Ylimääräinen valtionosuusmiljoona ja Fortumin osakkeiden myynti helpottivat Kauhajoen tilannetta hetkeksi – "Valtion tasolla voisi miettiä, mitä on varaa säätää
Kuva: Pixabay
Kuntien uusien tai laajenevien tehtävien mukana tulisi siirtyä myös riittävästi rahoitusta kunnille palvelujen tuottamiseen, muistuttaa Kauhajoen kunnanjohtaja Linda Leinonen.
Valtiovarainministeriö julkaisi viime viikolla harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta saaneet kunnat. Yhteensä 10 miljoonan euron potista osaansa hamusi 89 kuntaa, joista 21:llä tärppäsi.
Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi.
Lisäksi päätöksenteon pohjana käytettiin hakeneiden kuntien tilinpäätöstietoja vuosilta 2018 ja 2017 ja joissain tapauksessa myös 2016. Tilinpäätöstietojen valossa katsottiin kunnan perusteluja nykyiselle tilanteelle, kertoo neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen valtiovarainministeriöstä.
Miljoona euroa eli kymmenesosan koko jaossa olleesta summasta sai Kauhajoen kaupunki.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Miljoona otetaan ilolla vastaan ja tulee tarpeeseen, mutta edessä on tiukkoja aikoja siitä huolimatta, sanoo kaupunginjohtaja Linda Leinonen.
Tämän vuoden tulosta kaunistaa se, että kaupunki myi puolet omistamistaan Fortumin osakkeista. Myyntivoittoa tuli 8,2 miljoonaa euroa.
– Olisikin hienoa, jos se kaikki 8 miljoonaa saataisiin tämän vuoden tilinpäätöksessä kirjata ylijäämäksi, mutta valitettavasti verotuloennuste meillä kuten monella muullakin kunnalla on mennyt hieman pieleen tämän vuoden osalta, Leinonen sanoo.
Verotuloennusteen notkahdus on sotkenut monen kunnan talosusuunnittelua ja sai VM:n aikaistamaan osan ensi vuoden valtionosuuksien maksusta maksettavaksi tänä vuonna.
Niin ikään muiden kuntien tavoin tulosta syö sote-palveluista tullut lisälasku, Kauhajoen tapauksessa noin 2 miljoonan euron suuruinen.
– Arvioimme tällä hetkellä, että tilinpäätös kuluvalta vuodelta olisi 5,5 miljoonaa euroa positiivinen, ja siellä Fortumin osakkeiden myynnillä on kertaluonteinen vaikutus. Katettavaa jää ihan reilusti tuleville vuosille, Leinonen muistuttaa.
– Vaikka tämä miljoona saatiin, taseen loppusumma on vuoden 2019 tilinpäätöksen jälkeen todennäköisesti noin 7,5 miljoonaa euroa miinuksella. Saadaan edelleen keksiä sopeuttamistoimia ja luoda painetta sote-palveluverkkoon prosessien tarkistamiseksi.
Hyrynsalmi jäi ilman
Harkinnanvaraista vos-korotusta hakivat enimmäkseen pienet kunnat, mutta myös eräät isot kaupungit, kuten Rovaniemi ja Kotka.
Yksi 68 kunnasta, jotka pyynnöstä huolimatta eivät korotettua valtionosuutta saaneet, oli Hyrynsalmi, joka anoi 450 000 euron korotusta.
Aiemmin syksyllä Hyrynsalmi sai kuulla, että valtionosuuksiin vaikuttavan syrjäisyysluvun tarkistus vähentää kunnan vuoden 2020 peruspalvelujen valtionosuutta yli 900 000 euroa verrattuna vuoden 2019 valtionosuuteen.
– Se on ollut tiukka paikka, mutta siitä on ihme kyllä selvitty, sanoo kunnanjohtaja Heimo Keränen.
Hyrynsalmen ensi vuoden talousarviosta on tulossa 200 0000–300 000 euroa positiivinen.
– Olimme kriisikuntana muutama vuosi sitten. Sen jälkeen on ollut hyvät ohjelmat ja selvät sävelet, tarvitsee vain miettiä mitä laitetaan toimeksi milloinkin. Reagointi on ollut nopeaa. On vedetty hallituksen toiveesta tiukka matokuuri ja tuloja lisätty.
Keränen pitää erityisen kiinnostavana sitä, miten kuntakonsernin talous kehittyy.
Konsernitaseeseen kertynyt alijäämä euroa/asukas on ”superkriteeri”, jonka täyttyminen yksistään voisi laukaista ns. kriisikunnan arviointimenettelyn.
– Kunnan talous on helpommin seurattavissa, mutta konsernit heiluttelee tämmöistä pientä kuntaa, ja tämä on se suuri haaste.
– Meillä ei ole taseessa yhtään ylijäämiä, se on meidän probleema. Jollakin kunnalla saattaa olla kymmeniä tai jopa satoja miljoonia ylijäämiä, jolloin on sama millaista tulosta ne tekevät, kun ei ne ainakaan kriisikunnaksi joudu.
Halutaanko hyvinvointivaltio säilyttää?
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kustannusrakenne tuottaa haasteita myös Hyrynsalmella, joka on mukana Kainuun sote -kuntayhtymässä. Yhtymä teki reippaan alijäämän viime vuonna, ja kunnille lähti lisälasku, Hyrynsalmen tapauksessa 750 000 euron suuruinen.
– Käytännössä pitäisi saada oman kunnan tulos 500 000 plussalle, että päästäisiin nollatulokseen tänä vuonna, Keränen kuvailee sote-laskun vaikutusta.
Kauhajoki kuuluu Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään yhdessä Teuvan, Isojoen ja Karijoen kanssa. Teuva sai harkinnanvaraista vos-korotusta 710 000 euroa, Isojoki ja Karijoki hakivat mutta eivät saaneet.
Lisäksi Kauhajoen naapurikunta, Pohjois-Satakuntaan kuuluva Honkajoki sai 230 000 euron lisätuen.
Linda Leinosen mukaan asetelma pistää miettimään, onko alueella palveluissa tai väestörakenteessa jotakin erityistä, joka lisää sote-menoja.
– Jos näin on, huomioiko valtionosuusjärjestelmä riittävästi sen, millainen on väestö milläkin alueella, Leinonen pohtii.
Hän toivoo, että peruspalvelujen rahoittamisesta käytäisiin perinpohjaista keskustelua: mihin halutaan panostaa, mihin halutaan laittaa yhteiskunnan rahoja.
– Hyvinvointivaltio on rakennettu. Jos se halutaan pitää, tarvitaan järkeistyksiä sen suhteen, miten rahat riittää ja mihin asioihin aiotaan panostaa.
Kun kunnille annetaan tehtäviä, on realistisesti arvioitava, millainen rahapotti tehtävänantoa seuraa, että tehtävä pystytään laadukkaasti ja järkevästi tuottamaan, Leinonen korostaa.
– Valtion tasolla voisi miettiä, mitä on varaa säätää. Oppivelvollisuusiän nosto, maksuton päivähoito kaikille, hoitajamitoitus. Millä se rahoitetaan. Jos siihen päädytään, se pitää huomioida myös valtionosuudessa. Jos ei huomioida, pitää kerätä verotuloissa. Ne tulevat samoilta kansalaisilta, joilta valtiokin kerää.
LUE MYÖS: Kuntien valtionosuuksista viestimiseen toivotaan selkeyttä – ”Kyse on herkästä asiasta”
AIHEESTA AIEMMIN: 89 kuntaa haki harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta
Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta saivat:
