelutarpeesta aiheutuvat laskennalliset kustannukset.
Perustuslakivaliokunta oli edellisessä lausunnossaan huolissaan juuri kustannusten jakaantumisesta ja vaikutuksesta eri kuntien talouteen.
Valiokunta toteaa, että mikä tahansa väestömäärään perustuva rahoitusmalli aiheuttaa joka tapauksessa varsin suuria muutoksia monien kuntien laskennallisissa maksuosuuksissa.
Tasauskattoja ja siirtymäaikoja uusiksi
Ratkaisuksi perustuslakivaliokunnan huoleen valiokunta tarjoaa tasauskattojen ja siirtymäaikojen säätämistä.
Hallituksen esityksen portaittaista +/- 400 euroon/vuosi/asukas päätyvää tasauskattoa muutetaan valiokunnan esityksessä niin, että portaittain vuosina 2017—2020 päädyttäisiin +/- 200 euron/vuosi/asukas tasauskattoon.
Valiokunta antaisi kunkin alueen kunnille mahdollisuuden sopia kustannusten jaosta toisinkin tietyissä raameissa.
Valiokunta vahvistaa sen, että sosiaali- ja terveyspalveluja varten rakennetaan yksiportainen järjestelmä, mikä oli julkisesti tiedossa jo aiemmin.
Tällöin sama taso järjestää palvelut ja myös vastaa niiden tuottamisesta. Valiokunnan esityksen mukaan järjestely rakennetaan kuntayhtymien varaan.
Kuntayhtymiä tulee 19, mutta niitä voi olla myös vähemmän, jos kunnat niin päättävät.
Kuntayhtymien kesken tarvitaan valiokunnan mukaan yhteistyötä ja työnjakoa.
Valiokunta ehdottaa säädettäväksi yhteistyöalueista, joihin sosiaali- ja terveysalueiden kuntayhtymien tulee kuulua. Uusia yhteistyöalueita voi verrata jossain määrin nykyisiin erikoissairaanhoidon erityisvastuualueisiin.
Tavallaan ne vastaavat myös aiemmin kaavailtuja viittä sote-aluetta.
Päätöksenteko kuntalain mukaan
Päätöksenteko 19 alueella tapahtuisi lähtökohtaisesti kuntalain määräyksiä. Kuntayhtymille tulee valtuustot, ja kunnan edustajien äänimäärä valtuustossa perustuu kunnan asukaslukuun.
Päätöksenteossa päätöksen syntyminen edellyttää paitsi yli puolta äänistä, myös sitä, että vähintään kaksi jäsenkuntaa sitä kannattaa.
Tämä periaate on ollut jo aiemmassa versiossa. Sen ongelmaksi on todettu, että maakunnan keskuskaupunki eli suurin kunta ja pienin kunta voivat kahdestaan päättää koko kuntayhtymän asioista.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa samanaikaisesti asian käsittelyä kuulemalla asiantuntijoita ehdottamistaan muutoksista.
Valiokunnan uudesta muotoilusta lisää täällä.
Kuntaliitto pitää kiinni vaatimuksista
Kuntaliitto kiirehtii edelleen sote-lain vaikutusten julkistamista ja kuntien kuulemista.
Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta katsoi tämänpäiväisessä kokouksessaan, että sote-lakiesitys on muuttunut eduskuntakäsittelyssä niin merkittävästi, että esitys ja sen vaikutusarviot on julkaistava mahdollisimman nopeasti ja siitä on kuultava kuntia.
Kuntaliiton mukaan uudistus tarvitaan, mutta kiireessä ei pidä tehdä huonoa lainsäädäntöä.
Kuntaliitto katsoo, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan muuttama lakiesitys on lähempänä perustuslakivaliokunnan vaatimaa kansanvaltaisuutta yksiportaisen kuntayhtymämallin ansiosta, mutta siinäkin on ongelmia, joihin liitto haluaa ratkaisuja.
– Kuntaliitto edellyttää hyvän hallintotavan mukaista lainvalmistelua ja lain vaikutusten arviointia perusteellisesti ja avoimesti. Julkisten palvelujen rahoitusperiaatetta pitää noudattaa, eikä kuntien veroprosenttien eroja pidä kasvattaa niin, että talouden kantokyky vaarantuu, liitto katsoo kannanotossaan.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen kommentoi tilannetta Kunta.tv:ssä.
Painotetun kapitaation malli on aivan liian monimutkainen.
Laki on voimassa kymmeniä vuosia.
Yksinkertainen järjestelmä on kitkaton.
PERUSTUSLAKI 121 §
MAAKUNTAITSEHALLINTO
1) Suoralla vaalilla valittu valtuusto.
2) Verotusoikeus.
– Oikeus asettaa maakuntaitsehallinnon sote-budjettia vastaava kuntaveroprosentti.
3) Perustuslain 121 §:stä johdetun rahoitusvastaavuusperiaatteen mukaiset sote-valtionosuudet.
Maakunnan verotusoikeutta ei tarvita jos valtionosuudet myönnetään maakunnille eikä kunnille. Tasaus tapahtuisi ensi sijassa maakunnan sisällä. Kuntaverolla hoidettaisiin vain ne menot joihin kunta voi vaikuttaa.
Mikä ongelma on maakunnan verotusoikeudella?
Jos siinä on jokin ongelma, niin sama ongelma on sitten myös kuntien verotusoukeudella.
Ongelmana olisi kolmen eri verottajan kokonaisuuden hallinta. Kunnan verotusoikeus on perustuslaissa joten se säilyy. Valtion pitäisi tasata sairastavuuserot, ks Hidenin lausunto PeV:lle.
Ettei vain ole kysymys joidenkin tahojen tarkoitushakuisesta sumutuksesta. Sitähän on viimeiset neljä vuotta harrastettu kaikin mahdollisin tavoin.
Asiaa pitää avata enemmän.
Ruotsissa on
1) kunnilla verotusoikeus,
2) maakunnilla on verotusoikeus,
3) valtiolla on verotusoikeus.
Kysykää verotusasiantuntijoilta.
– Yksittäisillä professoreilla on aina ollut omia näkemyksiään. Hyvä niin. Monipuolista keskustelua tarvitaan juuri nyt.
Seuraava pääministeri ei voi jäädä näitten maksuosuuksien kanssa takkuamaan loputtomasti. Aikaa voi käyttää tärkeämpiin asioihin.
Muuten näiden maksuosuuksien kanssa käydään loputonta, suhteettoman suurta keskustelua.
Mitään avointa ja laajaa julkista keskustelua ei ole asiasta koskaan käyty.
Perustuslakiasiantuntijat lähtevät liikkeelle maakuntaitsehallinnosta ja verotusoikeudesta.
Tätä polkua poliitikot eivät ole halunneet selvittää.
Poliitikkoihin ei voi muutenkaan luottaa.
Valtionosuuksia annetaan perustuslain 121 §:n mukaisesti:
1) Kunnille.
2) Maakuntaitsehallinnoille.
Eikö valtionosuusuudistuksen pidä olla neutraali?
Kriteeristö piti vain muuttaa yksinkertaisemmaksi, mutta kuntien saamat euromäärät pysyvät samoina hyvin pientä toleranssivaihtelua lukuun ottamatta.
Nyt tehdyt laskelmat antavat ymmärtää, että valtionosuusuudistus ei todellakaan ole neutraali.
Jos neutraaliin tulokseen ei päästä, on palattava vanhoihin kriteereihin.
Lisäksi:
– Miksi valtionosuuskriteerit sekoitetaan, ympätään yhteen maksuosuuksien kanssa? Järjestelmästä ei tule läpinäkyvää, kaikille helposti ymmärrettävää. Kunnussa on vaikea tehdä tarkastuslaskentaa.
1) Selkeämpää on tilittää valtionosuudet neutraalisti esimerkiksi Etelä-Karjalan kuntien valtionosuustilille.
* Kunnat saavat valtiolta sen mikä niille kuuluu.
Neutraalisti tarkoittaa, että kuntien valtionosuudet ovat uudella yksinkertaistetulla kriteeristöllä euromääräisesti samat kuin olisivat olleet vanhalla monimutkaisemmalla kriteeristöllä.
– Valtionosuusuudistus voidaan jättää tekemättä, koska kuntien saamat euromäärät ovat samat. Vanhalla järjestelmällä laskenta vain on monimutkaisempaa, koska kriteerejä on niin paljon. Euromäärien tulee olla samat ennen ja jälkeen uudistuksen.
2) Etelä-Karjalan kunnat tilittävät nykyisen perussopimuksen laskentatavan mukaiset maksuosuudet Eksoten budjettitilille.
* Kunnat maksavat Eksotelle sen, mikä niiden yhdessä sovitun perussopimuksen mukaan kuuluu maksaa.
Kommentteja?
Valtionosuuksien tarkoitus on turvata yhdenvertaiset julkiset palvelut siten että erot kuntalaisten verorasituksessa maan eri osissa ja kunnissa ovat kohtuulliset.
Erot kuntien veroprosenteissa ovat jatkuvasti kasvaneet. Sote-uudistus näyttäisi kasvattavan niitä entisestään. Siksi malli on pantava uuteen valmisteluun ja tämä suunta on saatava kääntymään.
Puolueella on ideologinen syy jarruttaa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tällä hetkellä toimivan rahoitusmallin käyttöön ottoa kaikissa maakunnissa. Tämän seurauksena sote kaatuu perustuslakivaliokunnassa.
Rahoitusmallin kanssa halutaan pelata poliittista peliä yhdessä EK:n kanssa vaalien jälkeen.
Suomen kuntatalous menettää vuosittain 1,8-2,6 miljardia euroa puolueen ideologisen viivyttelyn ja Eksote-mallin vastustamisen tähden.
Kevät ja toukokuu 2015
Kainuussa tehtiin soten pioneerityö. Sote on toiminut jo kymmenen vuotta.
Eksoten perustamismallilla Kainuun sote ja Eksote voidaan ottaa käyttöön vapaaehtoisesti voimassa olevalla lainsäädännöllä kaikissa maakunnissa.
Eksote on 100-prosenttisesti perustuslaillusesti itsehallinnollinen kuntayhtymämuotoinen sote-integraattori, jolla on perustuslaillinen rahoittaja-järjestäjä-status jo vuodesta 2010 lähtien.
Keväällä 2015 perustetaan Eksote-mallilla ja Eksoten maksuosuuksien laskentatavalla, nykyisillä valtionosuuksilla, vapaaehtoisia maakunnallisia sote-piirejä.
Kun soten koko lainsäädäntö on kaikin puolin, kaikessa rauhallisuudessa saatu täysin valmiiksi, valuviat ennen sote-lakien hyväksymistä poistetuksi, niin lakien voimaan astuessa ne otetaan käyttöön Kainuun sotessa Etelä-Karjalan Eksotessa sekä kaikissa vapaaehtoisesti perustetuissa maakunnallisissa sosiaali- ja terveyspiireissä.
18 VAPAAEHTOISTA ”EKSOTEA”
– Tällä saavutetaan 1,8-2,6 miljardin euron säästöt, kun koko rationalisointipotentiaali, laadusta tinkimättä, on otettu käyttöön.
Kaks.fi Sote-kustannuksista voidaan säästää 1,8-2,6 miljardia euroa
http://www.kaks.fi/node/7657
– Edellyttää, että kaikissa maakunnissa SÄHÄKÄSTI JA AUTOMAATTISESTI heti alusta lähtien ja jatkuvasti päivittäin parannetaan toimintaa parhaimman tunnetun operaattorin tasolle. Normeja ja ohjausta on turha odottaa.
STRATEGISEEN hallitusohjelmaan ja sen toteutumiseksi hallitulla aikataululla:
1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) järjestämislaki sekä PL 19 §:ää että PL 121 §:ää noudattamalla.
– Kuntien järjestämät ja rahoittamat sosiaalipalvelut.
– Maakuntien järjestämät ja rahoittamat sote-palvelut.
– Kuntien ja maakuntien operoimat palvelu, jotka valtio rahoittaa kokonaan.
– – Esimerkiksi valtio rahoittaa kokonaan vanhusten julkisen palvelun kotihoidon ja laitoshoidon. Hoidetaan niin, että ei synny osaoptimointia.
– Valtion kokonaan järjestämät ja rahoittamat sairaalapalvelut.
– – Esimerkiksi vaativat leikkaussairaalapalvelut, jotka sijoitetaan rationaalisesti ja logistisesti eri yliopistosairaaloihin ja maakuntien keskussairaaloihin.
1.1) Suomen julkista taloutta rasittava OSAOPTOMOINTI poistuu, kun maakuntien ja kuntien sote-palvelut sekä työterveyspalvelut ylittävät maakunnittain operoitavienn hoitoketjujen rajapinnan.
– Rajapinnan ylittäneet ovat yhden tahon hallinnassa, jolloin mikään taho ei voi siirtää kustannuksia toisten tahojen tai Kelan maksettavaksi.
1.2) Laatu, tuottavuus, hoidon vaikuttavuus
Eduskunta säätää seuraavien 25 vuoden aikana ainoastaan sellaisia lakeja, jotka parantavat sekä tuottavuutta että laatua.
Valtakunnallinen laatu- ja tuottavuusrekisteri
Laatun ja tuottavuuden standardien käsikirja
– Kunnat ja maakunnat ottavat mielellään käyttöön palvelun laatua ja tuottavuutta parantavia standardeja, kunhan valtion ja kuntien tulehtuneet suhteet korjataan.
– Lähiterveyspalveluja korostetaan, ja niitä pidetään yllä uuden, koko maan kattavan, maakunnallisen sote-integraation säästöillä, jotka tulevat tuottavuudesta laadusta tinkimättä.
– Ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut standardoidaan: Valtion taloudellisen tarkastusviraston hyväksymiä ja valvomia.
– Nopean toiminnan erikoissairaanhoidolla estetään hoidon aloituksen viivästyminen, josta seuraa tarpeeton hoitoajan pitkittyminen: standardoidaan. Ei tarkoita normiohjausta, vaan päinvastoin terveen maalaisjärjen käyttöä.
– Tehokkaalla kuntoutuksella saavutetaan kustannussäästöjä ja asiakastyytyväisyyttä.
2) Soten rahoituslaki sekä PL 19 §:ää että PL 121 §:ää säntillisesti noudattamalla.
RAHOITUSPERIAATE – kaikkien puoluejohtajien silmäterä
– Perustuslain 121 §:stä – kuntien ja maakuntien itsehallinnosta – perustuslakivaliokunta on johtanut rahoitusperiaatteen.
– Valtioneuvoston, eduskunnan ja virkamiesten on noudatettava perustuslaista johdettua rahoitusperiaatetta säntillisesti.
– Valtionosuudet maksetaan rahoitusperiaatteen mukaisesti – sekä perustuslain 19 § että 121 § toteutuvat kauniilla tavalla.
– Koko Suomessa toteutuvat yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kun rahoitusperiaatetta ja perustuslakia kunnioittavat tulevaisuuden valan vannoneet pääministerit, vastuuministerit sekä koko kansamme edustajat.
– – Yhtä pitkät – standardoidut – jonotusajat kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä valtion järjestämiin ja rahoittamiin vaativiin leikkauksiin, toteutuvat.
– – – Käytetään täsmärahoitusta, korvamerkittyjä valtionosuuksia erityisen hyvin perustelluissa tapauksissa.
Keksikää lisää