Lykätäänkö työllisyyden kuntakokeilua jälleen? Ei, toivoo Tampere, tutkijalla toinen näkemys

Työllisyyden kuntakokeilun aloittamista saatetaan joutua lykkäämään koronavirustilanteen takia. Kokeilun oli määrä alkaa keväällä, mutta sitä lykättiin jo ennen koronavirustilannetta syyskuulle.

Teollisuusneuvos Jarkko Tonttila TEMistä sanoo, että tilannetta joudutaan nyt seuraamaan koko ajan ja arvioimaan, millaiset vaikutukset koronakriisillä on työmarkkinoiden kehittymiseen ja työnhakijoihin.

– On arvioitava myös, millaisia vaikutuksia tulee TE-toimistojen toiminta- ja palvelukykyyn sekä miten kuntien edellytykset muuttuvat.

– Sinänsä tarkoitus ja tavoite on saada valtion ja kuntien resurssit ja osaaminen vahvaan yhteiskäyttöön siten, että kykenisimme vastaamaan myös työmarkkinashokkiin.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Hannu Karhunen sanoo koronaviruskriisin muuttaneen tilannetta niin radikaalisti, että työllisyyden kuntakokeilun aikataulua ja tarkempaa aikataulua tulisi harkita vakavasti uudelleen.

– Kokeilun toteuttamiseen tällä aikataululla voi nyt liittyä tarpeettomia riskejä, kun työmarkkinat ja paikalliset resurssit ovat herkässä tilanteessa. Kokeiluista voitaisiin nyt samalla korjata vaikuttavuusarvioinnin ilmiselvät puutteet.

Hallituksen esitys etenee omaa prosessiaan. TEMin Tonttila kertoo, että jos kokeilun käynnistyminen syyskuussa näyttää uudessa taloustilanteessa epärealistiselta, aloitusta voidaan lykätä.

Kuntakokeilun tarkoitus on parantaa erityisesti pitkään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä.

Sapiskaa arviointineuvoston lausunnossa

–  Kun palvelujärjestelmää uudistetaan, olisi toki tärkeää saada tietää myös uudistuksen vaikutukset. Toisaalta tilanne työmarkkinoilla on muuttunut hetkessä koronaviruksen takia. Yksinomaan nykyisellä TE-palvelujärjestelmällä on haasteellista vastata tulevaan, työllisyysjohtaja Regina Saari Tampereelta sanoo.

Saari viittaa vaikutuksista puhuessaan lainsäädännön arviointineuvoston lausuntoon, jonka mukaan työllisyyden kuntakokeilun tuloksia ei voida luotettavasti arvioida.

Arviointineuvosto nimeää esityksen heikkoudeksi sen, että kuntakokeilussa ei ole kunnollista koeasetelmaa, mikä mahdollistaisi vaikutusten luotettavan arvioinnin kokeilun jälkeen.

Saaren mielestä kunnilla on voimavaroja muttei toimivaltaa hoitaa työllisasioita myös mahdollisimman nopeasti koronatilanteen selkeydyttyä.

– Palvelujärjestelmän olisi hyvä olla syksyllä kunnossa, Saari korostaa.

Koska talous- ja työllisyystilanne on tiukan paikan edessä, nyt nimenomaan pitäisi mennä työllisyyskokeilussa eteenpäin.

– Meille tulee koronakriisin takia uutta työttömyyttä. Ei saa käydä niin, että työllisyyskokeilun kohderyhmä jää kriisin jälkeen vähäisille palveluille ja ettei heidän työllistymistään täysimääräisesti edistettäisi.

Saari ei halua nimetä työllisyyskokeilua tutkimuksellisen arvioinnin takia joko-tai-asetelmaksi. Arvioita tehdään, vaikkei se esityksessä parhaalla mahdollisella tavalla olekaan toteutettavissa.

– Suurilla kaupungeilla on melkoiset työllisyyshaasteet edessä. Kaupungit panostavat paljon työllisyyden edistämiseen ja työllisyyden hoitoon. Kokeilu perustuu kunnissa vapaaehtoisuuteen sekä taloudelliseen ja henkilöstöpanostukseen.

– Nyt jos koskaan tarvitaan kuntiin toimivaltaa hoitaa tilannetta.

”Kuultiin muttei otettu huomioon!”

Palkansaajien Karhunen ilahtui arviointineuvoston näkemyksistä. Lausunnossa todetaan, että esityksen perusteella kokeilun tuloksia on todennäköisesti hyvin vaikea arvioida luotettavasti. Kokeilussa ei ole kunnollista koeasetelmaa.

Esityksessä pitäisi lausunnon mukaan pohtia vaihtoehtoja, miten kokeilu olisi järkevintä toteuttaa. Kokeilussa voisi hyödyntää esimerkiksi satunnaistamista vai vaiheittaista käyttöönottoa, jotta tulokset olisivat luotettavasti arvioitavissa.

– Arviointineuvosto ottaa voimakkaasti kantaa juuri niihin asioihin, joista me yritimme puhua useaan otteeseen virkamiesten ja poliittisten avustajien kanssa. Meitä kyllä kuultiin, mutta millään lailla se ei näkynyt lakiesityksessä, Karhunen huomauttaa.

Hän haluaa herättää myös kunnat huomaamaan mahdollisesti saamansa väärinkäsitykset. Jos kunnissa kuvitellaan, että kokeilusta saadaan syntymään faktaa, näin ei käy. Tuloksia ei päästä arvioimaan uskottavasti.

Oikeita vai keksittyjä tutkimusasetelmia?

TEMin Tonttila sen sijaan huomauttaa, että lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on perusvireeltään positiivinen. Lausunnossa sanotaan, että työllisyydenhoidon kuntakokeilua koskevasta esityksestä saa hyvän käsityksen kokeilusta ja sen tarkoituksesta sekä että siinä on hyvin kuvattu kokeilua ja sen tarkoitusta.

– Koeasetelmien puuttuminen näyttää olevan arviointineuvoston keskeisin huomio. Lausunnon esiin nostamat kehittämiskohteet ovat loogisia ja tuttuja valmistelusta ja keskusteluista.

Tonttila huomauttaa, että kokeilujen arviointisuunnitelma pohjautuu tutkimusmenetelmien monipuoliseen hyödyntämiseen, missä kuntavertailu on keskeisin menetelmä – vaikka järjestelyssä ei olekaan mahdollista saada aikaan laajaa koeasetelmaa, mihin lausuntokin viittaa.

– Kokeilujen sisällä on kuitenkin osakohderyhmiä, joille koeasetelmia voidaan rakentaa ja joista tutkijoiden kanssa tullaan keskustelemaan.

Hän kertoo esimerkkinä 31-vuotiaat ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeutetut, TE-toimistojen asiakkaiksi jäävät työttömät työnhakijat. Heitä voidaan verrata vuotta nuorempiin kokeilun piiriin kuuluviin asiakkaisiin.

– Muitakin koeasetelmiin sopivia osakohderyhmiä voi löytyä.

Tutkijalla on toinen näkemys.

– Perustelu siitä, että kokeilussa päästään vertailemaan alle ja yli 30-vuotiaita on lopulta varsin hassu tutkimusasetelma, sillä näitä tuloksia ei sitten voitaisi yleistää muihin, Karhunen sanoo.

– Eikö kokeilun tarkoitus ole auttaa pitkäaikaistyöttömiä? Miten 30-vuotiaisiin liittyviä havaintoja voidaan muka yleistää vanhempiin erilaisiin pitkäaikaistyöttömien ryhmään?