Koronakriisi ratkaisi Ylivieskan yt-neuvottelut – Akuuttia kriisiä ja pitkän aikavälin talousongelmia kunnissa ei voi erottaa, muistuttaa Minna Karhunen

Useat kunnat ovat tällä viikolla tehneet päätöksiä yt-neuvottelujen käynnistämisestä, kun kunnan toimintoja on suljettu koronavirusepidemian takia.

KT Kuntatyönantajan tekemän selvityksen mukaan lomautusten tai palkanmaksun keskeytysten piiriin on jäämässä vähintään 23 000 kuntien työntekijää. KT:n kyselyyn vastanneista 224 kunnasta tai kuntayhtymästä 63 prosenttia oli toteuttamassa lomautuksia tänä vuonna. Niiden palveluksessa on lähes 260 000 ihmistä, mikä kattaa 61 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä.

Tarve lomautuksiin tai palkanmaksun keskeyttämiseen tulee ennen muuta kunta-alan töiden väliaikaisesta vähenemisestä. Eniten lomautukset koskevat varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstöä, koska päiväkoteja ja oppilaitoksia on jouduttu sulkemaan.

Joissain kunnissa koronaviruksen vaikutukset iskevät jo ennestään hankalassa taloustilanteessa. Näin on myös Ylivieskassa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)

---

---

Ylivieskan viime vuoden tilikauden alijäämä oli 5,4 miljoonaa ja se painoi taseen alijäämän peräti 10,9 miljoonaan euroon.

Vaikka kaupunki on sopeuttanut talouttaan monin tavoin, poikkeusolojen tuomat rajoitukset ja tehtävien muutokset heikentävät tilannetta entisestään

– Koronavirusepidemia oli viimeinen pisara yt-neuvottelujen käynnistämiseen, kertoo kaupunginjohtaja Maria Sorvisto.

– Meillä on yksiköitä kiinni, ja liki sata työntekijää, joille ei ole töitä. Työnantajan pitää jotakin ratkaisuja tässä tilanteessa tehdä.

Verotuoton notkahdus iskee kauppakaupunkiin

Kuntien taloutta kurittaa niin menojen kasvu kuin verotuoton aleneminen poikkeusolojen takia.

Verotulojen osalta tilanne koetaan erityisen haasteelliseksi Ylivieskassa, joka tunnetaan kauppakaupunkina ja jonka konsulttiyhtiö MDI nosti vastikään merkittävien kaupunkiseutujen joukkoon juuri vähittäiskaupan volyymien vuoksi.

-Meillä on kaksi kolmasosaa elinkeinoista kauppaa ja palveluja. Tämä tulee vaikuttamaan meillä jonkin verran sitäkin kautta. On toki kauppaliikkeitä jotka myös hyötyvät tästä tilanteesta, mutta sitten on paljon pieniä yrittäjiä, jotka eivät missään tapauksessa hyödy ja ovat haasteellisessa tilanteessa.

Loput elinkeinoista, noin yksi kolmasosa, Ylivieskassa on teollisuutta. Kaupungissa on teollisuuden vientiyrityksiä, joista pitäisi liikkua ulkomaille viennin vietävän tavaran lisäksi myös ihmisiä. Kun rajat ovat kiinni koronakriisin takia, vaikutus ulottuu myös teollisuuteen.

Hallituksen aikeena on korottaa määräaikaisesti yhteisöverotuoton jako-osuutta siltä osin, kuin valtion toimet vaikuttavat verotuoton kertymiseen.

Ylivieskassa ei ole arvioitu euromääriä, jotka olisivat riittäviä.

Jos tuotot putoavat merkittävästi, korjausliikkeitä voisi tehdä valtionosuuksien kautta, Maria Sorvisto sanoo.

-Se olisi ainakin selvä asia, ja kunnat tietäisivät, millaisia korvauksia on tulossa, kun verotulot tältä vuodelta ovat hämärän peitossa.

Ymmärrystä myös hallituksen linjalle

Hallituksen maanantaina pitämästä, kuntien tilannetta koskeneesta, tiedotustilaisuudesta ei herunut juuri konkretiaa kuntien tilanteen helpottamiseksi, vaikka nimenomaan jotain konkreettista odotettiin.

Valtiovarainministeriössä näkemys tilanteesta on, että koska koronakriisin hoidossa tuen kohdentamisen pitää olla lähtökohtaisesti vaikuttavaa, tuen tarve tulee olla selkeästi näkyvissä. Toisin sanoen valtion taholla odotetaan tarkempaa tietoa kuntien verotulojen ja menojen kehityksestä, ennen kuin konkreettisia toimia ja tukia päätetään.

Sinänsä Maria Sorvisto ymmärtää marssijärjestyksen ja mm. yritysten auttamisen ensin. Toisaalta kunnat eivät voi odottaa.

-Kyllä kunnat tarvitsevat jonkun kädenojennuksen tässä vaiheessa. Ei pelkästään tsemppausta.

Se, että hallitus ei vielä maanantaina kertonut konkreettisista linjauksista kuntatalouden tukemiseksi, oli pettymys myös Kuntaliiton toimitusjohtajalle Minna Karhuselle.

– Maanantain infoon oli ladattu aika kovat odotukset. Aina, kun on ollut tällainen info, sieltä on tullut oikeasti sisältöä. Se viesti, mikä siellä annettiin, että valtio tulee tavalla tai toisella tukemaan, oli jo annettu, Karhunen sanoo.

Toisaalta hänkin ymmärtää hallituksen linjauksen tuen määrittämisestä vasta tarkempien tietojen pohjalta.

Hallituksen taholta on ilmaistu, että päätösten tueksi tarvitaan mm. vertailukelpoista tietoa kuntien ja sairaanhoitopiirien menoista sekä tulojen muutoksista.

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja Jani Pitkäniemi kommentoi Twitterissä maanantaina, että kuntien tukemiseen on keinoja mutta niiden vaikuttavuus – oikeat kohteet, oikeat instrumentit, oikea ajoitus – on olennaista.

– Tarvitaan ajantasaista lisätietoa ja tilanteen tiivistä seurantaa, että päästään tärkeimpiin tukitarpeisiin tarvittaessa nopeastikin kiinni, Pitkäniemi kirjoitti twiitissään.

Uskalletaanko ottaa lainaa?

Kuntaministeri Sirpa Paatero, sd., muistutti, että kuntien taloudellinen tilanne on ollut jo ennen kriisiä heikko ja erot ovat suuria, mikä hankaloittaa selviämistä tästä tilanteesta.

Karhunen on samaa mieltä siitä, että tilanne kohdistuu eri tavalla eri kuntiin.

– Jollain alueella erikoissairaanhoidon kustannukset eivät ole vielä kohonneet juurikaan, kun sairaalahoidossa ei ole ihmisiä, ja sitten on toisaalta Uusimaa, missä sairastuneita on paljon. Tuki ei voi mennä yleisenä ja samanlaisena kaikille, vaan  sen määrittäminen vaatii työtä.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kunnat on asetettu tukalaan paikkaan. Viime perjantain tiedotustilaisuudessa hallituksesta kerrottiin suunnitelmasta tukea kuntia lähiaikoina.

– Samanaikaisesti viestittiin vahvasti siitä, että lomautuksia ei pitäisi tehdä. Ja kunnat miettivät, millä rahalla palkat maksetaan ja miten maksetaan palkkaa sellaisille ihmisille, joilla ei ole töitä, joita voisi tehdä etänä. Ja vielä samaan aikaan vaaditaan, että kunnat tukisivat kaikin keinoin yrityksiä, Karhunen muistuttaa.

Kuntaliitto julkaisi sunnuntaina vetoomuksen, että hallitus auttaisi kuntia pikaisella tukipaketilla. Vetoomuksen pohjana oli 24 suurimman kaupungin talousjohtajalle tehty kysely koronaviruskriisin arvioiduista vaikutuksista kaupunkien taloudelle.

Karhunen ei jaa hallituksen suunnasta esitettyä ajatusta siitä, että kuntien ilmaisemissa tuen odotuksissa sekoittuvat kuntatalouden pitkän aikavälin vaikeudet ja koronakriisin tuomat vaikeudet.

-Kunnissa näitä asioita ei voi erottaa toisistaan. Jos kunnan talous on valmiiksi huonossa kunnossa, sen kestokyky on äärimmäisen huono tällaisille kriiseille.

Tämä voi tarkoittaa myös arkuutta ottaa lisää lainaa, jos kunta on jo kriisikuntakriteerien rajalla.

– Jos otetaan lainaa eikä ole vanhaa ylijäämää ja on esimerkiksi kolmena vuonna tullut alijäämää, se pitäisi kattaa suunnitelmakaudella.

Karhusen mukaan eräs kunnista kuulunut viesti onkin, että alijäämän kattamisvelvoitteeseen pitäisi saada helpotusta.

Minna Karhunen muistuttaa, että Kuntaliitto on pitkään kaivannut keskustelua siitä, minkälaisiin maksuttomiin julkisiin palveluihin ylipäätään yhteiskunnassa on varaa, ja mikä on julkisen sektorin rooli.

Tämän pohtimiseen pakottaa meneillään oleva kriisi.

– Kun kriisin hoitaminen tulee äärimmäisen kalliiksi ja kriisistä toipuminen tulee viemään todella pitkään, toivottavasti silloin syntyy kyvykkyyttä tehdä myös päätöksiä, jotka rajaavat julkista sektoria ja sen toimintaa.

-Kriisi tulee rajuna ja pistää julkisen sektorin koville ja se pistää meidät miettimään, mihin meillä on varaa.

– Toivottavasti tämä jää mieleen ja muuttaa meidän arvoja, Minna Karhunen sanoo.

Ylivieskassa katsotaan jo kriisin yli siten, että vaikka nyt edessä on raskaita päätöksiä, kaupunki lupaa että irtisanomisiin ei mennä. Tällä pyritään parantamaan toimintaedellytyksiä myös koronaepidemian jälkeisessä ajassa.

-Sekin aika koittaa vielä ihan varmasti, kaupungin verkkosivuilla muistutetaan.

Poikkeustila on haastanut kaupungissa kaikki, kun tilanteet ovat muuttuneet äkkiä.

-Nyt alkaa ehkä olla työyksiköissä näkymä jonkin verran eteenpäin. Kunnat ovat olleet etulinjassa tekemässä asioita. Toistaiseksi tuntuu, että henkilöstö ja kuntalaiset ovat ottaneet muutokset hyvin vastaan. Terveys edellä mennään joka paikassa. Arki on saatu järjestymään, Maria Sorvisto sanoo.