Huomisen terveyskeskus 2019 -projekti päättyi – Keski-Suomen terveyskeskukset jatkavat yhteistyön syventämistä hoitoon pääsyn parantamiseksi
Arkistokuva: Ville Miettinen
Kiireettömään hoitoon pääsy ja yhteyden saaminen terveyskeskukseen ovat Suomen julkisen terveydenhuollon keskeisiä ongelmakohtia. Keski-Suomessa tehtiin syksyllä töitä hoitoonpääsyn ja palvelupolkujen kehittämiseksi Sitran rahoittamassa Huomisen terveyskeskus 2019 -hankkeessa. Hankkeessa olivat mukana Wiitaunionin terveyskeskus, Seututerveyskeskus ja sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö.
– Hankkeessa on päästy konkreettisesti miettimään toimenpiteitä palvelun ja työn kehittämiseksi yhdessä kaikkien keskisuomalaisten terveyskeskusten kanssa, projektipäällikkö Sari Nurmivaara sanoo.
Sitran rahoittama hanke loppui vuoden lopussa. Yhteistyö on kuitenkin vakiintunut niin, että Keski-Suomen terveyskeskukset jatkavat keväällä yhdessä hoitopolkujen sujuvoittamista alueella.
Nurmivaaran mukaan tarkoituksena on hakea myös uutta Sosiaali- ja terveysministeriön hankerahaa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma toteutetaan vuosina 2020–2022.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hallitusohjelman tavoitteena on, että kuntalainen pääsee asianmukaiselle terveydenhuollon ammattilaiselle seitsemän vuorokauden kuluessa, mikäli hänen terveydentilansa sitä edellyttää.
Digitaaliset palvelut
Toimintojen digitalisoiminen auttaa osaltaan hoitopolkujen kehittämisessä. Terveyskeskukset ovat sekä lisänneet sähköisiä palveluja että parantaneet niiden markkinointia.
Esimerkiksi sähköisten ajanvarauspalveluiden laajeneminen on helpottanut yhteydenottoa terveyskeskukseen. Etävastaanotoilla taas on pyritty helpottamaan hoitoon pääsyä.
– Etävastaanotot ovat merkittävä apu ja mahdollistavat vastaanottopalveluiden turvaamisen pienemmillä paikkakunnilla, Nurmivaara sanoo.
Lisäksi Keski-Suomessa ollaan ottamassa laajemmin käyttöön sähköisiä oirekyselyitä. Niiden pohjalta potilas voi saada esimerkiksi arvion siitä, kuinka kiireistä hoitoa vaiva vaatii.
Eri terveyskeskusten yhteistyö sähköisten palveluiden kehittämisessä tähtää muun muassa palveluiden yhdenmukaistamiseen. Useampi organisaatio on esimerkiksi ottamassa sähköistä oireiden arviointia käyttöön samanaikaisesti.
Nykytilanteessa Keski-Suomen terveyskeskuksissa on käytössä useita eri potilastietojärjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Maakunnan asukkaat liikkuvat kuitenkin usein yli kuntarajojen, jolloin hoitoa helpottaa, mikäli kaikkialla toimii sama potilastietojärjestelmä. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri koordinoi koko maakuntaa koskevaa asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaprosessia.
Työnjako
Digitaalisten palveluiden lisäksi Keski-Suomessa on helpotettu hoitoon pääsyä pohtimalla uusiksi lääkärien ja hoitajien välistä työnjakoa. Erityiskouluttamalla hoitajia, säästyy lääkärien työaikaa.
Hoitajat, jotka ovat käyneet lääkkeenmääräyskoulutuksen voivat hoitaa esimerkiksi monet virtsa- ja silmätulehdukset. Tämä purkaa jonoja kiirevastaanotoilla.
Myös fysioterapeuttien roolia potilasjonojen purussa on tehostettu. Osa tuki- ja liikuntaelinten ongelmista kärsineistä suuntasi ennen suoraan lääkäriin. Nyt he saavat avun nopeasti fysioterapeutin vastaanotolta. Se, että fysioterapeutti on tutkinut potilaan, säästää aikaa usein myös niissä tilanteissa, joissa lääkärikäynti on lopulta välttämätön.
Päivystysten lisäksi työnjakoa mietitään myös pitkäaikaispotilaiden hoidossa. Välillä voi olla mielekkäämpää, että pitkäaikaispotilas käy kontrolleissa hoitajan tai fysioterapeutin kuin lääkärin luona.
Pitkäaikaissairaiden hoitoon on suunnitteilla kokonaisvaltaisia parannuksia. Tarkoituksena on, että yhdessä jokaisen pitkäaikaissairaan kanssa laaditaan henkilökohtainen terveys- ja hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmalla edistetään hoitoon sitoutumista ja hoidon jatkuvuutta.
Valtakunnallinen sote-uudistus tavoittelee palveluiden saatavuuden parantamisen lisäksi toimenpiteiden painopisteen siirtämistä raskaista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Suuntaus on Nurmivaaran mukaan hyvä, mutta hän ei usko, että yksittäiset hankkeet riittävät sen aikaansaamiseksi.
– Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn on kaikkien etu. Sen saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin kansallisia päätöksiä ja rahoitusta.
