Suomeen tulee tänä vuonna arviolta 7 000 turvapaikanhakijaa, kun määrä koko viime vuonna oli 3 600.

Sisäministeriöstä ylijohtaja Jorma Vuorio kertoi Kuntalehdelle, että juhannusviikolla turvapaikanhakijoita tuli yli 200. Pääosa heistä oli lähtöisin Somaliasta ja Irakista.

– Turvapaikanhakijoiden määrä on ollut viime aikoina rajussa kasvussa. Jos määrä säilyy näin suurena, loppuvuoden aikana tulee noin 4 800 hakijaa, Vuorio sanoo.

Käytännössä noin puolelle turvapaikkaa hakevista lupa myönnetään, minkä jälkeen heille etsitään sijoituspaikka kunnista.

Välimeren kautta
Eurooppaan

Välimeren maissa on käynnissä laaja turvapaikanhakijoitten muuttoaalto.

Ylijohtaja Vuorio toteaa, että yksistään Unkariin on tullut tänä vuonna 50 000 turvapaikanhakijaa Afrikan maista.

– Välimeren kuohut lyövät nyt tänne Pohjolan perukoille asti.

Sisäministeri Petteri Orpo, kok., osallistui oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokoukseen juhannuksen alla Luxemburgissa, jossa sisäministerit päivittivät Välimeren turvapaikanhakijoiden tilannetta ja EU-maiden välille suunniteltua turvapaikanhakijoiden sisäistä siirtojärjestelmää, joka jakaisi vastuuta turvapaikanhakijoista tasaisemmin EU-maiden välillä.

Erityisesti Italia ja Kreikka ovat poikkeuksellisen suuren maahanmuuttopaineen kohteena. EU-komissio on ensimmäistä kertaa esittänyt, että käyttöön otettaisiin EU:n perussopimukseen kirjattu hätätilamekanismi, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun kolmansista maista saapuu unionin alueelle niin suuri maahantulijoiden määrä, että vastaanottajamaiden maahanmuuttopaine kasvaa kohtuuttoman suureksi.

Suomi: Hätätilapykälät
vain tilapäisiä

Suomi on linjannut, että hätätilapykälän mahdollistamat väliaikaiset toimenpiteet voivat olla vain poikkeuksellisia sekä ajallisesti ja määrällisesti rajattuja ja selkeästi perusteltuja. Suomi myös korostaa sitä, että turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen tulee perustua vapaaehtoisuuteen.

Komission sisäisiä siirtoja koskeva päätösehdotus koskee yhteensä 40 000 Italiassa ja Kreikassa turvapaikkahakemuksen jättänyttä ihmistä seuraavien kahden vuoden aikana.

Väliaikaiseksi tarkoitettua järjestelyä sovellettaisiin käytännössä kansainvälistä suojelua tarvitseviin syyrialaisiin ja eritrealaisiin, jotka ovat saapuneet Italiaan tai Kreikkaan 15.4.2015 jälkeen tai saapuvat näihin maihin järjestelmän käynnistämisen jälkeen.

Tulijat jaettaisiin jäsenmaiden kesken väkilukuun, bruttokansantuotteeseen, turvapaikkahakemusten ja uudelleensijoitettujen pakolaisten määrään sekä työttömyysasteeseen suhteutetun jakoperusteen mukaisesti.

Suomelle osoitettavien siirtojen kokonaismäärä olisi tämän hetkisten laskelmien mukaan noin 800 ihmistä kahden vuoden aikana.

Kunnilta varautumissuunnitelmat
myös laajamittaiseen muuttoaaltoon

Ely-keskukset ovat sisäministeriön kanssa pyytäneet kuntia tekemään myös suunnitelmat siltä varalta, että Suomeen kohdistuisi laajamittainen maahanmuutto. Kuntien tulee etsiä ja luetteloida maahanmuuttoviranomaisten käyttöön hätä- ja tilapäismajoitukseen kelpaavia tiloja.

Kuntia on pyydetty tekemään aiesopimukset viimeistään elokuussa.

Maahantulon käsittelyssä ja pakolaisten sijoittamisessa olisi mukana kuntien ohella koko viranomaiskenttä: sisäministeriö, ELY-keskukset, poliisi, puolustusvoimat sekä vapaaehtoisia järjestöjä.

Kunnilta pyydetyn varautumissuunnitelman pohjana on Uudellamaalla 11 400 majoituspaikkaa ja koko maassa yhteensä 80 000 paikkaa.

– – –

 

 

 

 

Faktat – EU:n vastauksia pakolaistilanteeseen

Välimeren pakolaistilanne uhkaa kriisiytyä, koska Etelä-Eurooppaan kohdistuu kova maahanmuuttopaine sotaa käyvistä maista. Välimeren yli tuli vuonna 2014 noin 220 000 ihmistä. Tänä vuonna kesäkuuhun mennessä meren yli oli tullut lähes 90 000 maahantulijaa. Välimerellä tapahtuneissa onnettomuuksissa on kuollut tuhansia ihmisiä.

Euroopan komissio julkisti toukokuussa 2015 muuttoliikeagendan, jossa esitetään konkreettisia toimenpiteitä Välimeren kriisin ratkaisemiseksi ja onnettomuuksien estämiseksi. Lisäksi agendassa esitetään toimia, joilla pyritään lähivuosina parantamaan muuttoliikkeen hallintaa Euroopassa.

Muuttoliikeagendassa esitetyt välittömät toimet ovat:

EU:n läsnäolon vahvistaminen Välimerellä ihmishenkien pelastamiseksi. Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimien merivalvontaoperaatioiden toiminta-aluetta laajennetaan keskisellä ja itäisellä Välimerellä ja niiden rahoitus kolminkertaistetaan. Tavoitteena on auttaa etulinjassa olevia maita rajavalvonnassa ja osallistua merihätään joutuneiden ihmisten pelastamiseen.

Salakuljettajaverkostojen torjuminen. Ihmissalakuljettajien toimintaa vaikeutetaan mm. takavarikoimalla ja tuhoamalla salakuljettajien veneitä.

EU:n sisäiset siirrot. Euroopan komissio esittää, että Italiaan ja Kreikkaan saapuvia turvapaikanhakijoita jaettaisiin tasaisemmin jäsenmaiden välillä ja siirrettäisiin tietyin jakokriteerein muihin jäsenmaihin.

Uudelleensijoittaminen eli kiintiöpakolaisten vastaanotto. Kiintiöpakolaiset valitaan yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön kanssa. Uudelleensijoittamisella voidaan tarjota pakolaisille turvallinen ja laillinen väylä Eurooppaan.

– – –

Linkki sisäministeriön perusmuistioon komission ehdotuksesta EU:n sisäisten siirtojen toteuttamiseksi:

Muistio turvapaikanhakijoista

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä