Timo Reina: Kuntatalouden kehitysarvio on karua luettavaa
Ei paljon naurata. Kuntatalous on sillassa, mutta vielä ei ole hartiat kentässä. (Kuva.
Synkkiä pilviä kuntatalouden yllä. Niitä on kertynyt riittämiin, kun tänään julkaistua hallituksen talousarvioesitystä ja koko hallituskauden käsittävää julkisen talouden suunnitelmaa perkaa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina ruotii esityksiä ja suunnitelma tuoreessaan blogissaan suorasukaiseen tyyliinsä.
-Kuntatalousohjelmaan sisältyy jälleen kuntatalouden kehitysarvio vuoteen 2023 saakka. Se on todella karua luettavaa, Reina tiivistää.
Timo Reina muistuttaa siitä, kuinka Kuntaliitto nosti viime kevään hallitusneuvotteluiden aikaan pöydälle kuntatalouden tarvitseman tasapainottamismiljardin. Tuolloin arvioitiin, että kuntatalous on pysyy noin 1,2-1,7 miljardia euroa miinuksella vuosina 2020-2023. Kesä on mennyt, eikä tuokaan rahatukku enää riitä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Kuntatalousohjelmassa kehitysarvioon on leivottu sisään oletukset palvelutarpeiden ja toimintamenojen kasvusta, tulopohjan kehityksestä sekä hallitusohjelman mukaisista tiedossa olevista toimenpiteistä. Samalla kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava tunnusluku on kasvanut merkittävästi. Nyt se on peräti 1,9 – 2,7 miljardia euroa pakkasella ilman uusia toimenpiteitä, Reina kirjoittaa.
Veronosto ei nosta suosta
Kuntaveron nostaminen ei ole nykytilanteessa enää ratkaisu ongelmiin. Kuntalaisten verot ovat jo tapissaan, eikä yhden prosenttiyksikön nostoilla enää tilannetta paikata.
-Jos tämän suhteuttaa kuntatalousohjelman tarkastelun mukaisesti paineeksi nostaa kuntien tuloveroprosenttia, on korotuspaine vuoden 2023 tasolla keskimäärin 2,2 ja alle 6000 asukkaan kunnissa peräti 5,5 prosenttiyksikköä. Korotuspaine on yli kolme prosenttiyksikköä kaikkiaan 187 kunnassa. Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino on toisin sanoen erittäin mittava ja se on muuttumassa krooniseksi, Timo Reina sivaltaa.
Tuoreessa blogi-kirjoituksessaan varatoimitusjohtaja Timo Reina kiinnittää huomiota myös kuntien lainakannan kehittymiseen ja siihen, että nyt tarvitaan kuntien omia sopeuttamistoimia. Niiden aika on nyt.
-Yllä esitetyt lukemat tuskin kuitenkaan toteutuvat kaikessa kauheudessaan, sillä kuntatalousohjelman kehitysarvio on luonteeltaan niin sanottu painelaskelma. Siihen ei ole sisällytetty oletuksia kuntien omista sopeuttamistoimista.
-Veroja ja maksuja korotettaneen ennätyksellisesti, mikä taas on myrkkyä ostovoiman ja työllisyyden kehitykselle. Investointeja karsitaan, lykätään ja priorisoidaan, mikä puolestaan lisää korjausvelkaa. YT-neuvotteluja on käynnissä useissa kunnissa ja kuntayhtymissä, ja määrä kasvaa, Reina listaa.
Jakovaroja ei vain ole
Ensi kevään palkkaratkaisun suhteen Timo Reina korostaa blogissaan, ettei mitään ylimääräisiä jakovaroja kuntien kassoista löydy. Ja sitäkin kysytään, että onko meillä vara todellakin sälyttää kunnille uusia tehtäviä hoidettavaksi, kun rahat eivät riitä nykyisiinkään hommiin.
Toivo paremmasta kuitenkin elää, mutta töitä se vaatii.
-Heti kannattaisi tarttua toimiin, jotka eivät vaadi suoraan rahaa, mutta auttaisivat silti kuntia kriisin keskellä. Niitäkin on. Kuntien tulopohjan ennakoitavuutta voitaisiin parantaa uudistamalla verotulojen tilitysjärjestelmää niin, että valtio kantaisi heilahtelujen riskin.
-Erittäin monissa kunnissa tuskaillaan epäkurantin kiinteistökannan alaskirjausten ja niiden aiheuttamien alijäämien kattamisvelvoitteiden kanssa. Myös tähän tulee aktiivisesti etsiä vastuullisia ratkaisuja, Timo Reina kannustaa.
Ota hyvä asento ja lue Reinan blogi kokonaisuudessaan täältä.
Valtiovarainministeriö aineisto aiheesta
Miten käy pienkuntien, joiden asukasluku on alle 2.000. Näitä kuntia on 46 kpl. Kuntia kaikkiaan 311 kpl.
Armoton mittari paljastaa kuntien erot.Taloudellinen huoltosuhde kuvaa, miten monta ei-työllistä on sataa työntekijää kohden. Mitä pienempi luku, sitä parempi se on kunnan kannalta. Vertailun on laatinut aluetutkija Timo Aro Tilastokeskuksen aineistosta. Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017. Taloudellinen huoltosuhde on keskeinen muuttuja kestävyysvajetta tarkasteltaessa.
Koko Suomen taloudellinen huoltosuhde on 137. Paras on Sipoo 108. Heikoin Rautavaaran kunta, missä sataa avoimen sektorin työpaikkaa kohti on 242 ei-työllistä.
Ei-työllisiä ovat työttömät työnhakijat ja työvoiman ulkopuolella olevat, kuten lapset, opiskelijat ja eläkeläiset.