Tampere tylynä hallituksen maakunta- ja sote-suunnitelmille
Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen vakuutti, että suurten kaupunkien erityisaseman korostaminen ei ole selän kääntämistä maakunnallle.
Tampere otti selkeän kielteisen kannan useisiin hallituksen sote-uudistusta koskeviin keskeisiin periaatteisiin.
Lausunnossaan kaupunki vastustaa sote-uudistukseen sisällytettyä periaatetta, että palvelujen järjestäminen ja tuottaminen pitää erottaa toisistaan.
Samoin Tampereen valtuusto päätti maanantaina, että se ei kannata maakunnille suunniteltua yhtiöittämisvelvollisuutta, kun maakunta hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä.
Tampere haluaa, että myös kunnat voivat tuottaa sote-palveluja, toisin kuin hallituksen esityksessä katsotaan.
Kannanotot syntyivät äänestyksen jälkeen, äänin 41−24. Ne vastaavat suoraan Kuntaliiton linjauksia.
Yksimielinen Tampereen valtuusto sen sijaan oli siitä, että suurten kaupunkikeskusten erityisasema pitää ottaa maakuntauudistuksessa huomioon. Pääkaupunkiseutu on saamassa erityisaseman, joka koskee lähinnä työ- ja elinkeinoasioita.
Erityisaseman sote-asioissa hallitus on tyrmännyt.
Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström, ps., arveli aiemmin päivällä, että pääkaupunkiseudulle kaavailtua erityisasemaa ei myönnetä muille suurille kaupungeille.
Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen, kok., kertoi Tampereen valtuustolle, että kuuden suuren kaupungin johtajat valmistelevat yhteistä kannanottoa, jolla yritettäisiin vielä vaikuttaa asiaan.
Yksinkertainen, selkeä sosiaali- ja terveyspalvelu (sote) Suomen kuntien asukkaille (PeL 121 §)
Suomen kuntien asukkaille kaikkein yhdenvertaisin sekä perustuslaillisen kansanvaltainen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus onnistuu erinomaisesti:
— perustuslaillisesti verotusoikeudellisten, itsehallinnollisten 20 sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (PeL 121 § 4. momentti) perussopimuksella muodostamien 20 sote-sairaanhoitopiirin kuntayhtymän mallilla. (Professorit: Älkää jankuttako vaalitavasta! Tulee kalliiksi kuntien asukkaiden nykyisille ja tuleville sote-kuntayhtymien taloudelle ja itsehallinnolle. Kuntaliitto ja Kokoomus: Älkää jauhako kuntaliitoksista! Tulee Suomen kansantaloudelle kalliiksi. Keskustapuolue: Älkää jankuttako 18 valtion aluehallinnosta! Maan hallitukset ja sote-projektijohtajat: Lopettakaa oman ”kornisti strategisen” soten valmistelu!).
_
Kun kaikki 20 sote-sairaanhoitopiiriä on saatu perustetuksi vuoden 2016 loppuun mennessä, tai viimeistään vuoden 2017 aikana, niin jäsenkuntien (PeL 121 § 1. momentti) etu on toiminnan käynnistyessä
1) säilyttää yhdenvertaiset tai paremmat palvelut omassa kunnassa suhteessa muihin Suomen kuntiin ja 20 sote-sairaanhoitopiiriin nähden
2) 20 perustuslaillista, kansanvaltaista sote-sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ottavat itsehallinnollisesti itselleen sopivat sekä jäsenkuntien taloutta vahvistavat parhaat käytännöt käyttöön.
Viiden yliopistosairaalan tehtävä on pitää internetissä taulukkomuotoista tietokantaa kaikista tunnetuista parhaista käytännöistä sekä kuntayhtymä- että kuntakohtaisesti niiden käyttöön otosta. Yliopistosairaaloilla on opetustehtävä ja koordinointitehtävä.
Lempeä valtio (ei Sipilän änkyrä Oy Ab) motivoi ja palkitsee ruhtinaallisesti
— parhaista innovaatioista 20 sote-sairaanhoitopiirin jäsenkuntia
— parhaan sote-kuntayhtymän laadusta ja hoidon vaikuttavuudesta
— 20 itsehallinnollisen verotusoikeudellisen sote-sairaanhoitopiirin vuosibudjetoinnin kustannustason lähentymisestä aloitusvuodesta laskien taannehtivasti vuodesta 2010 lähtien sekä perustamisvuodesta lähtien bonuksin:
A-ryhmä, nykyiset 5 tuottavuudeltaan parasta sote-sairaanhoitopiirin kuntayhtymää:
— vuosibudjetoinnin taso 2800 euroa per asukas vuoteen 2020 mennessä
B-ryhmä, nykyiset 15 tuottavuudeltaan heikointa:
— vuosibudjetoinnin taso 3200 euroa per asukas vuoteen 2020 mennessä
— siirtyminen A-ryhmän bonuksiin.