Rakennusvalvonnalla on oma roolinsa kunnan yrittäjäystävällisen kuvan luomisessa. Samat asiat voi hoitaa helposti tai vaikeasti.

Kaarinan kaupunki on vuodesta toiseen kiikkunut elinvoimamittausten kärkisijoilla. Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikön Satu Grekinin arvion mukaan rakennusvalvonnalla on merkittävä rooli menestyksessä.

-Kaarinalaiset sanovat ylpeänä, että kaupungin rakennusvalvonta on Suomen paras. Reagointi yritysten tilatarpeisiin on yksi tekijä, millä kunta voi nostattaa tai heikentää yrittäjyysmyönteisyyttä. Kaarina on onnistunut hyvin imuroimaan uusia investointeja alueelleen, Grekin painottaa.

Kaupungin johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä ei hirveästi henkseleitä lähde paukuttelemaan, mutta myöntää, että eroja alueen eri kuntien rakennusvalvonnan toimintakulttuurista voi löytyä.

-Ehkä jonkin verran toimimme eri tavalla kuin naapurikunnat. Otamme kunnolla kopin asiasta, kun asiakas meille saapuu asioimaan. Oli sitten kyse yrittäjästä tai yksityisestä kuntalaisesta, niin pyrimme auttamaan ja opastamaan häntä sujuvasti eteenpäin prosessissa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Eroja löytyy

Kun asiakasta palvellaan, eikä suotta luukuteta, niin rakentamiseen liittyvät lupapaperit saadaan kuntoon nopeammin. Tärkeä pala työstä on ennakoida ne seuraavat toimenpiteet ja liitteet, mitä rakentamisen paperityöt vaativat. Ja muitakin eroavaisuuksia useisiin Suomen kuntiin löytyy.

-Kaarinassa aloituskokoukset pidetään aina rakennuskohteessa. Tämä ei ole pääsääntö kaikkialla Suomessa. Aloituskokous on rakentamisen näkökulmasta erittäin tärkeä ja sitä ei pidetä ennen kuin rakennushanke on siihen kypsä, Kaarinan toimintamalliin perehtynyt Yrittäjien Satu Grekin kertoo.

Kaarinassa seurataan myös hankkeita, joiden rakennuslupa uhkaa umpeutua. On kaikkien etu, että viivästyneet hankkeet käsitellään loppuun tai lisäaikapyyntönä vanhentumisen sijaan.

-Aloituskokouksen jälkeen vastuu rakentamisesta siirtyy rakentajalle. Se näkyy muun muassa siten, ettei rakennusvalvonta enää mene paikalle muutoin kuin sellaisiin katselmuksiin, mitkä ovat rakennusluvan ehtona. Näin saadaan rakennusvalvonnan resurssit kohdennettua järkevästi lupakäsittelyyn, Grekin jatkaa.

Yrittäjä arvostaa nopeutta

Kaupungin rakennusvalvonnassa myös vältetään laajoja kommentointikierroksia, mikäli asia ei sitä vaadi. Rakennusvalvonnan viranhaltija on asiantuntija, joka ratkaisee ristiriidattomat asiat ilman laajoja kuulemisia. Lupakokousmenettelyä ulotetaan vain niihin tapauksiin, joissa tarvitaan laajempaa näkemystä asian ratkaisemiksi.

-Varsinkin yrittäjillä on rakennushankkeissaan tiukat aikataulut ja päätöksiä pitää tehdä nopealla aikataululla. Pyrimme siihen, että meillä asiat eivät suotta makaa pöydällä, vaan sitä asiakirjapinoa ”plarataan” jatkuvasti. Hyvin usein rakennushanke viivästyy suunnittelijatahosta johtuen, Latokylä kertoo.

Kaarinassa on käytössä rakennusvalvonnassa myös ”omalääkäri-järjestelmä”. Kun kullakin alueella on oma rakennustarkastajansa, niin silloin asiakas hoitaa kaiken asioinnin saman henkilön kanssa. Näin lupa-asian aiemmat vaiheet ovat rakennustarkastajalla hyvin tiedossa.

Vaikka yrittäjien suunnalta kehuja Kaarinan suuntaan ropisee, niin Jukka Latokylä löytää yhä parantamisen varaa toiminnasta.

-Kyllä meidän toiminnassa koko ajan on parantamisen varaa. Esimerkiksi sähköistä asiointia olemme vasta nyt ottamassa käyttöön. Yrittäjien silmissä olemme kuitenkin ilmeisesti onnistuneet, toteaa Latokylä tyytyväisenä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*