Johtajaverkosto: Lakiesitys ei yksin ratkaise suun terveydenhuollon ongelmia – Alueellista päätäntävaltaa ja riittävät resurssit säilytettävä
Suurten kaupunkien suun terveydenhuollon johtajien verkosto ja Kuntaliitto pitävät tavoitetta perustason palveluiden vahvistamisesta hyvänä, mutta painottavat alueiden oman päätäntävallan säilyttämisen tärkeyttä. Kuva: Pixabay
Sote-uudistuksen lakiesitykset ovat mahdollisuus, mutta eivät yksin ratkaise suun terveydenhuollon ongelmia, toteaa suurten kaupunkien suun terveydenhuollon johtajien verkosto.
Hallituksen lakiesitys mahdollistaisi muun muassa perustasolla tarvittavien erikoishammaslääkäripalvelujen kokoamisen keskitettyihin yksiköihin ja parantaisi näin väestön palveluja.
Yhdessä Kuntaliiton kanssa hallituksen lakiesityksiä arvioinut verkosto piti lakiesitystä ja tavoitetta perustason palveluiden vahvistamisesta hyvänä, mutta painotti alueiden oman päätäntävallan säilyttämisen tärkeyttä. Kooltaan ja väestöpohjaltaan erilaisten alueiden tulisi jatkossakin voida itse päättää palveluiden toteuttamisesta. Nyt esitetty rahoitusmalli ei verkoston mukaan huomioisi riittävästi kasvukeskuksia tai muista syistä johtuvaa palvelukäyttäjien määrän kasvua.
Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock muistuttaa, että alueilla on paras tieto väestönsä tarpeista ja siitä, miten palvelut voidaan tuottaa tarkoituksenmukaisesti.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Esimerkiksi perustason suun terveydenhuollon erikoislääkäripalveluita voi olla tarkoituksenmukaista toisaalla organisoida sairaalan yhteyteen ja toisaalla taas keskittää palveluja perustasolle. Toisaalla voi olla tarkoituksenmukaista tehdä laajaakin yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa väestö palvelujen turvaamiseksi, toisaalla tarve voi olla pienempi.
Valtio voi osaltaan edesauttaa terveyden edistämistä kunnissa ja maakunnissa määrärahoja resursoimalla sekä tukemalla organisoidun toiminnan kehittämistä.
– Lisäksi on ratkaistava yhteiseen tietopohjaan ja tiedonkulkuun liittyvät asiat. Saadaanko maakunnan sisällä eri kuntien ja kaupunginosien sisältä riittävät tiedot, jotta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen haasteisiin voidaan riittävän nopeasti reagoida?
Potilaat siirtyneet yksityiseltä julkiselle
Aiemmin yksityinen sektori on vastannut koko maan terveydenhuollossa huomattavan suurelta osin aikuisväestön suun terveyspalveluista. Nyt trendi on Kuntaliiton Kockin mukaan muuttumassa.
– Tulossa oleva asiakasmaksulain muutos, jossa suun terveydenhuollon asiakasmaksut luetaan mukaan maksukattoon saattaa lisätä siirtymää julkiselle puolelle. Siirtymää lisännee myös heikentyvä taloustilanne.
Julkisen palvelun käyttäjien määrä on suun terveydenhuollossa kasvanut suhteellisesti enemmän kuin yleisterveyden puolella. Vaikka asiakasmaksutulot kattavat suun terveydenhuollon menoista huomattavasti suuremman osan kuin yleisterveydenhuollossa, vaikean taloustilanteen vaikutuksilta ei todennäköisesti tulla välttymään myöskään suun terveydenhuollossa.
– Kuntatalouden tila heikentyy voimakkaasti koronasta johtuen, joten kasvava asiakasmäärä suun terveydenhuollossa on iso haaste, Kock toteaa.
