Työttömien työnhakijoiden määrä ampaisi ylös huhtikuussa, työllisyys heikkeni vuodentakaisesta
Koronan takia lomautetuille ravintolatyöntekijöille löytyi töitä Finnsvalan tehtaalla Kärsämäellä. Terhi Salonummi (vas.) ja Sirpa Myllyniemi pakkaavat maskeja lähtökuntoon. Normaalisti tehtaalla valmistetaan esimerkiksi merinovillaisia alusasuja. (Kuva: Kai Tirkkonen)
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun lopussa yhteensä 433 100 työtöntä työnhakijaa, mikä on 203 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Maaliskuusta työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi 124 000:lla.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Työllisyyskatsauksen mukaan työttömien työnhakijoiden ja heistä erityisesti kokoaikaisesti lomautettujen määrän nopea lisääntyminen johtui koronapandemian aiheuttamista rajoitustoimista.
Koko maassa oli lomautettuna huhtikuun lopussa 184 000 henkilöä, mikä on 166 600 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 163 700 henkilöä, mikä on 152 100 enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa.
Myös pitkäaikaistyöttömyyden, nuorten sekä yli 50-vuotiaiden työttömyyden luvut nousivat TEMin tilastossa. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli huhtikuussa 67 400, mikä on 4 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 141 500, kun heitä vuosi sitten oli 53 900 vähemmän. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli huhtikuussa 56 300, 27 800 enemmän kuin huhtikuussa 2019. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-huhtikuussa keskimäärin 64,3 prosenttia, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Esimerkiksi Kainuun ELY-keskuksen mukaan sen alueella työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun lopussa 5 123, mikä on 50 % enemmän (+1 717) kuin edellisvuonna. Ammattiryhmistä koronakriisi on vaikuttanut Kainuussa erityisesti palvelu- ja myyntityöntekijöihin, joiden työttömyys kasvoi 108 % (+540). Lisäyksestä valtaosa, 409 henkilöä, muodostuu lomautetuista.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimus puolestaan kertoo, että työllisiä oli vuoden 2020 huhtikuussa 56 000 vähemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä lähes saman verran kuin vuoden 2019 huhtikuussa. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2020 huhtikuussa 2 464 000 (virhemarginaali ±36 000).
Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli huhtikuussa 70,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 71,2 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan 15–24-vuotiaita nuoria oli huhtikuussa yhteensä 609 000. Heistä työllisiä oli 229 000 ja työttömiä 77 000. Työvoimaan, eli työllisiin ja työttömiin, kuuluvien nuorten määrä oli näin ollen 307 000. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli huhtikuussa 25,2 prosenttia, mikä oli 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Työvoiman ulkopuolella olevia oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 huhtikuussa 1 451 000, eli 66 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman ulkopuolella olevista oli piilotyöttömiä 196 000, mikä oli 88 000 enemmän kuin vuoden 2019 huhtikuussa. Piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana. Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten opiskelu, lasten hoito tai terveydelliset syyt.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimus kuvaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa kansantaloudessa – työttömyyden mittaaminen on vain yksi työvoimatutkimuksen tehtävistä. Työvoimatutkimus perustuu 15–74-vuotiaasta väestöstä poimittuun otokseen. Työvoimatutkimuksessa työllisen ja työttömän määrittely noudattaa YK:n työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin asetuksia. Luvut ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.
Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilasto kuvaa erilaisiin työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin osallistuneita henkilöitä. Tietoja käytetään työ- ja elinkeinohallinnon toiminnan seurannassa sekä eri asiakasryhmien tarvitsemien palvelujen kehittämisessä. Työnvälitystilastoon perustuvia työttömyyslukuja ei voida vertailla kansainvälisesti, koska eri maiden työhallinto ja työttömyysturvalainsäädäntö poikkeavat toisistaan.
