Oikea taloustieto auttaa tekemään oikeita päätöksiä
Oikean taloustiedon saamisella on suuri merkitys, kun kunnissa ja kuntayhtymissä suunnitellaan tulevia askelia talouden suhteen. Kuntien talousihmisiä on viime aikoina puhuttanut ja myös työllistänyt paljon tulorekisterihanke. Ongelmat tulorekisterin käyttöönotossa säteilevät moneen suuntaan.
-Oikealla talouden tilastotiedolla on suuri merkitys myös kunta-valtio-suhteeseen. Jos päätöksiä tehdään valtion suunnalla virheellisen tai puutteellisen tiedon perusteella, niin ne virheet näkyvät kuntataloudessa. Oikean taloustiedon saanti päätöksenteon tueksi on ensiarvoisen tärkeää, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio painottaa.
Kunnissa seurataan omaa taloutta hyvinkin tarkkaan, mutta ongelmia koituu, kun kuntayhtymistä tulevia maksuja sovitellaan omiin menoraameihin. Kesän kynnyksellä tuleviin ensimmäisiin taloustietoihin ei välttämättä ennätetä reagoida kuin syksyllä ja silloin on jo vuosi lähes taputeltu.
-Kuntayhtymien suhteen kunnissa eletään alkuvuosi ikään kuin sumussa, jos oikeaa ja tarkkaa taloustietoa ei ole tarjolla. Esimerkiksi edellisen vuoden lopulliset alijäämät tulevat tietoon myöhään ja niihin ei ennätetä reagoida. Sama on tilanne kuluvan vuoden alijäämäkertymien suhteen, Punakallio kertoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Liikkuvaan maaliin huono osua
Kuntaliiton erityisasiantuntija Minnamaria Korhonen tuntee hyvin kuntien talousraportoinnin tämänhetkiset haasteet. Muun muassa Sipilän hallituksen kariutunut sote- ja maakuntauudistus sekä matkan varrella täsmentyneet tietotarpeet ja siitä johtuva julkisen hallinnon suositusten keskeneräisyys ovat on osaltaan muuttaneet Kuntatieto-ohjelman mukaisen talousraportoinnin tilannetta moneen kertaan.
-Osa kunnista on miettinyt talousraportoinnin automatisointia jo tosi pitkään, mutta läheskään kaikki kunnat eivät samassa tilanteessa ole. Sote- ja maakuntauudistuksen kariutuminen on myös osaltaan vaikuttanut kuntakentän valmistautumiseen asiaan. Erityisesti maakuntien liitoille tämä tuli nyt täysin uutena asiana, johon pitää varautua. Liikkuvaan maaliin on vaikea osua, Korhonen kuvailee.
Joka tapauksessa viime viikkojen soitot Kuntaliiton asiantuntijoille kertovat omaa kieltään siitä, että tilanteeseen on havahduttu.
-Nyt on tilanne selvästi tullut kunnissa ja kuntayhtymissä ajankohtaiseksi. Kysymyksiä tulee paljon ihan perusasioihin liittyen, Korhonen kertoo.
Tulorekisterin laajennus lykkäytyy osittain
Kuntien talousihmisiä on viime aikoina puhuttanut ja taatusti myös työllistänyt paljon tulorekisterihanke.
-Monessa kunnassa on ajateltu asiaa tietoteknisenä asiana, jonka palveluntuottaja hoitaa. Kuntakenttä ei ole vielä kokonaisuudessaan valmistautunut asiaan riittävällä vakavuudella. Tulorekisterin mukanaan tuoman muutoksen pitää näkyä talousosastolla kaikessa toiminnassa, Minna Punakallio arvioi.
Tänään valtiovarainministeriö tiedotti, että tulorekisterin laajennuksen aikataulua muutetaan. Ministeriö alkaa valmistella lakimuutoksia, jotka lykkäisivät eläkkeiden ja etuuksien ottamista mukaan vuoteen 2021. Palkkatietojen käyttäjäjoukko laajenisi kuitenkin suunnitellusti ensi vuonna niin, että mukaan tulevat muun muassa työttömyyskassat, KEHA-keskukset, aluehallintovirastot, vakuutusyhtiöt, kunnat ja Tilastokeskus.
-Se oli varmasti oikea päätös. Viestit kentältä ovat kertoneet, että kaikkia tilityksiä niin yrityksiltä, kuin julkiselta puolelta ei ole saatu läpi. Tulorekisterin käyttöönotossa on ollut isoja ongelmia ja esimerkiksi Kevalla maksutuotot ovat jäljessä, pääekonomisti Minna Punakallio arvioi.
Aiheesta enemmän tämän päivän Talous-torstaissa (poikkeuksellisesti tiistaina)
