Rovaniemen tärkeimmät hiilinielut ovat metsät ja kasvillisuus: ykkösenä metsät, sitten pellot ja muut viheralueet kuten rakennetut puistot.

Rovaniemen hiilinielut ovat kolminkertaiset verrattuna kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöihin. Tämä käy ilmi tuoreesta selvityksestä, jossa on laskettu ensimmäisen kerran Rovaniemen kuntakohtainen kasvihuonekaasutase. Tase esittää ihmisen toiminnan aiheuttamat päästöt sekä luonnon omat päästöt ja nielut.

-Olen todella ilahtunut Rovaniemen laskennan tuloksista. Vaikka kaupungin kaikessa toiminnassa pyrimmekin vähentämään päästöjä, hiilinielumme ovat Rovaniemellä luonnostaan sitä luokkaa, että yksittäisen kuntalaisen ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa joutuessaan käyttämään liikkumiseen omaa autoa, silloin kuin se ei julkisilla kulkuvälineillä ole mahdollista, sanoo Rovaniemen kaupungin ympäristöpäällikkö Erkki Lehtoniemi.

Rovaniemen tärkeimmät hiilinielut ovat metsät ja kasvillisuus: ykkösenä metsät, sitten pellot ja muut viheralueet kuten rakennetut puistot. Huomionarvoista on myös se, että Rovaniemen kaupunki itse omistaa yhteensä 6 320 hehtaaria metsämaata.

-Viheralueiden ja metsien turvaaminen kaavoituksen avulla on yksi luonteva keino hiilinielu- ja hiilivarastoalueiden edistämiseksi. Kaavoituksen lisäksi kaupungilla on mahdollisuus itse vaikuttaa metsien kasvuun ja elinvoimaisuuteen hiilensidonnan kannalta myös metsänhoitotoimenpitein, Lehtoniemi sanoo.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Kun hiilidioksidia sitoutuu kasvillisuuteen tai maaperään enemmän kuin sitä vapautuu, hiilivarastoa kutsutaan hiilen nieluksi. Hiilen varasto muuttuu hiilen lähteeksi, kun siitä tietyssä ajassa vapautuu hiilidioksidia ilmakehään enemmän kuin siihen sitoutuu. Hiilen sidonnan ja varastoinnin maksimointi sekä toisaalta hiilen vapautumisen minimointi ovat ilmastonmuutoksen hillinnän keinoja.

Rovaniemen kaupungin hyvää kasvihuonekaasutasetta selittää kaupungin suuri pinta-ala ja vastaavasti pieni asukasmäärä. Alueen nettokasvihuonekaasunielut ovat vuodessa noin 1,3 milj. tonnia CO2ekv. Asukasta kohden nielut ovat noin 20 tonnia CO2ekv vuositasolla.

Laskennan tuloksia voidaan hyödyntää Rovaniemen kaupungin maankäyttö- ja yhdyskuntasuunnittelussa sekä myös matkailussa. Kaupunki voi vaikuttaa nielujen säilymiseen muun muassa metsien ja soiden huomioimisella maankäytössä sekä soveltuvilla hoitomenetelmillä.

Nyt valmistuneen selvitystyön ovat tehneet Jan Tvrdy, Ruusa Degerman ja Ella Stark FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.

Paikkatietopohjainen analyysi perustuu asiantuntija-arvioon sekä olemassa oleviin paikkatietoihin, jotka jalostetaan ESRI ArcGIS sovelluksen avulla.  Työssä arvioidaan sekä Rovaniemen kaupungin alueella kasvillisuuteen ja maaperään sitoutuneet hiilivarastot että vuosittaiset hiilinielut.

 

Rovaniemen hiilitase lukuina

Rovaniemen kaupungin pinta-ala on noin 7 582 km2 ja asukasmäärä 63 151 (2019).

Päästöt asukasta kohti vuonna 2018 olivat 5,6 t CO2ekv ilman teollisuutta, kun ne kaikissa CO2-raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat välillä 3,0–15,5 t CO2ekv.

Vastaavasti Rovaniemen hiilinielut asukasta kohti olivat 20,4 tonnia CO2ekv vuodessa.

Rovaniemen kaupungin alueen kokonaishiilivarastot ovat yhteensä noin 155 miljoona tonnia. Puustoon ja maaperään sitoutuneen hiilen määrä muuttuu kuitenkin ajan funktiona. Hiilen määrän muutoksessa on eroja maaperän ja kasvillisuuden välillä. Puuston kasvu lisää hiilen määrää puissa, kun taas hakkuut ja luonnonpoistuma vähentävät sitä.

Rovaniemen kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2017 olivat HINKU-laskelman mukaan yhteensä 411,5 ktCO2ekv ilman teollisuutta, eli asukasta kohden 6,6 tCO2ekv. Tuoreimman CO2-raportin mukaan päästöjen arvioitiin vuonna 2018 olevan 350,4 ktCO2ekv ilman teollisuutta, eli asukasta kohden 5,6 tCO2ekv.

Rovaniemen kaupungin alueen nettokasvihuonekaasunielut ovat vuodessa noin 1287 ktCO2ekv. Asukasta kohden nielut ovat noin 20 tCO2ekv vuositasolla.

Rovaniemen kaupungin hyvää kasvihuonekaasutasetta selittää kaupungin suuri pinta-ala ja vastaavasti pieni asukasmäärä.

(Lähde: Rovaniemen kaupungin hiilitaseen arviointi, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2020)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*