Kuntaliiton Reina: Epäilyt valtion koronatukien ylikompensaatioista ovat pahasti liioiteltuja ja ennenaikaisia
Uusilla valtuutetuilla on edessään poikkeuksellinen vaativa mutta samalla historiallisen mielenkiintoinen kausi, arvioi Timo Reina kevään kuntavaaleja. (Kuva: Sonja Eloranta)
– Viime aikoina esitetyt epäilyt valtion koronatukien ylikompensaatioista ovat pahasti liioiteltuja ja joka tapauksessa ennenaikaisia, kirjoittaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina blogissaan.
Vuonna 2020 kuntia tuettiin koronakriisissä myöntämällä rahoitusta vaiheittain. Vuoden 2020 peruspalvelujen valtionosuuksien lisäyksiä kunnille osoitettiin runsaat miljardi euroa. Lisäksi yhteisöveron jako-osuuksia on korotettu ja sairaanhoitopiirejä tuettu sadoilla miljoonilla euroilla.
Epäilyjä kuntien koronatuen ylimitoittamisesta on esittänyt mm. Keskuskauppakamari, jonka mukaan väliaikaiset koronatuet ovat antaneet monelle kunnalle tekosyyn olla tekemättä välttämättömiä uudistuksia.
Myös oppositiopuolueiden johtajat Jussi Halla-aho, ps., ja Petteri Orpo, kok., ovat arvioineet kuntien saaman koronatuen liian suureksi ja tehottomaksi.
Koronatuet on laskettu parhaisiin arvioiden perustuen ja ne ovat toimineet kuten pitääkin, mm. veronkorotuksia hilliten, Timo Reina kirjoittaa.
Reina muistuttaa, että kuntatalouden tie koronakriisin keskellä on hyvin vaikeasti ennakoitavissa. On mahdollista, että kriisi syvenee, ja on todennäköistä, että valtion mahdollisuudet puskuroida haasteita ehtyvät.
– Kevään kehys- ja puoliväliriihessä paineet julkisen talouden kestävyyden vahvistamista koskeviin päätöksiin kasvavat. Niukkuuden jakamista ja rakenteiden uudistamista on runsaasti edessä myös kunnissa, Reina ennakoi.
Blogissa Reina myös muistuttaa, kuinka paljon suuria uudistuksia alkanut vuosi tuo päättäjien pöydälle: kuntapohjaiset työllisyyskokeilut alkavat keväällä ja laaja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus on tulossa eduskuntaan syksyllä. Maakuntaveroa ja maakuntien monialaisuutta pitäisi valmistella ja kuntien tulevaisuuden visiot hahmottaa.
– Palloja on siis ilmassa paljon, ehkä liikaakin. Kun soten perusratkaisua on yritetty saada kasaan 15 vuotta, olisiko nyt valttia malttaa keskittyä siihen ja jopa hankkia käyttäjä- ja päättäjäkokemuksiakin ennen uusia askeleita? Parlamentaariseen pohjatyöhön tukeutuminen niiden ottamisessa on joka tapauksessa kaukaa viisasta, Reina pohtii.