Yli 40 vuoden kuntauran tehnyt Tuomo Lehtiniemi: Some-meteli vaikuttaa liian voimakkaasti kuntien päätöksentekoon

Lappajärveläiset joivat kunnanjohtaja Tuomo Lehtiniemen lähtökahvit maanantaina. Vaasan kauppakorkeakoulusta laskentaekonomiksi valmistunut Lehtiniemi tuli Lappajärven kuntaan tammikuussa 1979 taloussihteeriksi, ja on ollut sen jälkeen siellä kunnankamreerina, hallintojohtajana, väliaikaisena kunnanjohtajana ja lopuksi seitsemän vuotta kunnanjohtajana.

Noin vuoden verran 1990-luvun alussa Lehtiniemi toimi kuntatarkastajana. Kauhavan kaupungin hallintojohtajana hän oli maaliskuusta 2007 elokuuhun 2012.

Mikä yksittäinen asia työvuosien ajoilta on jäänyt erityisesti mieleen?

– Kylpylä Kivitipun vaiheet Lappajärvellä. Sen rakentaminen 1980-luvun lopulla ja Lappajärven kunnan suuri panostus siihen. Myöhemmin Kivitippua koetteli lama. Vuosina 2015-2016 se toimi vastaanottokeskuksena. Nyt on edessä kylpylän uusi tuleminen peruskorjattuna ja yrityspohjalta.

Mitä ajattelet kunta-alan yleisestä kehityksestä työurasi aikana?

– Kunnallinen päätöksenteko on muuttunut. Pienen porukan ylläpitämä some-meteli vaikuttaa päätöksentekoon turhan voimakkaasti. Asiantuntemus on menettänyt merkitystänsä, ja nykyään lähes jokainen asiasta jotakin googlettanut haluaa esiintyä alan asiantuntijana. Varsinaisen pelikentän tuntemus ja sen hallinnan kokemus unohdetaan, kun siihen yritetään sovittaa nettiselaimesta hakemalla saatuja ”totuuksia”.

– Toinen liittyy talouden muutokseen. Valtionosuuksien muutoksilla ja valtion toimenpiteillä on turhan suuri painoarvo kuntatalouden kehityksessä. Kunnissa kaivataan vakautta ja valtion selvää vastuuta.

Kuinka ratkaisisit kunta-alan ikuisuuskymyksen, sote-uudistuksen?

– Pienten ja ikääntyvän väestön kuntien kannalta sote on ehdottomasti saatava laajemmille harteille. Lappajärven kaltainen kunta on vuosikymmeniä lähettänyt lukion kautta nuoria yliopistoihin valmistumaan ammatteihin, joissa ei ole töitä kotikunnassa. He ovat sitten ”terveen elämänsä ajan” kerryttäneet verotuloja kasvukeskuksissa, ja osa on palannut kotikuntaan Euroopan suurimman kraatterijärven rannalle viettämään turvallisia eläkepäiviä. Näin Lappajärvi on sekä kasvattajaseura että iän tuomien sote-kustannusten maksaja, mutta verotulohyöty menee pääosin muualle.

– Kunnat voisivat oikeasti satsata eläkeläisten houkutteluun ja heidän palvelujensa vapaaehtoiseen parantamiseen, ellei sote-kustannuksilla olisi suoraa vaikutusta kunnan talouteen.

Uskotko kunnanjohtajamallin vielä kestävän pääsääntönä kuntahallinnossa vai siirtyvätkö kunnat isojen kaupunkien peesissä pormestarimalliin? Mitä mieltä olet pormestarimallista?

– Pikkukuntien pieni organisaatio vaatii kaikkien ammattitaitoisen työpanoksen lisättynä hyvillä luottamushenkilöillä, joten malli jäänee suuriin kuntiin. Pienessä kunnassa kunnanjohtajan pitää olla ammattijohtaja, poliittinen pormestari ei sitä aina ole. Pormestarimalli saattaa sopia suuremmille paikkakunnille, jossa laajempi organisaatio kattaa poliittisemmin suuntautuneen kuntajohtajan organisaatioon mahdollisesti jättämän aukon.

Mitä kunta-alan käytäntöjä pitäisi ehdottomasti panna uuteen uskoon?

– Kuntajohtamista veisin enemmän yritysjohtamisen suuntaan valtaa ja vastuuta lisäämällä. Luottamushenkilöiden vastuualue olisi päättää suunnista ja strategioista, ei puuttua strategian toteuttamisen yksittäisiin tapoihin.

– Kuntien itsehallintoa lisäisin. Esimerkiksi ELY-keskuksella on liian suuri valta kaavoituksessa ja maankäytön ohjauksessa. Kuntiin ja niiden harkintavaltaan pitäisi luottaa enemmän. Kuntien päätöksentekoa pitäisi näissä asioissa vain ohjeistaa selkeästi ylemmältä taholta, mutta kuntien käytännön ratkaisut pitäisi pääosin jättää rauhaan ja kuntien harkinnan varaan.

Mitä teet eläkepäivillä? Lähdetkö synnyinkuntasi kuntapolitiikkaan?

– Politiikkaan en lähde. Jatkan vuosikymmenien harrastuksenani, ajoittain puolittaisena ammattinakin ollutta taidemaalausta, pari näyttelyäkin on jo sovittu. Ehkä jotakin seurakuntakuvioita ja hengellistä musiikkia laulaen ja kitaraa soittaen. Sitten tietenkin veneilyä, kalastusta, marjastusta, golfia ja muuta liikuntaa sekä matkustelua. Ja polttopuitahan ne vanhat miehet ainakin tekevät.