Kulmuni haluaa vahvistaa seutukaupunkeja – seutukaupungit valmiita yhteistyöhön
Elinkeinoministeri Katri Kulmuni haluaa seutukaupunkien kautta vahvistaa koko Suomen elinvoimaa. (Kuva: VN/Kimmo Räisänen)
Keskustan puheenjohtajuutta tavoitteleva elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) on viime aikoina liputtanut vahvasti seutukaupunkien puolesta. Helsingissä järjestetyssä Seutukaupunkifoorumissa puhunut Kulmuni haluaa kehittää koko Suomea tasapainoisesti.
-Ajattelen, että meidän poliitikkojen tehtävä on puolustaa heikompia. Se tarkoittaa niin heikommassa asemassa olevia ihmisiä kuin heikompia alueita. Koko Suomen tasapainoinen kehittäminen on koko kansakunnan etu, totesi elinkeinoministeri Katri Kulmuni.
Viime viikolla ilmestyneessä Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Kulmuni lupaili seutukaupungeille lisää aluekehitysvaroja. Menettäjinä olisivat hänen laskelmissaan suurimmat kaupungit, jotka pärjäävät ministerin arvion mukaan muutenkin.
-Painopiste siirtyy nyt seutukaupunkeihin maakuntien keskuskaupungeista, esimerkiksi Kuopiosta Varkauteen, Kulmuni sanoi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Nyt iso osa rahasta jää suurimpiin kaupunkeihin, vaikka sen olisi syytä valua eteenpäin pienemmille kaupungeille, missä hyöty-panossuhde on vahvempi, Katri Kulmuni arvioi lehtihaastattelussa.
Samaan pöytään isojen kanssa
Aktiivinen seutukaupunkiverkoston toimija, Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen ei halua lähteä vastakkainasetteluun suurten kaupunkien kanssa, vaikka ministeri olisikin valmis rahavirtoja vähän toisella tavalla ohjaamaan.
-Me emme halua mitään vastakkainasettelua suurten kaupunkien kanssa. Päinvastoin, me olemme valmiita tapaamaan ja tekemään yhteistyötä Jan Vapaavuoren ja suurten kaupunkien C21-verkoston kanssa. Minä voin kutsua heidät Laitilaan, mutta voimme tavata vaikka Helsingissä Kuntatalolla, Luukkonen lupaa.
-Olemme ojentamassa yhteistyön kättä eri niin suurille kaupungeille, ministeriöiden ja virastojen kanssa. Seutukaupungit ovat myös se tekijä, joka linkittää suuret kaupungit ja maaseudun pienet kunnat, Johanna Luukkonen jatkaa.
Ei kaikkea samaan sapluunaan
Yhteistyön ohella Johanna Luukkonen kaipaa erilaisia toimia erilaisilla alueilla. Koko maata ei voi kehittää samalla suunnalla. Asiat muuttuvat, jos kaupunki on iso tai pieni, etelässä tai pohjoisessa, idässä tai lännessä. Eri alueiden tarpeet esimerkiksi liikenteen kehittämisessä ovat hyvin erilaisia.
-Suomi on eri suunnista katsottuna hyvin erilainen. Samat asiat eivät päde joka paikassa. Alueellinen elinvoima kasvaa hyvin vahvasti yrityksen kyvykkyydestä hoitaa asiat. Tunnin junan merkitys on suuri palkansaajille työssäkäynnin suhteen, mutta elinkeinojen kehitys on riippuvainen kumipyöräliikenteen toimivuudesta. Jos Suomea lähdetään kehittämään vain yhdestä näkökulmasta, niin se on osaoptimointia, Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen painottaa.
Entä ns. Harva-kunnat? ”Lex-Rautavaara” tarvitaan heti.
Tosi hienoa, jos nyt vihdoinkin tehtäisiin selvitys kuntien tehtävien eriyttämisestä. Nykyinen Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd) arvioi Kuntalehdessä reilu viikko sitten, että kuntaliitokset ovat toivottavia ja että kuntien velvollisuuksia ja oikeuksia kannattaisi tarkestella. Hieman taustaa: Rautavaaran kunta esitti 5.10.2015 Pohjois-Savon liiton ja Kuntaliiton Kuntata-louspäivänä, että silloiselle kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen nimeäisi nopeasti selvitysmiehen laatimaan ns. Harva-kunnille (57 kpl, nyt kuntia on vielä 317 kpl) erityisohjelman työnimeltään ”Lex-Rauta-vaara”.
Harva -kunnat kokevat, että valtio on päätöksillään heikentänyt kuntien elinvoimaa Pohjois- ja Itä-Suomessa. Hallituksen kuntauudistukseen kohdistuu suuria pelkoja, koska se keskittyy palveluihin ja väestökehitykseen ilman kokonaisvaltaista arviota elinvoiman kehityksestä. Onko Harva-kunnat elinvoimaisia kuntia? Pitkien etäisyyksien kuntien kanta: kuntauudistuksen vaikutuksia kansantalouteen ei ole arvioitu riittävästi. Kunnat ovat valmiita nostamaan esille harvaan asuttujen alueiden problematiikan, jopa erityislainsäädännön muodossa.
”Lex-Rautavaara” tarkoittaa sitä, että kuntalaisten peruspalveluja tulee tarkastella valtion ja kuntien palveluiden kokonaisuutena. Valtion palveluiden väheneminen (työ-voimahallinto, Kela, verohallinto, Posti) pitkien etäisyyksien alueilla vaarantaa kuntalaisten perusturvallisuutta ja lisää kuntien palvelupaineita. Harvaan asutuilla alueilla on tärkeää turvata myös kuntalaisten asiointi tietoverkoissa, sillä sähköisten palvelujen merkitys korostuu edelleen tulevaisuudessa.
Mainittujen kuntien tehtäväalue on huomattavan laaja, koska kunnat joutuvat kantamaan suhteellisesti ottaen muita kuntia suuremman taloudellisen ja toiminnallisen vastuun alueen elinvoimaisuuden sekä myös tiestön ja teknologisen toimivuuden ylläpidosta. Näistä seikoista johtuen mainitut kunnat ovat myös usein vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Toimivien sekä muun valtakunnan kanssa yhdenvertaisten ja yhdenmukaisten palvelurakenteiden muodostaminen voi muodostua haasteelliseksi. Toisaalta pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi paikallisia sekä alueellisia eroavaisuuksia toimin-tatavoissa ja menettelyissä syntyy ja niitä tuleekin sallia.
Tässä taloudellisessa tilanteessa ja kehitysvaiheessa tarvitaan innovatiivisia ja uusia lähestymis-tapoja palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen, ohjaamiseen ja rahoitukseen sekä kokonaisuudessaan harva-alueen kuntien tulopohjan uudelleenarviointiin.
Demokratian, erityisesti lähidemokratian, sekä kansalaisten yhdenvertaisten kohtelun tulee toteutua kaikkialla henkilön asuinpaikasta riippumatta.
Kuntien pilotoinnin pohjalta tulisi tarkastella erilaisia vaihtoehtoja kunta- ja palvelurakenteiden alueelliseen uudistamiseen ja sääntelyyn.
Lähtökohtana tulee pitää sitä tosiseikkaa, että erilaiset alueet tarvitsevat erilaisia ratkaisuita ja mahdollisesti myös erityyppistä lainsäädäntöä.
Selvitystyön pohjalta tulisi myös tarkastella, tuleeko erityisten harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien sosiaali-, terveydenhuollon- ja perusopetuksen järjestämisestä sekä rahoituspohjan turvaamisesta säätää erikseen erillisellä harva-asutuksen erityispiirteet tunnistavalla lainsäädännöllä. Kuntien tehtävien lisäksi esiselvitystyön tulisi tarkastella syrjäisten seutujen nykyisin valtion vastuulla olevien turvallisuuspalveluiden kehittämistä. Harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien erityisolosuhteet ja niiden kehittämistyö tulee olla keskeisenä tavoitteena SoTe-uudistuksessa.
Selvityksessä ministeri Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero antaisi selkeän tehtäväksiannon kunnallisten ja valtiollisten palvelurakenneratkaisujen erilaisten vaihtoehtojen selvittä-mistä erityisen harvaan asutuissa ja syrjäisissä kunnissa:
– Selvityksen tavoitteena olisi harva-alueiden kuntien asukkaiden palveluiden turvaaminen ja järkevän tuottamisen eri vaihtoehdot sekä kuntien rahoituspohjan laajentaminen ja harvaan asuttujen kuntien elinvoimaisuuden vahvistamisen eri vaihtoehdot.
– Selvityksen tulee antaa työkaluja kuntien asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon, jolla todella mahdollistetaan Pohjois-Savossa esim. laajakaistan (valokuitu) ja muun informaatioteknologian (ICT) avulla laaja tehokas hyödyntäminen kuntalaisille ja yrittäjille julkistenpalvelujen tuottamiseen yhteistyömallilla (partner-ship).
– Innovatiiviset teknologia- ja tietotekniikkaratkaisut antavat hyvät mahdollisuudet ( mm. LAAJAKAISTA-kaikille 2015 hanke) vastata väestön ikääntymisen myötä lisääntyvään palvelu-tarpeeseen ja omalta osalta pienentämään maamme julkisen talouden kestävyysvajetta.
– Selvityksen lähtökohtana tulee olla se, että Pohjois-Savon liiton erilaiset jäsenkunnat tarvitsevat asiakaslähtöisyyden mahdollis-tamiseksi erilaisia ratkaisuja ja sitä kautta vapautuksia lainsää-dännön pakkopaidasta (normien purka-minen: kuntia velvoittavia lakeja on lähes 800 kpl ja sen päälle noin 1.000 kpl ohjeistusta).
– Tätä varten ja riittävän tietopohjan keräämiseksi tehtäisiin erityinen Harva-vapaa-kuntamalli Suomeen/Pohjois-Savoon. Näin toteutuisi aidosti EU:n subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate.
Kunta- ja SoTe-uudistuksissa läheisyysperiate näyttää unohtuneen, erityisesti harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien osalta. Lähidemokratian ja lähipalvelujen kehittäminen on kuntalaisille tärkeintä.
– Selvityksessä tuotaisiin esille, tuleeko erityisen harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien sosiaali-, terveydenhuollon- ja perusopetuksen järjestämisessä sekä rahoituspohjan turvaa-misessa säätää erillisellä harva-asutuksen lainsäädännöllä ” Lex-Rauta–vaaralla”(Eloa, Iloa ja Älyä Harva-kunnille).
– Selvityksen tavoitteena laatia maahan oma, uusi ja toimiva innovatiivinen kunnallinen malli niin kunnallisten ja valtiollisten peruspalveluiden järjestämiseksi sekä rahoitus-pohjan turvaamiseksi.
Tehtiinhän Metropolialueellekin (Helsinki ja 13 muuta kun-taa) oma selitys ja lakiluonnoskin. Miksi ei HARVA-kuntia kohdella samoin? Mikä mättää?