Kuntaliitto: Täksi vuodeksi veroa korotti 46 kuntaa, ensi vuonna korottajia on selkeästi enemmän
Kuva PIXAPAY
Myös isot kaupungit ovat aikeissa korottaa veroja.
Kuluvana vuonna kunnallisveroprosentti nousi 46 kunnassa. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo, että ensi vuonna tuo määrä ylittyy selkeästi.
– Korottajien määrä oli kuluvan vuoden osalta matala siihen nähden, mihin suuntaan kuntien talous oli kehittymässä.
Nyt korottajiin on tulossa mukaan isoja kuntia. Punakallio viittaa esimerkkinä Tampereeseen, jossa parhaillaan työstetään kunnallisveroprosentin korottamista.
– Emme ole vielä tehneet kokoomaa korottajien määrästä, lopulliset tiedot kunnista alkavat tulla pikkuhiljaa.
Vaikka Punakallio arvioi korottajien määrän nousevan 46:sta, jättimäiseen rynnistykseen hän ei usko.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kaikkein eniten korottajia oli 2014. Tuolloin veroprosenttiaan nosti 156 kuntaa. Tuohon määrään nähden luku pysyy maltillisena, ennätystä ei ylitetä.
Kuntatalouden arkea ovat kuitenkin isot alijäämät, myös suurissa kaupungeissa, alueidensa vetureissa.
– Toisaalta voi ajatella niin, että nyt kyseessä on herätyksen paikka. Isommat kunnat ovat antaneet palveluverkkonsa säilyä pitkään hyvinä ja samalla investoineet vauhdikkaasti.
– Nyt joudutaan miettimään, mistä tehostetaan, miten sotea uusitaan ja millaista kouluverkkoa ylläpidetään. Tällainen voi olla hyvä paikka miettiä: jos ei ole piiskaa, ei synny uudistuksiakaan.
Lue lisää Kuntaliitto: Valtionosuuksien palautukset tuovat helpotuksen mutteivät ratkaise kuntatalouden kriisiä
Kyllä kuntien pitäisi meidän kuntien ja kuntalaisten edunvalvojana, tarttua verovajeeseen, jonka palkkamuunto ja listaamattomien yhtiöiden osinkojen veroedut aiheuttavat.
Ei ole oikein, että hyvätuloiset ja veronmaksukykyiset kuntalaiset eivät maksa kunnallisveroa.
Siitä syystä kunnat joutuvat lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijöitään, jotka mahdollistavat kuntalaisten hyvinvointipalvelut.
Ja verovastuullisten kuntalaisten ja jopa pienituloistenkin kunnallisvero nousee ja ostovoima vähenee, josta kärsii kunnan elinkeinoelämä ja yritykset.
Tämä kierre on jo kestänyt monta vuotta eikä loppua näy vaan joka vuosi tulee uusia ryhmiä, joiden ei tarvitse maksaa kunnallisveroja.
Veikkaan että meillä hyväksytään alustataloudesa työskentelevien keinotekoinen yrittäjyys ja heidät vapautetaan ansiotuloveroista ja yritykset käyttävät heitä hyväkseen ja maksavat heidän työstään bruttopalkan sijasta nettopalkan ja verottaja ja kunnat jäävät nuolemaan näppejään.
Ranska ja useat Pohjoismaatkin ovat ilmoittaneet, että verottavat alustataloudesa työskentelevät ansiotulona.
Veikkaanpa, ettei meillä olla niin viisaita, vaan edistetään verovälttelyä ja näitä hyväksikäyttävien yritysten voittoja ja ongelmaosinkoja, joilla edelleen vältellään veroja.