Kummallinen koronavuosi toi kuntatalouteen hetken helpotuksen

Pelkkiä viime vuoden talouslukuja tuijottamalla kuntataloudessa menee todella lujaa. Kun vuoden 2019 tilinpäätöstiedot huusivat kuntien ja kuntayhtymien ennätysheikkoa tilaa, niin yksi vuosi muutti kaiken. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden yhteenlaskettu tulos oli komeat 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen.

Ja kaiken takana oli tietenkin korona, sillä kuntapuoli sai valtiolta koronatukea eri väyliä pitkin noin kolme miljardia.

Säästöjä kunnissa kertyi myös lomautusten muodossa, sillä yli puolet Manner-Suomen kunnista lomautti työntekijöitä viime vuonna. Osaltaan kuntien menokehitystä hillitsi myös monet koronan takia tauolla olleet kunnalliset palvelut.

-Se, mitä nyt näemme tilinpäätösarvioissa, on kuitenkin vain hengähdystauon tarjoava jäävuoren huippu. Kuntakentällä tiedostetaan hyvin, että koronaan liittyvät menopaineet ovat suuret, eikä lähivuosien tulokehitys tuo enää vastaavaa kasvua, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

-Ilman valtion koronatukia kuntien syöksykierre olisi jatkunut. Koronatuet näyttävät tilinpäätösarvioiden perusteella kohdistuvan myös odotettua paremmin, sillä isoimpia tuloksia tehneiden kuntien joukossa oli monia Suomen suurimpia kaupunkeja, Karhunen jatkaa.

Tekoja tarvitaan

Samaa asiaa korosti myös varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntaliiton talousluvuista järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

-Jos joku asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se todennäköisesti myös on liian hyvää ollakseen totta. Tämä kaikki on kuitenkin vain kertaluonteista. Ainuttakaan kuntatalouden rakenteellista ongelmaa ei ratkaista kertaluonteisilla koronatuilla. Edes koronan loppulaskua ei vielä tiedetä, Reina painotti.

Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat viime vuonna 2,0 prosenttia, verotulot 4,0 prosenttia ja valtionosuudet 27,2 prosenttia. Kunnallisveron kasvua selittää osaltaan verokorttiuudistus, jonka myötä siirtyi noin 350 miljoonaa euroa kunnallisveroja tuloutettavaksi kunnille vuoden 2020 puolella. Osana koronatukitoimia valtio paikkasi kuntien yhteisöverotulojen romahdusta korottamalla kuntien jako-osuutta 10 prosentilla.

Mutta juhlan jälkeen koittaa arki ja koronan kukistamisen jälkeen on vuorossa harmaa arki. Helpolla kevään kuntavaaleissa valittavat luottamushenkilöt eivät pääse, kun kotikuntien taloutta reivataan kuntoon. Samat kuntatalouden ongelmat sote-uudistuksella höystettynä ovat piilossa hyvien talouslukujen alla.

 -Kuntavaalien alla kannattaa varautua henkisesti siihen, että nämä yleiskatteiset koronatuet ja näillä pitää tämä kriisi kituutella. Siinä ohessa pitää sitten tehdä niitä muita rakenteellisia toimia siinä rinnalla. Tuet sinänsä ovat viime vuonna toimineet ja puskuroineet tätä kriisiä niin kuin oli tarkoituskin, Timo Reina jatkoi.

Tilikauden tulosten suhteen kärkikaartia olivat Helsinki (+497 milj.), Espoo (+140 milj.), Outokumpu (+81 milj.), Tampere (+69 milj.) ja Lahti (+ 43 milj.). Outokummun hyvä tulos selittyy koronatukien sijaan energiayhtiön määräenemmistön myynnillä.

Loppulasku huolettaa

Mutta kaikilla kunnilla ei toki mennyt hyvin korona-aikanakaan. Negatiivisen tuloksen teki vain 27 kuntaa, kun edellisenä vuonna tulos oli alijäämäinen 223 kunnassa. Kaikkien vuonna 2020 negatiivisen tuloksen tehneiden kuntien tappiot jäivät muutamiin miljooniin. Heikoin tilikauden tulos syntyi miljoonilla euroilla mitattuna Kajaanissa, jossa miinusmerkin perässä on 8 miljoonaa.

Kuntien taseeseen jääneille miljoonille euroille on käyttöä tulevaisuudessa.  Väki vanhenee, investoida pitää ja palveluiden on pelattava. Ja koronan loppulaskukin on hoidettava.

-Me emme tarkalleen tiedä, kuinka paljon esimerkiksi koronan aiheuttamaa hoitovelkaa on. Samoin hammashoidossa on todella pitkät jonot ja ne ovat kasvaneet. Mikä on tilanne sosiaalipuolella, lastenhuollossa ja mielenterveydessä? Muhiiko siellä iso palvelutarve, joka näyttäytyy meille tulevina vuosina koronan jälkeen, Kuntaliiton kehityspäällikkö Mikko Mehtonen pohti tuoreiden talouslukujen äärellä.

Kuntaliiton materiaali kuntien vuoden 2020 talousluvuista

Lue myös:

Megatrendit eivät ole poistuneet, ankeus palannee kuntatalouteen 2022, Rafossa arvioitiin

Tuliko koronatukea liikaa? Pitäisikö kuntien tehtäviä eriyttää? Miksi kuntataloudesta pitäisi puhua vaalien alla – Kuntalehden podcastissa kuntatalouden suuria kysymyksiä ruotivat Sanna Lehtonen ja Erkki Eerola

Aiempia uutisia kuntataloudesta