Vantaalta kriittinen maakunta- ja sote-lausunto
Vantaa vaatii maakuntien eron ottamista huomioon maakunta- ja sote-uudistuksessa. (Kuva: Ville Miettinen)
Vantaa antoi hyvin kriittisen lausunnon hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksesta. Yksityiskohtaisiin kysymyksiin ehdotuksen osien tarkoituksenmukaisuudesta Vantaa vastasi hyvin monessa tapauksessa kielteisesti.
Vantaa vaatii pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erityisaseman huomioonottamista uudistuksessa. Yhdeksi huomioonotettavaksi tekijäksi lausunnossa nostetaan pääkaupunkiseudun erityisasema maahanmuuttajien kotouttamisessa ja segregaation torjunnassa.
Vantaa on huolissaan uudistuksen talousvaikutuksista.
Lausunnon mukaan uudistus aiheuttaa siirtymäkaudella merkittäviä lisäkustannuksia, pääasiassa palkkaharmonisoinnin takia, ict-kustannuksissa sekä tulevien yhtiöiden pääomittamisessa ja käyttöpääoman turvaamisessa.
Vantaa muistuttaa, että riskinä on myös nykyisen kunnallisen eläkejärjestelmän kestäminen, jos sote-henkilöstö siirtyy muiden eläkejärjestelmien piiriin.
Kokonaisarviota taloudellisista seurauksista ei Vantaan arvion mukaan voi tehdä.
Yhtiöittämisvelvoite voi levitä
Maakuntien tehtävissä ja hallinnossa Vantaa näkee runsaasti ongelmia, samoin kunnan ja maakunnan toimien rajapinnassa. Pahimmillaan uusi järjestelmä johtaisi Vantaan lausunnon mukaan siihen, että kunnan vapaa-ajan, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoimen palveluja joudutaan yhtiöittämään kilpailuneutraliteetin vuoksi.
– Järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen ehdotetulla tavalla johtaa monimutkaiseen ohjausjärjestelmään, jonka käytännön toteutus on haasteellista.
– Perinteinen tilaaja-tuottajamalli on osoittautunut käytännössä raskaaksi ja kustannuksia lisääväksi tekijäksi palvelujen tuotannossa. Toimintamallin käytännön toteutus on osoittautunut haasteelliseksi, vie aikaa ja voimavaroja eikä välttämättä tuo vastaavaa taloudellista hyötyä, Vantaan lausunnossa todetaan samoin kuin monien muidenkin kuntien.
– Esitetyssä muodossa toteutuessaan uudistus heikentää olennaisesti Vantaan kykyä vastata jäljelle jäävistä velvoitteistaan, kykyä rahoittaa vapaaehtoisia palveluja sekä erityisesti kykyä investoida nykyisessä määrin kaupungin ja sen infrastruktuurin ml. liikennejärjestelmän kehittämiseen, lausunnossa katsotaan.
