Vantaa saa koronan haistavan koiran - sote-johtaja Aronkytö kritisoi valtion poukkoilevaa ohjeistusta

Roolitus koronaohjeiden jakamisessa ja johtamisessa ei toimi, ja ilman kunnon ohjeita kunnat eivät voi panna toimeen niiltä odotettuja toimenpiteitä viruksen leviämisen ehkäisyssä, sanoo Vantaan sote-asioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö.

Selkeyttä ylätasolta tuleviin ohjeisiin on toivottu kuntatasolla pitkin koronakesää. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola arvioi julkisten viranomaisten julkisen kiistelyn aiheuttavan hämmennystä paikallistasolla.

Turun hyvinvointialan toimialajohtaja Riitta Liuksa puolestaan muistutti ohjeistuksen tärkeydestä kaupunkien johdonmukaisessa toiminnassa Kuntalehden haastattelussa.

Kiurun toiminnalle kannatusta

Tällä viikolla keskustelua on herättänyt mm. perhe- ja peruspalveluminsteri Krista Kiurun, sd., esittelemä linjaus ns. pakkokaranteenin soveltamisessa riskialueilta tuleviin.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)

---

---

Timo Aronkydön mukaan Kiuru on toiminut asiassa oikein.

– Tarvitaan koronakaranteeni, joka on omakohtaisen karanteenin tiukennettu versio. Ministeri Kiuru on oikeassa.

Pakkokaranteenin käyttöä ovat kommentoineet muut ministerit muistuttivat, että asiasta ei ollut keskusteltu hallituksen kesken, ja myös eräät muut asiantuntijat ovat vetäneet jarruja päälle pakkokaranteenin käytössä.

Keskenään erilaisten näkemysten ketju jatkuu valtion johdosta alaspäin paikallistasolle asti, Aronkytö muistuttaa.

– On suomalaisen hallintokulttuurin ominaisuus, että kun pitäisi tehdä johdonmukaista ohjausta kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle, näiden tasojen välillä ei toimi linkki.

– Tätä tapahtuu ihan jatkuvasti ihan normioloissa. Tiedetään että tarvitaan ohjausta ja selkeämpiä sääntöjä, mutta alue- tai valtiotasolla todetaankin, että kyllä paikallistasolla pärjätään, kun otetaan vaan lakikirja mukaan.

Käytännössä tämä näkyy nyt koronan hoidossa Aronkydön mukaan niin, että ilman ylätason määräyksiä aluehallintovirastot ohjeistavat keskenään vaihtelevasti.

Paikallistaso osaa itsenäisen toiminnan

Aronkytö korostaa, että paikallistasolla osataan toimia myös itsenäisesti.

Vantaalla esimerkiksi on saatu lentokentälle koronatestaus, pian mukaan tulee koronan haistava koira.

-Lentokenttää tilkitään, Finavia tekee hyvää työtä. Mutta kyllähän odotukset on suurempia, ja me emme voi toimeenpanna odotuksia, jos meillä ei ole selkeitä ohjeita.

Esimerkiksi lentokoneiden matkustajat voidaan testata kaikki, jos avi niin määrää.

-Jos meillä on viisi testausasemaa lentokoneen edessä, ja siitä pääsee kieltäytymään sen takia, että avi ei ole antanut meille pahvia, niin onhan sekin outoa.

-Liikenteessä vaikka kuinka hyvin ajaa, voi puhalluttaa, mutta rajalla potentiaalista hengenvaarallista tautia tuovaa ihmistä ei saa testata. Tästä puuttuu suhteellisuus, Aronkytö ihmettelee.

Koira haistaa koronan

Edellä mainittu koira nimeltä Miina tulee Vantaalla lentokentälle haistamaan mahdollisia koronavirusta kantavia lentomatkustajia myöhemmin elokuussa.

-Korona on koirille kohde, jonka ne pystyvät haistamaan erittäin hyvin, Aronkytö kehuu.

Koiraa on koulutettu sairaalasta saatujen koronapotilaiden inaktivoitujen alusvaatteiden avulla.

Inaktivointi tarkoittaa, että koronaviruksen jäänteitä on, mutta tartuntavaaraa ei.

-Mukana on Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta ja HYKS, paljon tieteellistä osaamista.

Koira tuo helpotusta, mutta muuten Vantaa on tiukilla mm. henkilökunnan riittävyyden kanssa koronatestaamisessa.

– Henkilökunta riittää tällä hetkellä, mutta tulevaisuudessa. Joudumme aloittamaan rekrytoinnit tai vuokraamaan yksityiseltä tai tekemään muita järjestelyjä, että saamme sen pyörimään lokakuussa.

Koronakoira Miina opettelee löytämään #COVID19 kantajaa.
Miina osaa jo löytää korona-vurusta hyvin.
Parin viikon päästä Miina menee työhön lentokentälle.@STM_Uutiset @Vantaansote #hajukoirat pic.twitter.com/dnNHYXRoLF

— Timo Aronkytö (@aronkyto) August 12, 2020