Kunnille uusi työväline mielenterveyttä edistävään työhön
Kuva: Sonja Eloranta
Mielenterveysongelmista aiheutuu yhteiskunnalle vuositasolla 11 miljardin euron lisälasku. Mielenterveyden edistämiseen kannattaa panostaa jo varhaisessa vaiheessa.
Mielenterveyden häiriöt olivat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttanut sairausryhmä vuonna 2019. Heikentyneen mielenterveyden kustannuksiksi vuositasolla on arvioitu Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa.
Uusille työkaluille mielenterveyden edistämiseksi on kunnissa tarvetta. Uusi Hyvän mielen kunta -tarkistuslista tarjoaa kunnille näkökulmia ja ideoita asukkaidensa mielenterveyden edistämiseen.
MIELI Suomen Mielenterveys ry on luonut sen yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa tukemaan kuntien mielenterveyttä edistävää työtä. Tarkistuslistaa on ollut työstämässä myös muiden kuntien, Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajia.
Eväitä ehkäisyyn
Tutkimusten mukaan ihmisten mielenterveyttä on mahdollista vahvistaa ja mielenterveyden ongelmia ehkäistä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Tarkistuslista auttaa kuntia suuntaamaan työtään mielekkäisiin painopisteisiin. Sen avulla kunnat voivat arvioida tilannettaan, tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan, sekä käydä läpi mielenterveyden edistämisen eri osa-alueita, toteaa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n johtava asiantuntija Meri Larivaara.
Mielenterveyden edistäminen kunnissa ja kaupungeissa ei ole mikään kapean sektorin juttu. Se näkyy myös tarkistuslistan väitepatteristosta. Mielenterveystyötä voidaan tehdä ja pitää tehdä kuntalaisten arjessa aina organisaation johtamisesta koulumaailman kautta vapaa-ajan viettoon. Yhtenä listan tavoitteena on vahvistaa kunnissa ymmärrystä myönteisestä mielenterveydestä, voimavarojen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
-Hyvä mielenterveys tarkoittaa muun muassa kykyä työhön, ihmissuhteiden ylläpitoon, mielekkääseen vapaa-aikaan sekä elämän haasteiden kohtaamiseen, kertoo Meri Larivaara.
-Esimerkiksi lasten ja nuorten kasvuympäristöissä mielenterveyden näkeminen voimavarana sekä mielenterveystaitojen oppiminen ehkäisevät yksinäisyyttä, kiusaamista ja mielenterveyden ongelmia sekä vahvistavat turvallista kasvua, oppimista ja osallisuutta, jatkaa Larivaara.
Parantamisen varaa
Suomalaisten mielenterveydessä ei ole tapahtunut vastaavaa hyvää kehitystä kuin fyysisessä terveydessä, joten tarve mielenterveyden edistämisen työkaluille on suuri.
-Mielenterveyden edistäminen osana kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä jatkuu kunnissa sote-uudistuksen jälkeenkin. Listan täydennykseksi on kaavailtu konkreettisten käytäntöjen työkalupakkia Innokylään, kertoo Meri Larivaara.
Kunnissa on rutkasti parantamisen varaa mielenterveyden edistämisessä. Tosin kuntakohtaiset erot ovat suuria.
-Suurimmat puutteet kunnissa lienee loogisen ketjun toteutumisessa. Voidaan tunnistaa tarve, mutta tehty toimenpide ei ole välttämättä oikea. On tärkeää luoda looginen ketju, jossa kaikki on kunnossa vaikutusten seurantaa myöten, Larivaara arvioi.
Meri Larivaara ei usko, että Suomesta löytyy kuntaa, jossa voitaisiin hyvällä omalla tunnolla vetää rastia jokaisen tarkistuslistan kohtaan.
-Ei taida Suomesta sellaista kuntaa löytyä. Kun Espoo aikanaan käynnisti Hyvinvoiva Espoo-hanketta, niin he etsivät suomalaisia kuntia, joissa asiat olisivat kunnossa ja joihin he voisivat benchmarkata itseään. Täydellistä kuntaa ei löytynyt. Löytyi toki kuntia, joissa valtaosa asioista oli hoidettu hyvin, mutta jollain osa-alueella oli kehittämistä, Larivaara kertoo.
Tärkeimpänä kuntakumppanina tarkistuslistan kehitystyössä mukana olleen Espoon suunnalta tulee rohkaisua muille kunnille lähteä rohkeasti katsomaan, onko asiat meidän kunnassa oikealla tolalla.
-Tarkistuslista avaa kuntien eri toimijoille ja toimialoille, mistä mielen hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuudessa on kyse ja mitä sen vahvistamiseksi voidaan yhteistyössä tehdä. Käytännössä listan avulla tunnistetut kehittämiskohteet tulee viedä keskeisiin suunnitelmiin, kuten kunnan hyvinvointisuunnitelmaan ja toimintasuunnitelmiin. Listaa voi hyödyntää samojen suunnitelmien peilaamisessa: löytyykö niistä mielen hyvinvointia vahvistavia toimenpiteitä, sanoo Espoon kaupungin ohjelmapäällikkö Riikka Puusniekka.
Tarkistuslista MIELI Suomen Mielenterveys ry:n sivuilla
